Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Me emme hävinneet, vaan saimme erävoiton

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 13.7.2017 15:49
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta antoi äskettäin linjauksen siitä, kuinka EU:n ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa pitäisi suhtautua Suomen metsätalouteen. Valiokunta ei ollut samalla kannalla Sipilän hallituksen kanssa. Suomessa on ajettu väkisin eteenpäin ajatusta, että hakkaamalla ...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Nyt kannattaisi perehtyä siihen miten niitä kestävyyslaskelmia tehdään ja mitä epävarmuuksia niiden osiin ja alkuoletuksiin kuuluu ennenkuin lähtee tekemään ”tieteen auktoriteetilla” tuomiota asiassa.

Tiina Raevaaran ylimielinen kaikkitietävyys on pelottavaa. Sitä voi kutsua myös kupla-ajatteluksi. Raevaaran näkemys ei missään tapauksessa ole riittävän monipuolinen analyysi aiheesta.
(Tämän kommentin lähetti Juhani Kahelin)

Kitarakonkari ja JK: Raevaara nimesi lähteitä. Teillä ei niitä näy – tai edes argumenttia tai asiatietoa. Tutkimustieto ja faktat ovat hyvin luultavasti Raevaaran kannalla… Politiikka ja mututuntuma (’vaihtoehtoiset faktat’) voivat tietysti olla ihan muuta. Niillä on seurauksensa.

Tuo päästöjen laskentatapa ei vaikuta suoraan mitenkään siihen miten metsänomistaja metsiään hoitaa, hakkaa ja myy. Se vaikuttaa vain siihen paljonko Suomi eli me maksamme vääristelevästä laskentatavasta. Vertailuvuodet 2010-12 on valittu täysin sattumanvaraisesti ja ne kohtelevat Suomea aika rujosti, kun samaan aikaan metsäteollisuudessa oli (eurosta johtuvia) ongelmia ja järjestelyjä Suomessa. Mm stora lakkautti Kemijärven ja jatkoi entisellä kapasiteetilla Ruotsissa.

Nyt ollaan jännän äärellä, todellinen tarina tieteestä totuuden jälkeisenä aikana. BIOS-tutkimusyksikkö (http://bios.fi/) antaa kommenteissaan ymmärtää, että he edustavat tieteellistä näkemystä metsien käytön hiilitaseen tutkimuksesta ja menee ainakin SK:lle ja hesarille läpi. Argumentaatio tuntuu kuitenkin unohtavan täysin metsänhoidon vaikutuksen puuston tilavuuden kasvuun ja lähteet ovat viittauksia tiedotteisiin, eivät tutkimuksiin. Sen sijaan alleviivataan monimuotoisuutta sekä taustalla vaikuttavaa tieteellisyyttä ja titteleitä (alasta viis). Luonnonvarakeskuksessa, entisessä Metlassa, on tutkittu metsien hiilitaseita vuosikymmenet, joita BIOS:n lausunnot eivät käsittele sanallakaan. Onko BIOS edes perehtynyt ns. kovaan tieteeseen?

Näitä luetaan juuri nyt