Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Päiväkodissa saa puhua Jeesuksesta!

Blogit Rajalla 14.12.2017 16:36
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Kuluneen syksyn aikana on käyty keskustelua päiväkotien katsomuskasvatuksesta. Sysäyksen siihen ovat antaneet elokuun alussa voimaa astuneet uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat (vasu). Ne on laadittu Opetushallituksen määrittelemien varhaiskasvatuksen perusteiden pohjalta. Kantavana ajatuksena katsomuskasvatuksessa varhaiskasvatussuunnitelmien mukaan on, että se ei ole uskonnollisesti sitouttavaa toimintaa, vaan erilaisiin katsomuksiin tutustumista.

Kun uusista linjauksista alkusyksystä uutisoitiin, annettiin ymmärtää, että uusien ohjeiden ja tulkintojen taustalla on muiden muassa se, että päivähoidossa tapahtuisi monin paikoin ”ylilyöntejä” uskonnon harjoituksen osalta. En nyt lähde ottamaan kantaa siihen missä määrin tällaisia ”ylilyöntejä” on mahdollisesti tapahtunut, mutta se näyttää kuitenkin selvältä, että tämän ajatuksen varjolla on syksyn mittaan paikoitellen tehty ”ylilyöntejä” toiseen suuntaan.

Näillä ”ylilyönneillä” tarkoitan esimerkiksi sitä, miten päiväkotiryhmien vierailuja paikkakunnan kirkkoihin on karsittu tai ne on jopa lopetettu kokonaan. Samanlaisesta ”ylilyönnistä” on kysymys silloin, jos seurakunnan työntekijöiden vierailut päiväkodeissa on jopa kielletty.

Miksi näihin ”uskonto pois varhaiskasvatuksesta” –ylilyönteihin on menty? Ymmärtääkseni syynä ei suinkaan ole vasu sinänsä, vaan monissa kunnissa varhaiskasvatuksen johto ja asiantuntijat ovat yksinkertaisesti väsyneet jatkuviin valituksiin, joita tehtaillaan seurakuntien ja päiväkotien täysin säännösten mukaisesta yhteistyöstä. Niinpä siten on paikoitellen valittu ”pienemmän riesan tie” ja ryhdytty ajamaan alas seurakuntien ja päiväkotien yhteistyötä. Näin tiettyjen tahojen taktiikka valituksilla väsyttämisestä on – ikävä kyllä – osin saavuttanut tavoitteensa.

Syksyn velloneeseen keskusteluun toi rutkasti tervettä maalais- ja kaupunkilaisjärkeä Opetushallituksen johtava juristi, koulu- ja varhaiskasvatuslainsäädäntöä erittäin hyvin tunteva Matti Lahtinen blogissaan ”Saako päiväkodissa puhua Jeesuksesta?”. Blogissaan Lahtinen puuttuu vasun perusteiden virheelliseen tulkintaan joidenkin uskonnollisten traditioiden osalta.

Lahtinen kysyy, voiko päiväkodossa kertoa lapsille jouluevankeliumista? Kyllä voi, Lahtinen linjaa ja viittaa vasun perusteisiin, joiden mukaan varhaiskasvatukseen sisältyy katsomuskasvatusta. Siinä yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä olevat uskonnot ja muut katsomukset.

Kielletäänkö lapsilta joulukirkko, kysyy Lahtinen, ja vastaa ”ei”. Tältä osin hän viittaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksiin, joissa se on todennut, ettei se pidä perustuslakiin kirjatun uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista. Tällöin varhaiskasvatuksen järjestäjällä on tärkeä velvollisuus huolehtia laadukkaasta vaihtoehtoisesta ohjelmasta niille lapsille, joiden vanhemmat eivät halua lapsiaan vietävän kirkkoon.

Edelleen Lahtinen kysyy retorisesti, saako päiväkodissa laulaa ”Enkeli taivaan”? Saa, Lahtinen vastaa ja viittaa perustuslakivaliokunnan linjaukseen, jonka mukaan esimerkiksi joulujuhlaan sisältyvän yksittäisen virren vuoksi juhlaa ei voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Lahtisen esimerkit liittyvät ajankodan vuoksi jouluun, mutta ne pätevät laajemminkin. Yhtä hyvin ne soveltuvat pääsiäiseen ja muihin tärkeisiin juhlapyhiin.

Kunnallisen varhaiskasvatuksen on siis sallittua ja kotiseutuperiaatteen mukaan peräti toivottavaa tehdä yhteistyötä seurakuntien kanssa. Jos tämän periaatteen vastaisia ratkaisuja on tehty, on toivottavaa, että asiaoita harkitaan uudelleen.

Toiminnan selkeyttä tukemaan olisi tarkoituksenmukaista laatia seurakunnan tai seurakuntayhtymän ja kunnan välinen sopimus varhaiskasvatuksen ja koulu yhteistyöstä. Tämän yhteistyön sujuvoittamiseksi on tänä vuonna julkaistu myös hyvä opas ”Varhaiskasvatus katsomusten keskellä” (Lasten Keskus 2017), joka antaa paljon eväitä arkeen.

Toivon todella viisautta ja kestävyyttä paikallisille varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöille haastavassa ja paineisessa työssä. He tekevät tärkeää työtä lasten ja koko yhteiskunnan hyväksi.

Seuraa kirjoittajaa Facebookissa  ja Twitterissä .

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.