Vasemmistoliitto juhli historiallista tulosta – ”Kotimaan politiikka näkyy”
Li Anderssonin henkilökohtainen äänisaalis on ylivoimaisesti Suomen suurin eurovaaleissa. Hän veti puolueensa vaalien kakkoseksi.
3
MIN
Kun ennakkoäänestyksen tulos lävähti ruudulle iltakahdeksalta, Helsingin Sörnäisissä puhjettiin epäuskoisiin riemunkiljahduksiin.
”Olisiko toimittaja uskonut? Kuudenkymmenen vuoden kokemuksella minä en”, puolueaktiivi huikkasi.
Kun kaikki äänet oli laskettu, vasemmistoliiton osuus oli 17,3 prosenttia. Nousua on yli 10 prosenttiyksikköä vuoden 2019 eurovaaleihin verrattuna. Puolue saakin tulevaan europarlamenttiin kolme paikkaa yhden sijaan.
Puheenjohtaja Li Andersson teki kaikkien aikojen ennätyksen henkilökohtaisessa äänimäärässä yli 247 000 äänellä. Edellinen ennätys on Paavo Väyrysen, joka keräsi keskustan listalla yli 157 000 ääntä vuonna 1996.
”Tämä tuntuu todella hurjalta ja todella kivalta. En voisi olla onnellisempi. Gallupien valossa näytti siltä, että voitaisiin ehkä saada se toinen paikka. Mutta nyt ollaan ihan toisessa sfäärissä”, Andersson sanoo Suomen Kuvalehdelle.
Puoluejohtaja analysoi, että vasemmistoliitto onnistui eurovaaleissa saamaan ääniä heiltä, jotka ovat huolissaan Suomen nykyisestä suunnasta ja haluavat estää vastaavanlaisen kehityksen Euroopassa.
”Tiedän, että henkilökohtaisesti olen saanut ääniä myös siksi, että ihmiset arvostavat tapaani tehdä politiikkaa.”
Andersson aikoo tulevalla europarlamenttikaudella keskittyä muun muassa ympäristö- ja ilmastoasioihin mutta myös työelämäkysymyksiin.
”Niistähän ei valitettavasti puhuttu vaalikeskusteluissa juuri lainkaan, vaikka parlamentissa on viime kaudella saatu sillä saralla hyvää aikaiseksi. Ajattelen itse, että Euroopan tasolla pitää tehdä riittävän kunnianhimoista politiikkaa ihmisten työolojen parantamiseksi”, Andersson sanoi. Esimerkkinä hän mainitsi alipalkkaukseen puuttumisen.
Anderssonin lisäksi europarlamenttiin ovat nousemassa Jussi Saramo ja Merja Kyllönen. Vaalivalvojaisissa paikalla ollut Saramo suitsutti Anderssonin karismaa ja piti puoluejohtajan suosiota merkittävimpänä syynä puolueen huipputulokseen. Saramo sai vajaat 4 900 ääntä.
”Mutta uskon, että myös kotimaan politiikka näkyy tässä vaalituloksessa. Se näkyy meidän kannatuksessa ja toisaalta perussuomalaisten romahduksessa. Vaalikentillä ihmiset tulivat sanomaan, että nyt mennään aivan väärään suuntaan, että nyt äänestän ensimmäistä kertaa vasemmistoliittoa”, Saramo arvioi.
Saramo kertasi edellisiä vaaleja. Presidentinvaalien aikaan moni oli sanonut hänelle äänestävänsä Pekka Haavistoa. Eduskuntavaaleissa hän arvioi äänten menneen Sdp:lle pääministeriasetelman vuoksi.
Vasemmistoliiton tulos tietää muutoksia myös eduskuntaryhmään.
Anderssonin tilalle nousee Varsinais-Suomesta Johannes Yrttiaho, Saramon tilalle Pia Lohikoski ja Merja Kyllösen tilalle Jessi Jokelainen.
”Olin orientoitunut siihen, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä aikaa”, Jokelainen sanoi vaalivalvojaisissa.
Jokelainen aikoo keskittyä erityisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemoihin.
”Pienituloisten asiat ovat aina olleet minulle tärkeitä.”
Moni vaalivalvojaisissa paikalla ollut puolueaktiivi spekuloi, että tulos vaikuttaa myös puheenjohtajakuvioihin. Andersson jättää tehtävänsä siirtyessään europarlamenttiin.
”Olin luopumassa riippumatta siitä, miten vaaleissa käy. Seuraava puheenjohtaja saa aloittaa kunta- ja aluevaaleista, eikä tarvitse aloittaa eduskuntavaaleista”, hän sanoo.
Mahdollisena seuraajaehdokkaana pidetty Saramo sanoo, ettei tavoittele puheenjohtajuutta, jos tulee valituksi europarlamenttiin.
”En oikein näe, miten Brysselistä voisi johtaa puoluetta.”
Vaaliväittelyissä erityisesti vihreät härkkivät vasemmistoliittoa muutamaankin otteeseen puolueen euroryhmästä. Mukana on ollut euroedustajia, jotka ovat suhtautuneet myötämielisesti Venäjään.
Andersson toistaa, ettei vasemmistoliitto halua tehdä yhteistyötä irlantilaisten Mick Wallacen ja Clare Dalyn tai saksalaisen Sahra Wagenknechtin BSW-puolueen kanssa.
Hän oli luottavainen, että tähän tavoitteeseen päästään neuvotteluissa.
”Mutta ei meillä, kuten ei muissakaan ryhmissä olla varmasti täysin yhtenäisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.”
Ääntenlaskennan tuloksia päivitetty 10.6.2024 klo 00.22 laskennan valmistuttua.