Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Onko WC ihmisoikeus?

Blogit Rajalla 10.6.2016 00:00
Riitta Kuusi
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.

Tänään on se päivä, jolloin Suomessa tulee voimaan YK:n sopimus vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista. Mikä on tänään toisin kuin eilen? Onko jokaisella työ- ja kokouspaikkalla INVA-wc, joka on riittävän suuri, että sinne pääsee pyörätuolilla ja sinne tarvittaessa mahtuu myös avustaja?

Diversiteetti on luonnossasuojeluperuste – onko ihmisen moninaisuutta suojeltava? Onko jokaisella oikeus syntyä ja saada tarvitsemansa inhimillinen hoiva ja hoito koko elämänsä ajan? Onko jokaisella lapsella mahdollisuus käydä lähikoulua ja saada tarvitsemansa tuki, esimerkiksi viittomakielistä opetusta tai oppimateriaalit pistekirjoituksella tai selkokielellä tai kuvilla?

Saako jokainen työtä, se kuuluu perusoikeuksiin. Vammaisten ihmisten työttömyysaste on huomattavasti suurempi kuin muun väestön. Voiko jokainen liikkua vapaasti ja valita asuinpaikansa? Onko jokaisella oikeus äidinkielen? Onko jokaisella oikeus perheeseen?

YK:n sopimus kattaa kansalais- ja poliittiset oikeudet, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. – Esimerkiksi kehitysvammaiset ihmiset saivat Suomessa äänioikeuden vasta 1972. – Onko kaikilla mahdollisuus saada ympäröivästä yhteiskunnasta riittävästi tietoa sellaisella tavalla, jota hän voi ottaa vastaan ja ymmärtää?

Vammaisuuden ei aina ja kaikkialla ole ymmärretty samalla tavalla. Vammaiset ihmiset ovat olleet taloudellinen rasite, josta on yritetty selviytyä mahdollisimman halvalla. He ovat olleet parempiosaisten hyväntekeväisyyden kohde. Lääketieteen edustajat ovat halunneet parantaa ja kuntouttaa heitä. Kirkossa vammaiset ihmiset ovat olleet diakonian kohde.

Ihmisoikeusajattelu korostaa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Monet esteet voidaan osallistumisen tieltä raivata ja kohtuullisia mukautuksia voidaan toteuttaa hyvällä tahdolla, luovuudelle ja kohtuullisilla kustannuksilla.

Tämä on hyvä päivä aloittaa asennemuutos!

Lue lisää:

YK:n vammaissopimus

YK:n vammaissopimus selkokielellä

YK:n vammaissopimus käyttöön! käsikirja

Miksi vammaissopimus on tärkeä?

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.