Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Varhaiskasvatuksessa voidaan järjestää lasten jumalanpalveluksia

Blogit Rajalla 15.1.2018 13:03
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Opetushallitus on viime viikon perjantaina (12.1.2018) antanut kauan kaivatun ohjeen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisista tilaisuuksista varhaiskasvatuksessa. Ennakoin ohjetta aiemmassa blogikirjoituksessa  joulukuussa.

Nyt julkaistu ohje on vallitsevissa olosuhteissa varsin hyvä. Siinä nostetaan selkeästi esiin tavoite varmistaa uskonnonvapautta koskevien perusoikeuksien toteutuminen varhaiskasvatuksessa.

Ohje vastuuttaa varhaiskasvatuksen järjestäjän eli käytännössä kunnat katsomuskasvatuksen toteuttamiseen. Niiden vastuulla on siis se, että varhaiskasvatukseen sisältyy tutustumista lapsiryhmässä oleviin uskontoihin ja muihin katsomuksiin sekä niihin liittyviin perinteisiin.

Yksi osa katsomuskasvatusta ovat perinteiset juhlat, joissa voi olla uskontoon viittaavia elementtejä. Esimerkiksi joulujuhlan Enkeli taivaan –virsi tai kevätjuhlan Suvivirsi eivät tee juhlasta uskonnon harjoittamista.

Toinen kategoria ovat uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset varhaiskasvatuksen yhteydessä. Näistä ohje sanoo seuraavasti: ”Varhaiskasvatuksen järjestäjä voivat jatkossa myös päättää, järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia, päivänavauksia tai ruokarukouksia. Nämä ovat uskonnon harjoittamista, joihin osallistumisesta sovitaan lapsen huoltajan kanssa ja tarvittaessa järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa heille, jotka eivät osallistu uskonnon harjoittamiseen.

Kysymys varhaiskasvatuksen hartaushetkistä ja ns. ”pikkukirkoista” on noussut esiin siellä täällä. Esimerkiksi Oulusta uutisoitiin lokakuussa, että päiväkotien pikkukirkot loppuvatJoukko vanhempia nousi vastarintaan ja ryhtyi keräämään adressiin nimiä pikkukirkkojen puolesta.

Opetushallituksen tuoreen ohjeen valossa näyttää selvältä, että varhaiskasvatuksen yhteydessä voidaan järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten pikkukirkkoja, kunhan asianmukaisista järjestelyistä huolehditaan ohjeen mukaan. Opetushallitus ei siis vaadi Oulun kaupunkia tai mitään muutakaan kuntaa lakkauttamaan tämän kaltaista toimintaa. Kysymys on paikallisesta päätöksestä ja tahtotilasta.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa mainitaan seurakunta esimerkkinä kunnan yhteistyötahosta. Tämän ohjeen pohjalta onkin hyvä käydä kuntien ja seurakuntien kesken neuvotteluja katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja luoda yhteisiä käytäntöjä, jotka palvelevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Tämän yhteistyön sujuvoittamiseksi on tänä vuonna julkaistu myös hyvä opas ”Varhaiskasvatus katsomusten keskellä” (Lasten Keskus 2017), joka antaa paljon eväitä arkeen.

Seuraa kirjoittajaa Facebookissa  ja Twitterissä.

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.