Ennustus uudeksi vuodeksi: rokotekeskustelu räjähtää käsiin
Viimeinkin! Rokotteita on odotettu koronapandemian alusta saakka, ja nyt ne alkavat olla totta. Jo kolme rokotetta on saatu siihen pisteeseen, että ne on todettu tutkimuksissa tarpeeksi tehokkaiksi ja turvallisiksi. Ensimmäisenä kansalaisiaan taitaa ehtiä rokottamaan Iso-Britannia. Venäjällä on oma rokotteensa, mutten ole päässyt oikein käsitykseen, ovatko nyt käynnissä varsinaiset rokotukset vai vasta testaukset.
Rokotteet ovat jo aikoja sitten osoittautuneet yhdeksi tieteen suurimmista keksinnöistä. Nyt niillä on taas tilaisuus osoittaa voimansa. Koronarokotteisiin ladataankin paljon toivoa. Se on ymmärrettävää: pandemia on vienyt käytännössä kaikilta jotain. Vähintäänkin harrastuksen tai kaveripiirin tapaamiset, mutta pahimmillaan läheisen, terveyden, sosiaaliset kontaktit tai elinkeinon.
Olen itse yrittänyt pysyä realistisena rokotteiden suhteen: Edelleen pitää olla kärsivällinen. Vaikka rokotteet on todettu tehokkaiksi, niiden hankinta eri maihin, jakelu ja ohjaaminen eri väestöryhmille on väkisinkin hidasta. Tässä kestää vielä, ja yllätyksiä voi tulla.
Samaan aikaan rokotustoiveiden kanssa esiin alkavat nousta rokotteisiin liittyvät pelot. Niille on jo valmiiksi olemassa kaikupohjaa. Rokotevastaisuus ja rokotusepäröinti ovat ilmiöitä, joilla on yhtä pitkä historia kuin rokotteilla.
Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on esimerkiksi levitetty vauhdilla HPV-rokotteesta huolestuneen lääkärin puheenvuoroa. Vaikka kyseessä on yksittäisen henkilön käsitys rokotteen haittavaikutuksista ja puheenvuoro liittyy tapahtumaan, jossa promotaan erityisesti lääketieteen ulkopuolisia ja tutkimattomia hoitomuotoja, moni näyttää luottavan videon sisältöön suorastaan hämmentävän paljon.
Tarinan voima on suuri: kun kerrotaan kärsivistä lapsista tunteisiin vetoavasti ja vakuuttavilla kasvoilla, ihmiset uskovat. Videolla esiintyvän miehen motiiveja ja väitteiden todellisuuspohjaa ei kyseenalaisteta, koska puheenvuoro vaikuttaa niin uskottavalta.
Kerron teille salaisuuden: lääkärikin on altis erilaisille ajatusvinoumille ja tulkintaharhoille. Siksi meillä on olemassa tieteellinen menetelmä vertaisarviointiprosesseineen.
Juhani Knuuti on blogissaan purkanut videolla esiin nousseita sekä yleisesti HPV-rokotteesta liikkuvia väitteitä. Myös THL:n sivuilta löytyy kooste asiasta. HPV-rokotteesta on ehditty tehdä jo paljon suuria koontiartikkeleita, joten tietoa kyllä on.
Myös Pandemrix-sikainfluenssarokotetta koskeva keskustelu näyttää vilkastuneen, ja rokotteesta aikoinaan liikkuneet väärinkäsitykset ja huhut ovat alkaneet taas levitä. Aion kirjoittaa lähiaikoina aiheesta lisää, kunhan ehdin päivittää tietoni rokotteen ja narkolepsian yhteyteen pureutuvasta tutkimustiedosta.
Koronarokotukset alkavat siis ympäristössä, jossa niitä kohtaan on jo valmiiksi olemassa pelkoa, epävarmuutta ja – tuntuu hassulta kirjoittaa näin – jopa suoranaista vihaa. Ei tarvita kummoistakaan ennustajaa kertomaan, että vuodenvaihteen jälkeen rokotekeskustelu käy todella kuumana.
Kun rokotukset pääsevät käyntiin, sosiaalisen median keskusteluissa alkaa nousta esiin väitteitä rokotteen sairastuttamista lapsista, kuolemantapauksista sekä virallisten tahojen vaikenemisesta. Koskettavat kuvat ja vanhempien Facebook-päivitykset leviävät kansainvälisesti.
Osa medioista unohtaa laadukkaan journalismin periaatteet ja nostaa otsikoihin sairastumisia, joiden yhteys rokotteeseen ei ole muuta kuin ajallinen. Erilaiset vihajulkaisut ja valemediat tarttuvat hanakasti aiheeseen, koska rokoteväitteillä voidaan lietsoa vihaa päättäjiä, tieteentekijöitä ja kaikenlaista ”eliittiä” kohtaan. Opportunistiset hyvinvointivalmentajat kehottavat kieltäytymään rokotteista.
Joulun jälkeen tullaan siis tarvitsemaan kosolti hyvää medianlukutaitoa ja kriittisyyttä. Tiedeviestijöiltä vaaditaan ammattitaitoa ja kykyä ennakointiin. Journalismi pääsee testaamaan kestävyyttään ja etiikkaansa.
Rokottamisessa on kyse talkoista. Jokainen osallistuja on tärkeä. Rokottamisessa ei ole kyse omasta terveydestä, vaikka me nykyhetken itsenäiset ajattelijat olemme tottuneet yksilöllisiin ratkaisuihin ja päätöksentekoon. On sananmukaisesti kyse kansanterveydestä.
On ehdottoman ymmärrettävää, että koronarokotteeseen liittyy epävarmuutta. Pandemia iski päälle nopeasti, ja tilanne on ollut kaikille stressaava. Pelkoa ja ahdistusta on riittänyt elämässä muutenkin. Koronarokotteet kehitettiin nopeasti, ja kun kehitystyötä seuraa vain uutisten kautta, edistyminen on voinut vaikuttaa epäuskottavankin pikaiselta. Siksi tiedon levittäminen rokotteista, niiden kehitystyöstä ja tutkimuksista on tärkeää.
Kaikesta rokotteiden ympärillä pyörineestä keskustelusta huolimatta Suomessa on luotettu rokotteisiin ja rokotekattavuus on ollut hyvää. Tämä syksynä influenssarokotettakin on otettu kiitettävän ahkerasti.
Uskon, että vuodenvaihteen jälkeen edessä oleviin talkoisiin osallistutaan aiempaakin innokkaammin ja sitoutuneemmin.
—– Päivitys 5.12.: Korjattu termi ”rokote-epäröinti” muotoon ”rokotusepäröinti”.