Varainsiirtoveroa tulisi laskea ”nopeasti ja yllättäen”, ekonomisti sanoo
Hallitus on luvannut selvittää, voisiko asuntokaupasta poistaa varainsiirtoveron. Se on tuonut valtiolle satoja miljoonia euroa.
Varainsiirtoveroa tulisi alentaa tai mieluiten poistaa se kokonaan, ehdottaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus. Hänen mukaansa tämä vauhdittaisi asuntokauppaa ja elvyttäisi rakentamista.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet Suomessa korkojen nousun, uudisasuntojen suuren tarjonnan ja yleisen taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Myyjät eivät haluaisi enää laskea hintoja lisää, ostajien mielestä ne ovat edelleen liian korkeat. Kaupankäynti on hyytynyt pahasti, ja uusien rakennushankkeiden aloittaminen on lähes pysähtynyt.
Kiinteistön ostaja joutuu maksamaan varainsiirtoveron, joka on neljä prosenttia kaupan arvosta. Asunto-osakkeiden kohdalla vero on kaksi prosenttia niiden velattomasta hinnasta. Listaamattomien yhtiöiden osakkeiden veroprosentti on 1,6.
”Varainsiirtoveron alentaminen aktivoisi niin asuntosijoittajia kuin itselleen kotia hankkivia”, Brotherus sanoo.
Hän perustaa ehdotuksensa muun muassa kokemuksiin Britanniasta, jossa alennettiin tilapäisesti kiinteistökauppojen leimaveroa korona-aikana heinäkuussa. Vero vastaa suomalaista varainsiirtoveroa. Alle 500 000 punnan (noin 575 000 euron) arvoisen kodin ostaneiden ei tarvinnut muutoksen jälkeen maksaa leimaveroa lainkaan.
”Kaupankäynti vilkastui elokuussa 15 prosentilla ja syyskuussa 20 prosentilla edellisestä kuukaudesta.”
Myös Suomessa on selvitetty, että asuntokaupan verottaminen vaikuttaa kaupankäynnin vilkkauteen.
Kun asunto-osakekauppojen varainsiirtoveroa nostettiin 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin vuonna 2013, korotus vähensi osakehuoneistossa asuvien omistusasujien muuttoja noin neljällä prosentilla. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat arvioivat, että veronkorotuksen haitat olivat suuremmat kuin sen tuomat edut. Korotus lukitsi suomalaisia asuntoihin, jotka eivät enää sopineet heille.
Petteri Orpon (kok) hallitus lupaa ohjelmassaan selvittää ”mahdollisuutta asuntokaupan varainsiirtoveron poistamiseen tai laskemiseen julkisen talouden kannalta neutraalilla tavalla”. Lauseen loppuosa tarkoittaa suomeksi siitä, että selvittäjien pitäisi keksiä keinot, joilla korvataan toimenpiteen valtiolle aiheuttama tulonmenetys.
Samanlainen kirjaus sisältyy myös asuntorakentamisen tilaa selvittäneen Lauri Kajanojan työryhmän raporttiin ja budjettiriihen pöytäkirjamerkintöihin. Ne molemmat julkaistiin tiistaina 19. syyskuuta, kun hallitus esitteli ensi vuoden budjettinsa.
Kajanojan työryhmä kuuli raporttia valmistellessaan eri osapuolia aiheesta. Rakennusteollisuuden edustajat nostivat tuolloin esiin varainsiirtoverotuksen muutokset suhdannetilanteen lievittämiseksi.
Rakennusalan kiinnostus verohuojennusta kohtaan on tuskin vähentynyt, sillä hallituksen budjetti oli pettymys vaikeuksista kärsivälle alalle. ”Aiemmin kerrottujen leikkausten myöhennyksiä ja lievennyksiä”, totesi työntekijöitä edustavan Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen Ylelle.
Varainsiirtoveron selvittäminen lukeutuu hallituksen keskipitkän aikavälin toimiin, ilmenee riihen pöytäkirjamerkinnöistä. Työn etenemisestä ei ole kerrottu sen tarkemmin.
Jos asia olisi Juhana Brotheruksesta kiinni, hän poistaisi varainsiirtoveron kokonaan ja pysyvästi. Hän kuitenkin lisää, että valtiontalouden rahoitusvajeen takia lienee realistisempaa toivoa asuntokauppojen verotuksen osittaista laskemista.
”Pidän varainsiirtoveroa monien ekonomistien tavoin aika kehnona verona. Sillä ei torjuta mitään haitallista toimintaa, vaan ainoastaan kerätään valtiolle rahaa. Sen lisäksi, että veroa kannattaisi huojentaa jo suhdannesyistä, sen poistaminen olisi järkevää myös rakenteellisesti.”
Brotheruksen mielestä kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden varainsiirtoverot voisi ensi vaiheessa esimerkiksi puolittaa nykyisestä. Ratkaisu mahdollistaisi veromuutosten vaikutusten seurannan ja niihin reagoinnin.
Varainsiirtovero on tuonut valtiolle viime vuosina tuloja noin 800–900 miljoonaa euroa vuodessa, mistä asuntokauppojen osuus on ollut karkeasti puolet. Brotherus korvaisi verokertymän alenemaa nostamalla esimerkiksi kiinteistö- ja arvonlisäveroja.
”Mielestäni veronalennusta ei tarvitsisi kuitenkaan kompensoida täysimääräisesti, koska se lisää kansantalouden dynamiikkaa. Ihmiset muuttavat enemmän, työllisyys paranee ja lopulta verokertymät nousevat.”
Brotheruksen mukaan nykyinen suhdannetilanne on niin heikko, että varainsiirtoveroa kannattaisi alentaa myös siinä tapauksessa, että korvaavista tulonlähteistä valtiolle ei syntyisi sopua.
”Tällä hetkellä varainsiirtoveron kertymä jää kauas ennusteista, koska tekemättömistä kaupoista ei kerry veroa lainkaan.”
Koska suhdannetilanne on hyvin poikkeuksellinen, mutta valtion rahapula tulee pysymään ankarana kauas tulevaisuuteen, hallitus saattaa päätyä muuttamaan varainsiirtoveroa määräajaksi.
Oli muutos tilapäinen tai pysyvä, Brotheruksella on toive siitä, miten se kannattaisi toteuttaa.
”Nopeasti ja yllättäen. Heti, kun tieto tulevasta veronalennuksesta leviää, asuntokauppa seisahtuu aina siihen asti, kunnes muutos astuu voimaan.”
Veroalennus vaatisi lakimuutoksen. Sellaisen ripeästä läpiviennistä on Suomessa kokemusta muun muassa vuodelta 2020, jolloin huojennettiin pandemiasta kärsineiden yritysten arvonlisäverojen maksuaikataulua. Hallituksen esityksen antamisesta lain vahvistamiseen meni vain hieman yli kuukausi.