Valtiolla ei ole rahaa palveluihin? Lakkautetaan kotitalousvähennys
Valtiovarainministeriön virkamiehet väittävät, ettei perusturvaetuuksien ja hyvinvointipalvelujen parantamiseen ole varaa, koska valtion velka kasvaa muutenkin nopeasti. Väite on hölynpölyä. Rahaa saataisiin helposti esimerkiksi verotukia perkaamalla.
Kotitalousvähennystä saa esimerkiksi kotona teetetyistä siivoustöistä. Kuva Leena Kainulainen / Lehtikuva.
Pelkästään kotitalousvähennyksen lakkauttaminen kasvattaisi valtion verotuloja niin paljon, että perusturvaetuisuuksia voitaisiin korottaa 100 eurolla kuukaudessa – valtion menoja lisäämättä.
Rahaa jäisi vielä sen jälkeen 20 000 työttömän työllistämiseen julkiselle sektorille 1 700 euron kuukausipalkalla.
Kotitalousvähennyksen kustannukset ovat kasvaneet vauhdilla siitä lähtien, kun porvarihallitus nosti remonteista tehtävän verovähennyksen enimmäismäärän 3 000 euroon ja teki tuen hyväksikäytön muutenkin entistä houkuttelevammaksi.
Uudistusten tuloksena koitalousvähennyksen valtiontaloudelle aiheuttamat verotulojen menetykset kasvoivat edellisvuoden 219 miljoonasta 390 miljoonaan euroon vuonna 2009.
Kallista työllisyyspolitiikkaa
Suomessa kotitalousvähennystä on pidetty eräänlaisena työllisyyspolitiikan ihmelääkkeenä, mutta sen hyvistä työllisyysvaikutuksista ei ole näyttöä niin Suomesta kuin muistakaan maista.
”Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka paljon näillä rahoilla on luotu työpaikkoja. Kun tuetuilla aloilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, tuki ei luo lainkaan uusia työpaikkoja, vaan nostaa hintoja”, valtiovarainministeriön tutkija Marja Tuovinen arvioi.
”Kotitalousvähennys on mielestäni sellainen menoerä, josta voitaisiin perustellusti luopua, jos halutaan löytää sopivia säästökohteita.”
Tuovinen laati vuonna 2007 hallitukselle muistion kotitalousvähennyksen vaikutuksista. Sen keskeinen johtopäätös oli, ettei tuen ylärajaa kannata nostaa, koska sen avulla ei juuri synny uusia työpaikkoja remontti- ja siivousalojen työvoimapulan vuoksi.
Vanhasen hallitus oli toista mieltä. Sen mukaan kotitalousvähennykseen kannatti panostaa lisää siksi, että tukea kasvattamalla voi luoda uusia työpaikkoja ilmaiseksi.
Taloustutkijoille puheet ilmaisista, itse itsensä maksavista verotuista ovat kuitenkin täyttä utopiaa.
”Ainahan kaikki maksaa. Verotuet tarkoittavat sitä, että verotuloja jää saamatta”, valtiotieteiden tohtori, dosentti Jaakko Kiander sanoo.
”Valtio on tosin saanut osan menetyksistä takaisin, koska kotitalousvähennys on vähentänyt pimeän työn määrää. Verotukien vaikutus työllisyyteen voi kuitenkin olla aika lähellä nollaa. Siten kotitalousvähennyksen ansioista syntyneet työpaikat ovat tulleet kalliiksi.”
Kianderin mukaan samalla rahamäärällä saataisiin huomattavasti enemmän työpaikkoja, jos se käytettäisiin julkisen sektorin työllistämiseen tai perusturvan parantamiseen.
”Puolella miljardilla eurolla voidaan palkata yli 10 000 sairaanhoitajaa. Jos rahat käytettäisiin perusturvan parantamiseen, ne menisivät välittömästi kulutukseen. Uusia työpaikkoja syntyisi yksityiselle sektorille viidestä seitsemään tuhatta.”
Köyhät rikkaiden palvelijoiksi …
Kiander muistuttaa, että kotitalousvähennys otettiin käyttöön kokeiluluonteisesti viime laman jättityöttömyyden aikana. Sen tarkoituksena oli luoda vähän koulutetuille työttömille matalan tuottavuuden työpaikkoja.
”Tällaisena pulapolitiikan välineenä kotitalousvähennystä voi vielä jotenkin perustella. Kun tukea olisi kannattanut supistaa, siitä oli tullut hyvin suosittu eniten ansaitsevan kymmenyksen keskuudessa. Siksi kotitalousvähennystä on vaikea lähteä purkamaan, vaikka siihen olisi järkeviä syitä”, Kiander toteaa.
Hänen mukaansa työttömien palkkaaminen kuntasektorille olisi edullisin tapa luoda työpaikkoja. Porvaripuolueet, osa demareista ja ennen kaikkea johtavat virkamiehet ovat viime laman jälkeen kuitenkin olleet sitä mieltä, että julkista sektoria on pakko supistaa.
”Verotukia onkin kehitetty juuri siksi, että työpaikat syntyisivät yksityiselle sektorille. Muutenhan verovaroilla voitaisiin panna esimerkiksi rappiolla olevat vanhuspalvelut kuntoon palkkaamalla lisää hoitajia julkiselle puolelle.”
Kianderin mukaan kotitalousvähennys on ollut osa porvarieliitin strategiaa, jonka tavoitteena on luoda matalapalkkaproletariaatti Suomeen.
”Porvaripuolueissa alettiin puhua jo 1990-luvun alussa, että työllisyysongelma ratkeaa, jos rikkaat palkkaavat köyhiä palvelemaan itseään. Jotta hyvätuloisilla olisi varaa palkata palvelijoita, tuloerojen tulisi kasvaa.”
… vai tuottamaan palveluja julkiselle sektorille?
Tuloeroja on kasvatettu 1990-luvun puolesta välistä lähtien esimerkiksi hyväosaisten verotusta keventämällä ja antamalla perusturvaetuisuuksien jäädä vuosi vuodelta enemmän jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä.
Harjoitetun politiikan seurauksena Suomessa on jo nyt lähes miljoona köyhää ja neljännesmiljoonan vahvuinen työttömien armeija. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko ajan.
Verotukien johdosta valtio menettää 18 miljardia euroa verotuloja vuodessa. Näiden tukien perkaamisen voisi hyvin aloittaa kotitalousvähennyksestä. Sen menettäminen ei ajaisi ketään ahdinkoon, sillä tuesta hyötyvät eniten hyvätuloiset.
Kuluttajatutkimuksen tilastojen mukaan noin puolet tuen kokonaismäärästä on mennyt ”tulonsiirtoina” suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluville kotitalouksille. Pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvista kotitalouksista vähemmän kuin joka sadas oli käyttänyt vähennystä.
Työmarkkina-asiantuntijat varoittavat, että suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on vaarassa pudota työmarkkinoilta pysyvästi, jos työvoimapoliittisiin toimiin ei panosteta. Heidän mukaansa pitkäaikaistyöttömyys voitaisiin ajaa alas nopeasti, eikä se tulisi edes kalliiksi.
Työministeriön laskelmien mukaan 40 000 työttömän palkkaaminen julkiselle sektorille 1 700 euron kuukausipalkalla maksaisi valtiolle nettona noin 390 miljoonaa euroa. Viime vuonna valtio menetti yhtä suuren määrän verotuloja kotitalousvähennyksen johdosta.
Aiheesta lisää
Verovähennyksiin ei kajota – kiittäkää vaaleja (Suomenkuvalehti.fi 6.4.2011)