Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Aktiivimalli tuomiolla: puuttuu pelisilmää

Kari Latvus
Blogit Rajalla 5.1.2018 15:16

Aktiivimalli on taivaan lahja työttömyyskeskusteluun.

Vuoden parin takaa muistan aikoja, jolloin työttömyys ja erityisesti yli 12kk ja 24 kk työttömyys kasvoivat Suomessa rajusti, mutta mediassa työttömyys näkyi vain satunnaisesti. Hallituksen taholta työttömyyden torjuntaan tuntui irtoavan vain niukalti mielenkiintoa. Työttömyys oli niin last season –kuin mahdollista, vaikka pitkäaikaistyöttömyys nousi lähelle 1990-luvun tasoa.

Ehkä kaikki vain odottivat ihmettä, jonka talouden nousu ja vapaat työmarkkinat toisivat kasvaessaan.

Minua huoletti ja suretti, koska työttömien tila ja todellisuus vaiettiin kuoliaaksi.

Sen vuoksi hallitus ansaitsee nyt erityisen kiitoksen aktiivimallista. Nyt puhutaan työttömyydestä. Erityisen kiitoksen ansaitsevat kansanedustaja Juhana Vartiainen ja ministeri Kai Mykkänen suorapuheisuudestaan. On aina lahja, kun kertoo mitä mieltä on, sillä silloin voi liittyä keskusteluun ja olla reilusti eri mieltä.

Tällä hetkellä somen kenttäoikeus on langettamassa pikapäätöksen aktiivimallista. Miksi aktiivimalli on tuomiolla?

Kattavan vastauksen antaminen lyhyessä tekstissä (joka sinällään on liian pitkä, sorry) on mahdotonta, mutta seuraavat seikat ovat ytimessä.

1. Työttömyys on edelleen jättimäinen ongelma ja maksanut vuositasolla noin 6 miljardia euroa

Työttömyysluvut ovat edelleen rajut. Uusimpien TEM-tilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita on 271 000, yli 12kk työttöminä 91 000 ja yli 24kk työttöminä 47 000. Laaja työttömyys, joka sisältää myös erilaisia palveluissa olevia, on 398 900. Työttömyys kyllä alenee tällä hetkellä odottamattoman nopeasti, mutta kehitykseen tulee suuria haasteita, kun pitempään työttömänä olleita kannustetaan työmarkkinoille. Työt ja tekijät eivät aina kohtaa toisiaan.

Valtaosa työttömistä työllistyy nopeasti eli ns. virtaus on ripeää, mutta Suomen ongelma on yli 12kk ja 24kk työttöminä olevat, erityisesti 50+ ikäiset työttömät. Työttömyys jättää jäljen, valtaa mielen ja kehon, lyö leiman ja syö ihmisyyttä.

2. Työttömyysturvasta on tullut työttömän säilöntälaitos

Suomalainen työttömyysturva ansiosidonnaisine järjestelmineen luotiin aikana, jolloin työttömyys oli satunnaista ja lyhytaikaista. Lyhyen työttömyysjakson jälkeen palattiin vastaavanlaisiin töihin, joista oli työttömäksi jääty.

Tällainen maailma oli ja meni, mutta tuskin enää palaa.

Työttömyysturva on työttömän taloudelliselle selviämiselle elintärkeä, mutta sitä vahditaan, kontrolloidaan ja tekemistä rangaistaan. Suora siirtyminen työttömyydestä töihin ratkaisee ongelmat, mutta hitaampi kasvu takaisin töihin on käytännössä mahdotonta, koska passiiviseksi luotu järjestelmä estää tämän. Lähes jokaista myönteistä askelta seuraa tulojen menetys, tarve selvityksen antamiseen ja ajanhukkaa byrokratian koneistossa. Vaikka omasta työttömyydestäni on muutama vuosi, niin osaan vieläkin palauttaa mieleeni vahvan ja kielteisen tunteen, joka liittyy työttömän valvontaan.

Työtön opetetaan varomaan erehdyksiä ja puolustamaan sitä, mitä on saanut.

Koko ajan mielessä on kysymys, meniköhän kaikki oikein? Vain harvoin onnistuu opiskelu, pienimuotoinen yrittäminen tai työkeikan yhdistäminen työttömyysturvaan ilman ikäviä jälkiseurauksia. Työtön opetetaan varomaan erehdyksiä ja puolustamaan sitä, mitä on saanut.

Onko siis ihme, että yli 12kk työttömyydestä on vaikea ponnistaa takaisin töihin, joissa pitääkin tehdä jotain muuta kuin ennen, jotain mihin oma koulutus ei ihan täsmää ja luultavasti myös etsimään ainakin aluksi työtä aiempaa pienemmällä palkalla?

3. Aktiivimallin eettinen ongelma

Aktiivimalli edellyttää kolmen kuukauden tarkastelujaksoon vähintään 18h työpanosta, pientä yritystuloa (241€) tai palveluihin osallistumista (5 päivää). Palveluihin voi kuulua esimerkiksi työkokeilu tai koulutus. Ministeri Mykkänen muistutti A-studiossa, että pienet aktiiviset keikat voivat kohdentua myös ”yhdistyksen” toimintaan työkokeilun kautta. Työkokeilussa ei synny työsuhdetta tai työn tarjoajalle ei synny suoria kuluja. Työttömälle maksetaan 9€/työpäivä korvausta. Pääsy työkokeiluun edellyttää kuitenkin TE-toimiston hyväksyntää ja ehtojen täyttämistä (työmarkkinoille paluu tai alaan tutustuminen).

Uhkauksena ehtojen täyttämättömyydestä on työttömyysturvan leikkaus 4,65%, pienituloiselta käytännössä 30-50€ kuussa. Tiukoilla taloutensa kanssa oleville leikkaus on tuntuva.

Porkkana, joka aktiivimalliin sisältyy, on työttömyyden alussa olevan omavastuuajan lyheneminen seitsemästä päivästä viiteen. Porkkana kohdistuu valitettavasti erityisesti niihin, jotka muutenkin palaavat nopeasti takaisin työmarkkinoille.

Hallitus on unohtanut päätöksen eettisen vaikuttavuusarvion tekemisen.

Mallin ideologiana on lisätä työttömien aktiivisuutta. Tämä on sinällään hyvä tavoite, koska työttömyyteen turtuu, tottuu ja laitostuu. Siitä tulee mielentila, josta irtipääsemiseksi pitää kamppailla tosissaan. Tätä työttömän kamppailua tulee siksi tukea kaikin keinoin. Eettinen ongelma hallituksen ohjelmassa on se, ettei se tarjoa keinoja aktiivisuuteen vaan ainoastaan antaa uhkauksen sen puuttumisesta.

Uhkaus ei tehoa niihin, joilla ei ole fyysisiä ja henkisiä voimia, maantieteellisiä mahdollisuuksia tai riittävää tukea aikomusten toteuttamiseen. Jokainen pitkään työttömänä ollut tarvitsee täsmätukea, täsmäohjausta ja elämän kokonaisvaltaista yhden luukun apua.

Ilman henkilökohtaista ja riittävää ohjausta hallitus leikkaa kaikkein heikommassa asemassa olevien suomalaisten työttömyysturvaa liki 5%. Tämä on laajan yhteiskunnallisen protestiaallon ydin. Eettisesti ratkaisu on kohtuuton ja väärä, koska ne, joiden elämää tulisi eniten tukea joutuvat passiivisen järjestelmän syntipukeiksi.

Hallitus on unohtanut päätöksen eettisen vaikuttavuusarvion tekemisen.

4. Tarvitaan Suomen malli

Suomalainen työttömyysturva tarvitsee pikaista ja syvällistä remonttia. Suomen mallin rakentaminen onnistuu parhaiten yhteistyössä eri päättävien tahojen kanssa. Mukaan yhteiseen pöytään tulee ottaa opposition lisäksi myös työttömien ja työnantajien edustajat.

Suomen malliin tarvitaan vahva ohjausjärjestelmä, myös pakottamista aktiivisuuteen ja ennen kaikkea toivo työn saamisesta. Ehkä tukitoimet (henkilökohtainen ohjaus, sparraus ja stailaus) ja kontrolli (sanktiot, ehtojen täyttäminen) tulee irrottaa eri tahoille.

Kysymys on kaikkien yhteisestä edusta: miten parhaiten tarjotaan työhön kykeneville mahdollisuudet siihen ja miten taataan inhimillisesti riittävät puitteet niille, jotka joutuvat työmarkkinoiden ulkopuolelle. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota mekanismiin, joiden seurauksena työttömyys pitkittyy.

Puuttuu pelisilmää, jos rakentaa ”aktiivimallin” rangaistusten, uhkien ja menetysten varaan.

Ennen laajemman remontin valmistumista voidaan lyhyelläkin aikavälillä tehdä joitakin uudistuksia, jotka voidaan kohdistaa erityisesti yli 12kk työttömiin:

– ansainnan ns. suojaraja voi kohota 300 eurosta esimerkiksi 400-500 euroon. Ratkaisu vahvistaisi kriittisessä vaiheessa yhteyttä työmarkkinoihin ja pitäisi yllä mahdollisuutta palata osa- tai kokoaikatyöhön.

– työkokeilu tulisi uudistaa sisällön ja nimen osalta. Tilalle tarvitaan ”aktiivityö”, jonka kesto voi kaikkien osapuolten halutessa kasvaa 12kk mittaiseksi ja siitä työttömyyskorvauksen lisäksi maksettava ylimääräinen korvaus tulisi olla porrastetusti 9-18 euroa/päivä. Vaihtoehtoisesti aktiivityössä voitaisiin pitkään työttömänä olleiden kohdalla harkita mahdollisuutta, jossa työnantaja maksaa lisäkorvauksen työstä. Nykyisten säädösten aikana tämä on kielletty.

– työvoimapalveluita lisätään reilusti; esimerkiksi Tanskassa on Suomeen verrattuna noin 10 kertainen panostus työvoimapalveluissa. Lisäksi kannattaisi tarjota mahdollisuus tiettyjen alueiden, ikäryhmien tai alojen erityispalveluiden kehittämiseen. TE-toimistot tarvitsevat kirittäjiä yksityisiltä markkinoilta monissa kohdissa. TE-toimistoilla on jatkossakin hoidettavanaan viranomaistehtäviä.

5. Kiitos ja ei-kiitos

Kuten sanottu, kiitos keskustelun avauksesta, eettisestä kestämättömästä laista ja sen julkisesta puolustamisesta. Aktiivimallin esittely on osoittanut, että tämä tie on väärä, vaikka aikomus aktiivisuuteen on hyvä.

Puuttuu pelisilmää, jos rakentaa ”aktiivimallin” rangaistusten, uhkien ja menetysten varaan. Mikä energia syntyisikään, jos tarjolla olisi tukea, lisärahaa, verotukea kun löytää töitä, työkokeilua tai kuntouttavaa työtoimintaa?

Siksi mukaan peliin
#into
#kannustus
#positiivisuus.
Tehdään yhdessä parempi Suomen malli.

Kari Latvus

Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.

Keskustelu