Missä viipyy tietokirjallisuuden professori?
Puolitoista vuotta sitten riemuitsin täällä blogissakin, sillä Helsingin yliopisto oli juuri kertonut perustavansa tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen tutkimuksen professuurin.
Professuuri tuntui vastaavan moneen tarpeeseen. Ensinnäkin tietokirjallisuus on monessa suhteessa täysin ala-arvoisessa asemassa kaunokirjallisuuteen nähden. Se tarvitsee näkyvyyttä ja resursseja, opetusta ja tutkimusta.
Toisaalta professori operoisi tiedekuntarajojen yli niin, että tietokirjoittamisen opetusta voisivat saada vaikkapa lääke- ja luonnontieteiden opiskelijatkin. Luvassa on siis entistä enemmän kansantajuista tiedettä.
Professuurin täyttö eteni sujuvan kuuloisesti: Vuosi sitten, eli elokuussa 2013, hakijoista neljä pääsi pitämään opetusnäytteen. Twitter-palautteen perusteella luennot olivat oikein mielenkiintoisia ja professuurin tavoitteisiin sopivia. Jatkoon valituista hakijoista on myös ajat sitten saatu asiantuntijoiden lausunnot.
Vaan mitä tapahtui tämän jälkeen? Kuka valittiin Suomen ensimmäiseksi tietokirjallisuuden professoriksi? Onhan tässä ollut vuosi aikaa toimia.
Ketään ei ole valittu. Professuurin täyttö on jumiutunut jonnekin byrokratian pyörteisiin. Uusi lukuvuosi on alkamassa, eikä professoria vielä ole. Minä hieman hölmönä oletin, että virka olisi täytetty jo viime lukuvuoden puolella.
Yliopistolainsäädännön uudistumisen myötä ulkopuolinen rahoitus on korkeakouluille koko ajan tärkeämpää. Tietokirjallisuuden professuurin rahoitus tulee juuri yliopiston ulkopuolelta, ja sen ovat keränneet Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Suomen tietokirjailijat ry, Tieteen tiedotus ry sekä Lauri Jäntin säätiö.
Lahjoitusprofessuurit ovat mainio tapa saada tutkimukseen ja opetukseen yhteiskunnallisesti ajankohtaista otetta. Yliopistojen ”omien” professuurien alat muuttuvat välillä turhan hitaasti ja ovat pitkien perinteiden tuotosta.
Kuka kuitenkaan enää haluaa lahjoittaa professorin palkkaamiseksi tarvittavat varat, jos yliopisto voi halutessaan hidastella virantäytössä vuosia? Luulisi, että raha kelpaisi korkeakouluille ja että lahjoitusrahojen tehokasta käyttöä pidettäisiin kunnia-asiana.
En tiedä, mikä Helsingin yliopiston instanssi istuu päätöksen päällä, mutta se saisi vastata tähän: Miksi tietokirjallisuuden professoria ei ole vieläkään valittu?