"Nature is healing" on valetta: pandemia on uhka myös luonnolle

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Erityisesti sosiaalisessa mediassa liikkuu nyt paljon kuvia ja tarinoita siitä, kuinka eläimet valtaavat kaupungit, kun koronapandemia pitää ihmiset sisällä tai ainakin vähentää liikkumista.

Kuvat harvinaisistakin nisäkkäistä kaupunkien kaduilla rakentevat käsitystä, että ihmisten koronakriisi on hyväksi luonnolle.

Osa liikkeellä olleista väitteistä on osoittautunut vääriksi (kuten tarina delfiinien palaamisesta Venetsian kanaaleihin), osa taas pitää epäilemättä paikkansa, ehkä tosin jonkinlaisten tarkoitushakuisten lasien läpi katsottuina. Nyt keväällä eläinkunnassa on liikettä muutenkin, kun linnut palaavat muuttomatkoiltaan tai jotkut nisäkäsemot vieroittavat viime vuoden jälkeläisiä uusien poikasten tieltä. Kaikenlaisia tapahtumia tulkitaan koronanäkökulmasta. 

Ja myönnetetään pois: olen itsekin ihastellen katsellut videoita kaupungilla kirmailevista vuohista, kenguruista ja kissapedoista. Äitini taas lähetti viestin seitsemän yksilön rusakkolaumasta pihallaan, ja tietenkin me vitsailimme eläinten vallankumouksesta. 

Olisi tosiaan helppo ajatella, että ihmiskunnan kärvistellessä pandemiakurimuksessa luonto paranee tai saa vähintäänkin hengähdystauon: Saastuminen ja hiilidioksidipäästöt vähenevät liikenteen seisoessa. Ehkä ihmiset kuluttavat muutenkin vähemmän, kun eivät pääse heräteostoksille kauppakeskuksiin. Turistit eivät enää tallo luontoa jalkoihinsa.