Journalistien tiedevastainen #höpöhöpö-liike

Joskus 2010-luvun alkupuolella kuulin harmittelua siitä, etteivät suomalaiset toimittajat olleet lähteneet suurella joukolla sosiaaliseen mediaan. Somessa olisi ollut hyvä puffata juttuja, luoda verkostoja, sitouttaa lukijoita ja tehdä brändejä niin medioista kuin journalisteistakin, mutta harmittelijoiden mielestä toimittajat olivat turhan arkoja.

Enää ei tarvitse harmitella – suomalaiset toimittajat ovat täyttäneet ainakin Twitterin. Löytyy uusia, nuoria tekijöitä ja päällikköportaan kokenutta jäärää.

Lähtökohtaisesti journalistien läsnäolo somessa ei ole hyvä eikä huono asia. Tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa toimittajan työssä on lukuisia, ja toisaalta on hyvä, että kaikenlaisissa viestintäkanavissa on ihmisiä mahdollisimman erilaisista taustoista.

Viime aikoina olen silti löytänyt itseni pohtimasta, ovatko journalistit somessa jo liiankin äänekkäitä.

Saako näin edes ajatella? Miten journalistien someäänekkyys tekee keskustelulle? Mitä se tekee journalismille? Onko journalisti vain tiedonvälittäjä vai alkaako hän vaikuttaa jo tietoon itseensä?