Vihreillä ja perussuomalaisilla sama Nato-kanta: Oma puolustus pidettävä kunnossa
Ville Niinistö ja Jussi Niinistö eivät innostu Heidi Hautalan Nato-flirtistä.
Vihreät ei ole puheenjohtaja Ville Niinistön mukaan muuttamassa kielteistä kantaansa Suomen jäsenyyteen sotilasliitto Natossa. Niinistön ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mielestä tärkeintä on huolehtia siitä, että Suomella on uskottavat puolustusvoimat.
Euroopan parlamenttiin paluuta yrittävä Heidi Hautala (vihr) on Helsingin Sanomien mukaan lieventänyt kantaansa Suomen jäsenyyteen Natossa. Hänen mielestään vihreiden kielteisen kannan ”ei tarvitse ikuisesti päteä”.
Sekä vihreiden johto että puolueen kotimainen päävastustaja perussuomalaiset suhtautuvat varauksellisesti Hautalan vaalikeskusteluun heittämään arvioon.
Puheenjohtaja Ville Niinistö (vihr) vakuuttaa kannattavansa keskustelua Nato-jäsenyydestä.
”En kuitenkaan usko, että vihreät on muuttamassa kielteistä kantaansa”, Niinistö sanoo.
Niinistö arvelee, että Nato-jäsenyys ja sen turvatakuut ”tekisivät Suomesta uhkan kolmansille maille”. Niinistö ei mainitse Venäjää nimeltä, koska hänen käyttämänsä muotoilu on ”neutraali ilmaisu”.
Hallitusohjelmassa mainitun Naton-option todellinen merkitys on Niinistön mielestä vähäinen, koska ”se ei ole meidän laukaistavissamme”. Tärkeintä on ”Suomen oma uskottava puolustus”. Naton asemesta turvallisuuspolitiikassa Euroopan unioni on Suomen likeisin kumppani turvallisuuspolitiikassa.
Niinistö välttelee kannanottoa 2015 eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan. Hän pitää kuitenkin tarpeellista keskustelua Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön mielestä Ukrainan kriisin yhteydessä ”on aivan turha keskustella” Suomen liittoutumisesta. Kansalaisten enemmistön kielteisen Nato-kannan pystyvät muuttamaan vain Suomen valtiojohto ja Ruotsi.
”Jos Ruotsi hakee jäsenyyttä, keskustelu Suomessa saa uuden vaihteen päälle varsinkin, jos presidentti ja pääministeri sanovat, että nyt kannattaisi hakea Nato-jäsenyyttä.”
Naton rauhankumppanuusohjelmaan uskoville Niinistö huomauttaa, että ”Ukrainan kriisi on todistanut sen, että ohjelman perusteella ei tule mitään apua”.
Hän vähättelee hallitusohjelmassa mainittua Nato-optiota. Se on ”suomalaisten oma ilmiö”, koska Suomen liittymisestä Natoon päättävät Naton jäsenmaat.
Perussuomalaiset ovat Niinistön mukaan Nato-kriittisiä. Niinistö kuitenkin kannattaa keskustelua Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista.
Perussuomalaisten ja Niinistön mielestä kaikkein ”tärkeintä on pitää oma puolustus kunnossa”. Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan Niinistö haluaa lausuman, että puolustusvoimien voimavaroja lisätään parlamentaarisen komitean esittämällä tavalla.
Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) ei usko, että ”vaalivoittoa Ruotsissa hakevat sosiaalidemokraatit” valmistelisivat Ruotsin liittoutumista.
Kumpula-Natri ei tekisi vielä lopullisia johtopäätöksiä Ukrainan kriisistä. Vielä ei tiedetä, onko Venäjän toiminta ”aggressiivista puolustusta omien lähialueidensa turvaamiseksi”, vai onko se ”aggressiivista hyökkäystä”, jonka tavoitteena on Neuvostoliiton entisten osatasavaltojen palauttaminen Moskovan valvontaan.
Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) muistuttaa, ettei Euroopan parlamentti päätä Suomen jäsenhakemuksesta. Kaikkonen ei innostu jäsenyyden hakemisesta, koska ”se lisäisi jännitettä” Suomen itärajalla.