Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Kaupunkeihin tarvitaan tietoa elonkirjosta

Blogit Tarinoita tieteestä 2.7.2019 17:02
Tiina Raevaara
Tiina Raevaara - avatar
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Joka-aamuisella koiranpissatuslenkillä hätkähdin: lempipuuni oli kaadettu. Kuusi oli ollut kuollut jo pitkään, mutta tikat olivat hakanneet rungon täyteen reikiä, ja pienessä metsikössä kaupungin kotiseutumuseon takana puu muistutti, että tiheästikin rakennettuun kaupunkiin mahtuu monenlaista luontoa.

Kun kävelin tarkastelemassa pientä metsikköä - kokoa sillä on tuskin edes hehtaarin verran - huomasin, että kaikki muukin lahopuu oli kaadettu. Syytä on vaikea ymmärtää: kyseessä ei ole puisto vaan nimenomaan metsikkö, luonnon synnyttämä ja ylläpitämä.

Ehkä motiivina oli turvallisuus (kaupungeissa perustellaan välillä hämmästyttäviäkin asioita turvallisuudella), halu estää kuolleita puita romahtamasta kaltaisteni koiranulkoiluttajien niskaan. Silloin pystyyn olisi kuitenkin voinut jättää rungoista edes parimetrisen pätkän. Maassa oleva lahopuu on tärkeää, mutta pystyssä kelottuvalle puuainekselle löytyy oma käyttäjäkuntansa luonnosta. 

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu