Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Miksi tiede ei muka kiinnostaisi naisia?

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 20.12.2013 20:48

Mainitsin jo muutama postaus sitten yksityiskohdan tuoreesta Tiedebarometrista eli naisten miehiä vähäisemmän kiinnostuksen tieteeseen.

Tiede kiinnostaa enemmän miehiä kuin naisia. Itse koen tämän toki hämmentävänä asiana. Ero on huolestuttavan selvä: barometrin mukaan miehistä 75 prosenttia on joko hyvin tai melko kiinnostunut tieteestä, kun naisilla luku on vain 54 prosenttia.

Vielä hurjempi ero on, jos verrataan “hyvin kiinnostuneiden” osuutta: miehistä sellaisia ilmoittaa olevansa 28, mutta naisista vain 12 prosenttia.

Positiivista on, että kaikki luvut ovat kasvussa ja ylipäätään kiinnostus tieteeseen siis lisääntyy. Edellisessä, kolmen vuoden takaisessa Tiedebarometrissa tieteestä kiinnostuneita oli miehistä 70 ja naisista 48 prosenttia.

Kuten vanhastaan on tiedetty ja barometristäkin näkyy, koulutuksen määrä korreloi positiivisesti tiedekiinnostuksen kanssa. Akateemisesti koulutetuista 82 prosenttia on kiinnostunut tieteestä ja ammattikoulun käyneistä 52 prosenttia.

Miten tämä sopii sukupuolten väliseen kiinnostuseroon? Suomalaiset naisethan ovat koulutetumpia kuin miehet, ja etumatka on edelleen kasvamassa. Yli 15-vuotiaista suomalaisista 25 prosentilla miehistä on korkea-asteen tutkinto, naisista 32 prosentilla. Suurempi korkeakoulutettujen määrä naisten joukossa ei siis kuitenkaan takaa suurempaa kiinnostusta tieteeseen.

On vaikea hahmottaa, miksi tiede ei kiinnosta naisia ja miehiä yhtä paljon. Myönnän tarkastelevani asiaa omasta vinoutuneesta näkökulmastani. Tieteestä on moneksi, ja yhden tylsän tieteenalan vastapainoksi löytyy lukuisia mielenkiintoisia.

Vai onko eroja erityisesti siinä, kuinka rehellisesti ihmiset vastaavat kysymyksiin? Tiedekiinnostuksen määrittämistä haittaa aina se, että ihmiset liioittelevat kiinnostustaan. On sosiaalisesti suotavaa olla kiinnostunut tieteestä. Ehkä miehet ovat alttiimpia tälle sosiaaliselle paineelle kuin naiset.

Eräs yksityiskohta pistää silmään tilastoissa: eri koulutusalojen vertailussa sosiaali- ja terveysalalta koulutuksen hankkineita tiede kiinnostaa kaikkein vähiten. Alalle kouluttautuneista 54 prosenttia ilmoittaa olevansa tieteestä kiinnostunut. Esimerkiksi teknillisen/luonnontieteellisen koulutuksen saaneista tiede kiinnostaa jopa 77 prosenttia. (Muut mainitut koulutusalat ovat taloudellinen/kaupallinen, humanistinen ja muut alat.)

Sosiaali- ja terveysala on naisvaltainen ala, johon luetaan esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat, kätilöt ja lähihoitajat, harvinaisen tuntuiset ammatit kuten hammasteknikot ja osteopaatit sekä kaikki sosiaalialan tutkinnon suorittaneet. Työtä tehdään muun muassa terveydenhoidon, sosiaalityön, lastensuojelun, kuntoutuksen, vanhustyön, päihde- ja mielenterveystyön, hammashuollon ja lääketeollisuuden parissa.

Ei ole mitään järkisyytä, miksi tiede kiinnostaisi sosiaali- ja terveysalojen ihmisiä vähemmän kuin teknisten alojen edustajia. Juuri terveysalahan on varsin suorassa yhteydessä tieteeseen ja tutkimukseen. Tieteen ja tutkimuksen pitäisi kiinnostaa.

Luulen, että on pitkälti kysymys sanavalinnoista. Tiedebarometrissa ei nimittäin kysytä kiinnostusta “tieteeseen”, vaan “tieteeseen, tutkimukseen ja teknologiaan”.

Moisella rinnastuksella tiede mieltyy nimenomaan teknisten tieteiden ja kovien luonnontieteiden edustajaksi. Lääketiede, ravitsemustiede, hoitotieteet, yhteiskuntatieteet, kasvatustiede tai vaikkapa psykologia eivät monen mielikuvissa tuohon joukkoon mahdu. Silti kyseiset alat kiinnostavat kansaa kovasti. Terveysuutisia ja hyvä olo -osioita mahtuu jokaiseen naistenlehteen.

Ehkä kaikki eivät siis ymmärrä olevansa kiinnostuneita tieteestä?

Toisaalta tieteestä ja tutkimuksesta pitäisi muistaa puhua monipuolisesti, eri tieteenalat ja sovellutukset huomioiden. Se ei saa jäädä ihmisten mielikuvissa muusta elämästä erilliseksi saarekkeeksi.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Onneksi siitä, että ”miestenlehdissä” ei näy yhteiskuntatiedettä, kasvatustiedettä jne. ei tarvitse olla huolissaan. Ei kai kukaan kunnon äijä voisi ollakaan kiinnostunut asiasta, josta kuulee Me Naisissa.

Miehet ja naiset ovat kiinnostuneita eri asioista. Tilastollisesti siis. Pitäisikö asia hyväksyä, kieltää, vai pitäisikö ihmiset aktiivisesti pakottaa samaan muottiin?

Varmaankin teknisten alojen edustajien on helpompi olla kiinnostunut tieteestä. Varmaankin kaikki teknillisistä korkeakouluista valmistuneet ovat kiinnostuneita ainakin tähtitieteestä. Voi olla vaikeampi olla kiinnostunut sosiaalialan tieteistä, vaikka siellä puolella olisikin töissä.

Näitä luetaan juuri nyt