Me emme hävinneet, vaan saimme erävoiton

Meillä suomalaisilla on rasittava taipumus väittää, että luontosuhteemme olisi esimerkillinen. Ei se ole.

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta antoi äskettäin linjauksen siitä, kuinka EU:n ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa pitäisi suhtautua Suomen metsätalouteen.

Valiokunta ei ollut samalla kannalla Sipilän hallituksen kanssa. Suomessa on ajettu väkisin eteenpäin ajatusta, että hakkaamalla isot määrät metsää saamme paitsi metsän sitomaan tehokkaasti hiilidioksidia, myös aimo varannon ”biopolttoainetta” kaupan päälle.

EP:n ympäristövaliokunnan mukaan suunnitellut hakkuut muuttavat metsän hiilinielun sijaan hiilidioksidin lähteeksi.

”Me hävisimme”, kertoi tuloksesta Maaseudun Tulevaisuus olettaen, että todella on olemassa jokin ”me”. Monessa muussakin suomalaisessa mediassa lähdettiin liikkeelle siitä, että nyt me suomalaiset olemme yhdessä rintamassa pettymyksemme ja häviömme kanssa.

Näinhän asia ei ole. Suomessa on arvosteltu hallituksen ja metsäteollisuuden metsätalouspolitiikkaa hyvin vahvasti. Soraäänet pitäisikin nostaa paremmin esille ja ihan oikeasti alkaa käydä keskustelua siitä, onko metsäpolitiikkamme kestävää. Esimerkiksi aihetta koskevassa HS:n jutussa haastatellaan vain EP:n valiokunnan linjauksesta tuohtuneita tahoja ikään kuin kyseessä olisi kansallinen hätätila.