Lukeminen muuttuu tiedemaailmassakin

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Lukemisen vähenemisestä puhutaan paljon. Kirjoja ja sanomalehtiä ei lueta enää entiseen tapaan. Kirjat eivät mene niin hyvin kaupaksi kuin ennen, media puolestaan on kohdannut monenlaisia muutoksia, joista sanomalehtien lukemisen väheneminen on yksi. Asiasta syytetään muun muassa sosiaalista mediaa, joka syö ihmisten aikaa.

Heijastuvatko muutokset jo tiedeartikkelienkin lukemiseen? Yhdysvalloissa on tutkittu vuodesta 1977 saakka, kuinka paljon tutkijat lukevat tieteellisiä artikkeleja. Määrä on ollut koko ajan nousussa, mutta vuosi 2012 oli ensimmäinen, jolloin nousua ei enää tapahtunut. Nyt tutkijat lukevat keskimäärin 22 artikkelia kuukaudessa, saman verran kuin vuonna 2005. Aiheesta kirjoitti Nature.

Mikä kasvun pysähtymisen selittää? Kuluuko tutkijoidenkin aika Facebookissa ja Twitterissä? Olenko minäkin huomaamattani heikentänyt tutkijoiden ammattitaitoa, kun olen kannustanut tieteentekijöitä mukaan sosiaaliseen mediaan?

Muiden tekemän tutkimuksen seuraaminen on tutkijantyön perusta. Sitä ei voi korvata millään.

Tai ehkä lisääntynyt yliopistobyrokratia on syönyt tutkijoiden aikaa. Voi olla, että tutkijoiden työpäivät kuluvat erilaisten työryhmien kokouksissa, tutkimusraporttien ja työaikaseurantajärjestelmien syövereissä. Byrokratian monimutkaistuminen närästää monia korkeakouluissa työskenteleviä.