Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Pakottamisen aika: ikuinen vuosi 1918?

Blogit Rajalla 1.2.2018 09:00
Kari Latvus
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.

Suomi elää vahvaa demokraattista vaihetta, mutta samalla myös vallitsee pakottamisen aika. On kysymyksiä, joista ei haluta sopia vaan pakottaa. Koska muut eivät ajattele samoin on heidät pakotettava ruutuun. On pakottamisen aika.

Tämän seurauksena eräs Suomen yhteentörmäyksen hetkistä koetaan Senaatintorilla poliittisessa mielenilmauksessa 2.2.2018 klo 11.

Hallitus pakottaa

Hallituksen päättämän ja hallituspuolueiden eduskunnassa vahvistama ns. aktiivimalli edellyttää työttömiltä joko satunnaisen työn saamista (noin päivä kuukaudessa) tai johonkin työvoimapalveluun osallistumista. Pyrkimys patistaa työttömiä aiempaa enemmän tarttumaan pieniinkin työtarjouksiin on sinänsä oikein, mutta laki on silti toteutukseltaan arveluttava ja eettisesti kestämätön (Latvus, Aktiivimalli tuomiolla: puuttuu pelisilmää, SK). Se tullee lyömään väsyneimpiä, voimattomimpia ja leikkaamaan heidän työttömyysturvaansa liki 5%.

Hallitus ei kuitenkaan pyrkinyt sinnikkäästi etsimään yhteisesti eri tahojen kanssa yhteistä tietä aktivointiin vaan halusi pakottaa muut tanssimaan oman pillinsä mukaan.

Hallitus ei kuitenkaan pyrkinyt sinnikkäästi etsimään yhteisesti eri tahojen kanssa yhteistä tietä aktivointiin vaan halusi pakottaa muut tanssimaan oman pillinsä mukaan.

Työttömyystilanne on paha ja jotta työllisyyttä saadaan parannettua, on suomalaista passiivimallia syytä korjata. Mukaan tarvitaan tasapuolisesti sekä määrätietoista patistamista työn etsimiseen että tukea ja uusia ohjaustoimia. Tämän sijaan hallitus ajaa pakottamisen linjaa.

Pelkkä pakottaminen ei kuitenkaan tuo parasta tulosta esiin.

Ay-liike iskee takaisin

Torilla tavataan –henki on esillä, kun ay-liike on kutsunut koolle poliittisen mielenilmauksen. Perjantain 2.2.2018 mielenilmaus vastustaa hallituksen ajamaa ja eduskunnan hyväksymää lakimuutosta. SAK:n Jarkko Eloranta totesi A-studiossa hallituksen purkavan tehdyn Kiky-päätöksen aktiivinmallin lanseerauksella ja siksi tarvitaan kovia vastatoimia.  

Ay-liike haluaa pakottaa hallituspuolueet perääntymään ja näyttää voimansa liittämällä mielenilmaukseen yhden päivän lakon, joka pysäyttää monin paikoin julkisen liikenteen ja monet työpaikat. Poliittisen mielenilmauksen avuksi väännetään isoa vipua, jolla muistutetaan, että siinä missä hallitus voi eduskuntaenemmistön turvin pakottaa työttömiä, on myös ay-liikkeellä poliittista voimaa. Lakolla se voi pysäyttää suomalaisen yhteiskunnan, jos haluaa.

Ay-liike haluaa olla se, joka puolestaan nyt pakottaa hallituksen takaisin omaan suuntaansa.

Pakottamisen aika on ikuinen vuosi 1918

En usko, että Suomessa mikään taho toivoo yhteiskunnallisen hyvinvoinnin katoamista. Yhteisymmärrys vallitsee siitä, että työ, toimeentulo ja sosiaalinen turvallisuus vievät meitä kohti parempaa. Erimielisyys syntyy hyvän jakamisen tavoista sekä koetusta eriarvoisuudesta.

Vuoden 1918 kertomus muistuttaa, että eri tahojen pyrkimys pakottaa toinen oman tien kulkijaksi vie ensin kahnaukseen ja sen jälkeen väkivaltaan.

Vastakkainasettelu on tyytymistä ikuiseen vuoteen 1918, yhteinen sopiminen sen sijaan rakentaa hyvää yhteistä Suomea.

Suomalainen iso kertomus on toistuvasti tuonut esiin sen, että vastakkainasettelun ja pakottamisen sijaan asiat voidaan myös yhteisesti sopia ja näin löytää kaikille parempi tie. Vastakkainasettelu on tyytymistä ikuiseen vuoteen 1918, yhteinen sopiminen sen sijaan rakentaa hyvää yhteistä Suomea.

Työttömyyttä ei ole nujerrettu vielä nykyisellä myönteisellä talouskehityksellä. Nyt tarvitaan yhteistä halua etsiä työttömyyden torjumiseen Suomen malli, joka patistaa liikkeelle, tukee uuteen ja tarjoaa riittävästi tukea uuden aloittamiseen. Hallituksen aktiivimalli ei tätä vielä tee. Vastaavasti lakkolinja on asiassa yhtä yksioikoinen tie.

Nyt tarvitaan uusi yhteisen sopimisen reitti suomalaisten yhteiseksi hyväksi.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.