Verovähennyksiin ei kajota – kiittäkää vaaleja

Kotimaa 6.4.2011 08:00
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä ehdotti joulukuussa 2010, että muun muassa asuntolainan korkovähennys poistettaisiin, tosin asteittain. Kuva Markku Ulander / Lehtikuva.

Lähestyvillä eduskuntavaaleilla on yksi varma positiivinen vaikutus: asuntovelallisen ei tarvitse pelätä lainakorkojen verovähennysoikeuden poistamista.

Verotuksen uudistamista pohtinut alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä ehdotti raportissaan joulukuussa, että asuntolainan korkovähennys poistettaisiin asteittain kokonaan 20 vuoden aikana.

Vaaleihin valmistautuvat puolueet ovat kuitenkin olleet yksimielisiä siitä, että korkovähennys säilyy ainakin jossakin muodossa.

Korkovähennyksellä on vuosittain merkittävä vaikutus valtiontalouteen. Viime vuonna suomalaiset ilmoittivat maksaneensa asuntolainojen korkoja yhteensä 2,3 miljardia euroa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan korkovähennys pienensi verotuloja noin 540 miljoonaa euroa.
Vuonna 2004 asuntolainojen korkoja ilmoitettiin 1,1 miljardia ja verotulot pienenivät 370 miljoonaa euroa.

Jyrkkä nousu johtuu siitä, että asuntolainojen euromäärät ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Asunnot kallistuvat ja niihin otetaan yhä enemmän lainaa.

Hetemäen työryhmä olisi halunnut iskeä kyntensä myös kotitalousvähennykseen. Työryhmä ehdotti, että vähennyksen enimmäismäärä alennettaisiin nykyisestä 3 000 eurosta 2 300 euroon. Asiasta ei ole tehty päätöksiä, mutta vaikka summa pienenisikin, kotitalousvähennys itsessään tuskin on vaarassa, sillä siitä on tullut supersuosittu suomalaisten keskuudessa.

Vuonna 2009 kotitalousvähennystä sai noin 360 000 ihmistä ja vähennyksen määrä oli yhteensä 390 miljoonaa euroa.
Kaksi vuotta aikaisemmin 260 000 hakijaa sai vähennystä 181 miljoonaa euroa. Takana on osittain se, että vähennyksen enimmäismäärä nousi.

Veronmaksajien lakiasiainjohtajan Vesa Korpelan mukaan kotitalousvähennyksestä on tullut tehokas harmaan talouden torjuntakeino, kuten toivottiin.

”Kotitalouksien remonttien, lastenhoidon ja siivouspalveluiden harmaat markkinat ovat melkein kadonneet sen ansiosta”, Korpela sanoo.

Suuri perkaus

Vesa Korpelan mukaan vähennysten suuri perkaus tapahtui 1990-luvulla, jolloin iso osa erilaisista perhevähennyksistä poistettiin.

”Tuolloin hävisivät muun muassa lapsenhoito- ja yksinhuoltajavähennys. 1990-luvun lamaa hoidettaessa niitä korvattiin esimerkiksi lapsilisiä korottamalla.”

Muutama vuosi aikaisemmin poistui myös sairaskuluvähennys, joka oli markka-aikaan suuruudeltaan 1 600 markkaa. Se oli aikaa, jolloin kerättiin niputtain apteekkikuitteja veroilmoitukseen.

”Jäljelle jäi vain harkinnanvaraisuutta korostava veronmaksun alentumisvähennys. Jos sairauskulut nousevat nyt poikkeuksellisen korkealle, niistä voi saada vähennyksiä”, Korpela sanoo.

Perhevähennykset eivät koskaan palanneet samassa mittakaavassa.

”Sosiaalipuolella on katsottu, että suorat tulonsiirrot ovat tehokkaampia ja läpinäkyvämpiä kuin verovähennykset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät ja muut avustukset.”

Nykyisin suuri osa vähennyksistä on ”automaattivähennyksiä”, jotka riippuvat tuloista. Sellaisista vähennyksistä, joita pitää itse vaatia,  suosituimpia ovat kotitalous-, tulonhankkimis- ja matkakuluvähennykset.