Uusi eduskunta esittelyssä – tutustu kaikkiin kansanedustajiin
Eduskuntavaaleista tuli kolmen puolueen kisa. Kokoomus, perussuomalaiset ja Sdp voittivat paikkoja. SK esittelee valituksi tulleet ehdokkaat.
Eduskuntavaaleista tuli lopulta pääministerivaalit.
Kokoomus voitti: 48 paikkaa. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo aloittaa hallitustunnustelut.
Kun uusi eduskunta kokoontuu ensimmäiseen täysistuntoonsa 12. huhtikuuta, salissa on enemmän perussuomalaisia kuin koskaan ennen: 46. Puheenjohtaja Riikka Purra sai eniten ääniä koko maassa, yli 42 000. Se on neljänneksi eniten koko Suomen historiassa.
Sanna Marinin johtama Sdp tuli kolmanneksi: 43 paikkaa.
Vihreät ja vasemmistoliitto kärsivät vaalitappion, mutta eniten syöksyi keskusta. Se ei ole enää suurin puolue yhdessäkään vaalipiirissä.
Jos edellisvaaleissa eduskunta nuortui, naisistui ja uudistui, nyt otettiin hieman takaisin. Naisten määrä pystyi samana – 92 – mutta keski-ikä nousi vuodella – nyt 47. Uusia kansanedustajia meni läpi 61, mikä on 22 vähemmän kuin viime vaaleissa.
Äänestysprosenttikin tippui hieman: se oli 71,9 prosenttia.
Ukrainan sodan takia eduskuntaan äänestettiin kolme Nato-myönteistä sotakommentaattoria, kaikki ensikertalaista kokoomuksesta: entinen puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg, entinen puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Pekka Toveri ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll. Niistä Natoon liittymistä vastaan äänestäneistä seitsemästä, jotka olivat ehdolla, tippui neljä.
Oikaisu 3.4. klo 8.10: Korjattu uusien kansanedustajien määrä viime vaaleissa.
Alta voit tutustua valittuihin kansanedustajiin.
Kai Mykkänen
Espoo
s. 1979
Valtiotieteiden maisteri, ekonomisti
3. kausi
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja keskeisimpiä kokoomusvaikuttajia, jota on veikkailtu Petteri Orpon seuraajaksi. Nousi ensimmäisellä kaudellaan Sipilän hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi, sitten sisäministeriksi. Toivoi uutta poliisitutkintaa ex-kokoomuslaisen Wille Rydmanin väitetyistä ahdistelutapauksista. Haluaa Suomeen Nato-tukikohdan.
Noora Fagerström
Espoo
s. 1985
Yrittäjä
Uusi
Television Diili-ohjelma teki Fagerströmistä julkkiksen. Fagerström ei kuitenkaan ole mikään tv-julkku. Hänellä on oikeita näyttöjä yritystoiminnasta. Jungle Juice Bar on Fagerströmin perustama yritys, jonka merkittävä vähemmistöomistaja hän edelleen on.
Korjaus 3.4.2023 klo 11.49: Fagerström on Jungle Juice Barin osaomistaja.
Aki Lindén
Turku
s. 1952
Erikoislääkäri
2. kausi
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin entinen johtaja, joka kampanjoi aikoinaan raivokkaasti Juha Sipilän hallituksen sote-uudistusta vastaan. Oli perhe- ja peruspalveluministerinä Krista Kiurun vanhempainvapaan aikana. Nuoruudessaan hän oli Turun Marxilaisten Opiskelijoiden puheenjohtaja ja Turun kaupunginvaltuutettu SKDL:n listoilta.
Pia Kauma
Espoo
s. 1966
Kauppatieteiden maisteri
4. kausi
Aikanaan maahanmuuttajien uusia lastenvaunuja ihmetellyt liike-elämätaustainen Kauma vaatii edelleen ”jämäkkyyttä maahanmuuttoon”. Pääsi eduskuntaan 2011, tippui seuraavissa vaaleissa ja nousi takaisin varasijalta. Syytti eduskunnan puhemiehistöä naisten syrjimistä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, kun ei saanut itse puheenvuoroa. Kertoo osaavansa kahdeksaa kieltä.
Antti Lindtman
Vantaa
s. 1982
Valtiotieteiden kandidaatti
3. kausi
Demarien eduskuntaryhmän ja Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, joka hävisi pääministerinpaikan niukasti Sanna Marinille. Pitkän linjan broileri ja Eero Heinäluoman opetuslapsi. Ilmoitti ennen ryhmäänsä kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Sandra Bergqvist
Parainen
s. 1980
Valtiotieteiden maisteri
2. kausi
Puolueensa varapuheenjohtaja. Tehnyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen muun muassa lossinkuljettajien pätevyysvaatimuksista. Ilmaisi huolensa lossinkuljettajien alentuneista pätevyysvaatimuksista Nauvo–Korppoo-lauttapaikalla. Kiinnostunut myös muista merenkulun kysymyksistä, kuten tiettyjen alusten erivapaudesta luotsin käytössä.
Annika Saarikko
Oripää
s. 1983
Filosofian maisteri
4. kausi
Nousi puolueensa puheenjohtajaksi syksyllä 2020 Katri Kulmunin tilalle. Ennen tehtäväänsä valtiovarainministerinä Saarikko oli tiede- ja kulttuuriministeri. Ennen kansanedustajuutta työskenteli erityisavustajana ministeriöissä, muun muassa Paavo Väyrysen lehdistöavustajana. Saarikon päätyminen eduskuntaan 2011 oli pienestä kiinni: hän sai 11 ääntä enemmän kuin varasijalle jäänyt ehdokas.
Ritva ”Kike” Elomaa
Masku
s. 1955
Röntgenhoitaja
4. kausi
Entinen kehonrakentaja ja laulaja. Kehonrakentajana voitti muu muassa Ms. Olympia -tittelin ja lajin Euroopan mestaruuden. Kansanedustajaisä Arvo Sainio teki aikoinaan kolmoisloikan maaseudun puolueesta yhtenäisyyden puolueeseen, sitten takaisin SMP:een ja lopulta SKYPin riveihin. Elomaa pyrki eduskuntaan sitoutumattomana. Loikkasi perussuomalaisista sinisiin ja viikossa takaisin perussuomalaisiin.
Maaret Castrén
Helsinki
s. 1959
Lääkäri
Uusi
45 vuoden kokemus sote-ammattilaisena. Työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin akuuttihoidon toimialajohtajana. Vastasi tsunamin uhrien hoidosta Seutulan lentokentällä, josta myönnettiin Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki. Kehittänyt vanhushoitoa 15 vuoden ajan. Oli neljän, nyt jo aikuiseksi kasvaneen, erityislapsen yksinhuoltaja.
Elisa Gebhard
Helsinki
s. 1993
Juristi
Uusi
Suomen Asianajajaliiton oikeuspoliittinen juristi. On työskennellyt Sanna Marinin erityisavustajana. Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Toiminut myös Helsingin kulttuuri- ja kirjastojaoston puheenjohtajana ja Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssi ry:n puheenjohtajana.
Aura Salla
Helsinki
s. 1984
EU-asioiden johtaja
Uusi
Somejätin suomalainen ääni Brysselissä. Meta Platformsin eli Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin EU-asioista vastaava yhteiskuntasuhdejohtaja. Valtiotieteiden tohtori Turun yliopistosta. Työskennellyt myös kuusi vuotta Euroopan komissiossa poliittisena neuvonantajana komission varapuheenjohtajan ja puheenjohtajan tiimeissä.
Atte Kaleva
Helsinki
s. 1979
Terrorismin ja jihadismin tutkija
2. kausi
Kokoomuksen laitaoikeistosiiven edustaja. Pääsi varasijalta eduskuntaan syyskuussa 2021 Juhana Vartiaisen siirryttyä Helsingin pormestariksi. Kaleva teki ääri-islamia käsitellyttä väitöskirjaansa Jemenissä, kun hänet ja hänen vaimonsa Leila Kaleva siepattiin joulukuussa 2012 Sanaassa. Panttivangit pääsivät vapauteen toukokuussa 2013.
Terhi Koulumies
Helsinki
s. 1971
Valtiotieteiden maisteri
2. kausi
Kannatti tiukkoja koronarajoituksia kuten maskipakkoa vielä pitkään sen jälkeen, kun niistä oli luovuttu. Teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen aidan rakentamisesta Suomen itärajalle. Kuuluu vanhaan Schulman-aatelissukuun. Julkaisi syksyllä 2007 romaanin Vauvaa vailla, joka kertoo lapsettomuudesta. On itse teinipojan äiti.
Jarmo Lindberg
Helsinki
s. 1959
Puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali evp.
Uusi
Ensimmäinen puolustusvoimain komentaja, jolla on hävittäjälentäjätausta. Sai lempinimen Charles 1970-luvulla Charles Lindberghin mukaan. Lobbasi Lockheed Martinia, yhtä Suomen hävittäjäkaupan ehdokkaista. Puolustusministeriön selvityksen mukaan Lindberg rikkoi karenssisopimuksensa ehtoa, minkä jälkeen Lockheed-Martin sanoi irti sopimuksensa Lindbergin yhtiön kanssa.
Elina Valtonen
Helsinki
s. 1981
DI, kauppatieteiden maisteri
4. kausi
Libera-ajatuspajan entinen tutkimusjohtaja on kokoomuksen markkinaliberaalisiiven tunnetuin edustaja, josta povataan mahdollista seuraavaa puoluejohtajaa. Siirtyi kuntavaaleissa 2021 Espoosta Helsinkiin. Valtonen sai nyt koko maan kolmanneksi suurimman äänimäärän, edellä olivat vain Riikka Purra ja Sanna Marin.
Daniel Sazonov
Helsinki
s. 1993
Apulaispormestari
Uusi
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimesta vastaava apulaispormestari. Työskenteli opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen erityisavustajana opetus- ja kulttuuriministeriössä. Suomen lukiolaisten liiton ja kokoomusnuorten entinen puheenjohtaja. Sazonovin vanhemmat tulivat inkeriläisinä paluumuuttajina Pietarista Suomeen 1990-luvun alussa.
Ben Zyskowicz
Helsinki
s. 1954
Oikeustieteen kandidaatti
11. kausi
Eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja. Ollut vuosikymmeniä Suomen tunnetuimpia kokoomuslaisia, johon liitetty mm. käsite ”Benin talli”. Taitava väittelijä, joka on ahkerasti äänessä täysistunnoissa. 38-vuotias mies hyökkäsi Zyskowiczin kimppuun vaalien alla Itäkeskuksessa. Hän huusi Zyskowiczille Natosta ja väitti juutalaisten vallanneen Suomen.
Hilkka Ahde
Helsinki
s. 1957
Lastentarhanopettaja
Uusi
Sdp:n kuntavaaliehdokas ensimmäisen kerran 1976. Työskenteli Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n viestintäpäällikkönä. Syytti vuonna 2011 AKT:n puheenjohtajaa Timo Rätyä työpaikkakiusaamisesta. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 2014 Rädyn päiväsakkoihin pahoinpitelystä ja kahdesta työturvallisuusrikoksesta. Oli naimisissa Sdp:n edesmenneen kansanedustan Matti Ahteen kanssa.
Tuula Haatainen
Helsinki
s. 1960
Valtiotieteiden maisteri
6. kausi
Marinin hallituksen työministeri. Aiempia poliittisia tehtäviä muun muassa opetus- ja sosiaali- ja terveysministeriydet sekä toiminta eduskunnan toisena ja ensimmäisenä varapuhemiehenä. Jätti Arkadianmäen 2007 tultuaan valituksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajan virkaan, josta siirtyi Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi. Palasi eduskuntaan 2015. Sdp:n presidenttiehdokas 2018.
Timo Harakka
Helsinki
s. 1962
Toimittaja
3. kausi
Marinin hallituksen liikenneministeri. Entinen televisiojuontaja on puolueensa veroekspertti. Sai aikoinaan potkut Vihreän langan päätoimittajan paikalta. Haastoi vuonna 2016 Antti Rinteen demareiden puheenjohtajakisassa, mutta hävisi selvin numeroin. Jäi valitsematta myös puolueen varapuheenjohtajaksi vuonna 2020, jolloin hävisi Matias Mäkyselle.
Eveliina Heinäluoma
Helsinki
s. 1988
Yhteiskuntatieteiden maisteri
2. kausi
Valittiin vuonna 2019 eduskuntaan ensi yrittämällä, jolloin sai toiseksi eniten ääniä Sdp:n Helsingin ehdokkaista. Tehnyt nopean nousujohteista uraa puolueessaan. Toimii Sdp:n Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtajana. Aktiivinen myös kansalaisjärjestöissä. Isä europarlamentaarikko ja puolueen entinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma.
Ilkka Kantola
Helsinki
s. 1957
Teologian tohtori
4. kausi
Valittiin Turun arkkihiippakunnan piispaksi 1998. Joutui eroamaan 2005, kun Ilta-Sanomat kertoi avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Sai lempinimen ”pettäjäpiispa”. Valittiin eduskuntaan 2007 ja kahdelle seuraavalle jatkokaudelle. Pudottuaan eduskunnasta 2019 työllistyi Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniajohtajana.
Jukka Kekkonen
Helsinki
s. 1953
Oikeustieteen tohtori
Uusi
Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Helsingin yliopistossa vuodesta 1995. Jäi eläkkeelle 2021. Vastusti dekaanikaudellaan vuonna 2010 voimaan tullutta yliopistouudistusta. On arvostellut yliopistopolitiikkaa, jossa keskitetään yksiköitä, ja puolustanut Savonlinnan OKL:n kaltaisia pieniä laitoksia. Mainitaan Paavo Lipposen muistelmissa yhtenä Suomen johtavista intellektuelleista.
Nasima Razmyar
Helsinki
s. 1984
Apulaispormestari
2. kausi
Nousi eduskuntaan 2015, mutta tultuaan valituksi Helsingin apulaispormestariksi erosi edustajantoimesta 2017. Razmyarin isä oli Afganistanin demokraattisen tasavallan Moskovan-suurlähettiläs. Perhe pakeni Suomeen Afganistanin vallankaappauksen jälkeen ja sai turvapaikan vuonna 1993. Valittiin vuoden pakolaisnaiseksi 2010 tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.
Jussi Halla-aho
Helsinki
s. 1971
Filosofian tohtori
3. kausi
Perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja oli eduskuntavaalien ääniharava jo vuonna 2011. Viime vaaleissa keräsi koko maassa eniten ääniä, 30 596 ääntä oli ennätys Helsingin vaalipiirissä. Maahanmuuttokriittisten piireissä yhä puolijumalan asemassa. Korkein oikeus tuomitsi Halla-ahon vuonna 2012 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 50 päiväsakkoon.
Tom Packalén
Helsinki
s. 1969
Komisario
4. kausi
On esittänyt koko poliittisen uransa ajan Venäjä-myönteisiä kommentteja. Ihmetteli, miksi Venäjää epäiltiin vuonna 2014 malesialaisen matkustajakoneen alas ampumisesta, ja piti epätodennäköisenä, että Salisburyn myrkkyisku 2018 olisi Venäjän tekemä. Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapala nimitti Packalénia kolumnissaan ”ns. Tehtaankadun mieheksi”.
Mari Rantanen
Helsinki
s. 1976
Sairaanhoitaja
2. kausi
Nousi hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi marraskuussa 2022, kun Riikka Purra jätti tehtävän. Rantanen edusti Sdp:tä 2012 kunnallisvaaleissa mutta siirtyi perussuomalaisiin 2014. Toimii vaikeavammaisen täysi-ikäisen tyttärensä omaishoitajana. Viittasi vaalikampanjassaan maahanmuuttopolitiikkaan: ”Meidän ei pidä olla niin sinisilmäisiä, että pian emme ole sinisilmäisiä.”
Wille Rydman
Helsinki
s. 1986
Valtiotieteen maisteri
3. kausi
Erotettiin kokoomuksen eduskuntaryhmästä kesällä 2022, kun Helsingin Sanomat oli julkaissut jutun, jossa useat naiset syyttivät Rydmania ahdistelusta. Siirtyi perussuomalaisiin tammikuussa 2023. Kampanjoi täysin samoilla teemoilla kuin aiemmissa vaaleissa kokoomuksen ehdokkaana. Ajaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja oikeistolaista talouskuria.
Alviina Alametsä
Helsinki
s. 1992
Europarlamentaarikko
Uusi
Oli ehdolla vuoden 2019 eurovaaleissa ja keräsi 13 650 ääntä. Sai niin sanotun brexit-paikan: hänestä tuli europarlamentaarikko 31.1.2020 Britannian erottua EU:sta. EU:n ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja vihreän ryhmän koordinaattori turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa alivaliokunnassa. Tehnyt Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen muunsukupuolisten terveydenhuollon turvaamiseksi.
Fatim Diarra
Helsinki
s. 1986
Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja
Uusi
Yksi puolueen kolmesta varapuheenjohtajasta. Sai vuonna 2017 kansallista huomiota kirjoitettuaan Facebook-sivullaan, että ainoa syy muuttaa metsään asumaan on insesti. Kertoi elokuussa 2020 sosiaalisessa mediassa tehneensä Helkaman kanssa sopimuksen, että saa sähköpyörän palkaksi, jos markkinoi sitä Instagram-tilillään.
Pekka Haavisto
Helsinki
s. 1958
Valtiotieteiden ylioppilas
7. kausi
Marinin hallituksen ulkoministeri. Hävinnyt kahdesti presidentinvaaleissa Sauli Niinistölle. Joulukuussa 2019 kymmenen opposition kansanedustajaa teki perustuslakivaliokunnalle selvityspyynnön Haaviston virkatoimien laillisuudesta liittyen al-Holin leirin suomalaisten lasten ja naisten kotiuttamiseen. Valiokunnan mukaan Haavisto oli syyllistynyt lainvastaisuuksiin, mutta kynnys ministerisyytteen nostamiseksi ei ylittynyt.
Atte Harjanne
Helsinki
s. 1984
Diplomi-insinööri, tutkija
2. kausi
Vaikutti aiemmin kokoomuksessa, mutta liittyi vihreisiin toimiessaan Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjassa vuonna 2012. Tunnetaan myönteisestä suhtautumisestaan ydinvoimaan. Harjanne lasketaan vihreiden talousoikeistolaiseen siipeen. Valittiin vuonna 2021 puolueen varapuheenjohtajaksi ja 2021 vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.
Mari Holopainen
Helsinki
s. 1981
Väitöskirjatutkija
2. kausi
Talousasioihin keskittyvä kauppatieteilijä. Toiminut vuodesta 2017 lähtien maakuntavaltuuston puheenjohtajana. Oli puheenjohtajana vihreiden sisäisessä työryhmässä, jossa laadittiin puolueelle uusi elinkeinopoliittinen ohjelma. Työskennellyt vierailevana tutkijana Oxfordin ja Berkeleyn yliopistoissa. Haluaisi lisätä taito- ja taideaineiden opetusta kaikilla koululuokilla.
Maria Ohisalo
Helsinki
s. 1985
Yhteiskuntatieteiden tohtori
2. kausi
Toimi Marinin hallituksessa sisä- ja ympäristöministerinä. Puolueensa puheenjohtajana asemoinut vihreitä vasemmalle, aatteellisesti yhä lähemmäs vasemmistoliittoa. Luvannut kantaa vastuunsa puheenjohtajana, jos puolueen kannatus romahtaa vaaleissa. Haukkui koko hallituskauden keskustaa ja Annika Saarikkoa ympäristönsuojelun jarruttamisesta.
Veronika Honkasalo
Helsinki
s. 1975
Erikoistutkija
2. kausi
Päätti lähteä politiikkaan vastavoimaksi perussuomalaisille jytkyvaalien jälkeen. Äänesti eduskunnassa Nato-jäsenyyttä vastaan. Aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, jonka vakioteemoja ovat rasismin vastustaminen, intersektionaalinen feminismi ja rakenteellinen köyhyys. Käyttää lähes jokaisessa puheenvuorossaan ilmaisua: ”yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat”.
Mai Kivelä
Helsinki
s. 1982
Toiminnanjohtaja
2. kausi
Pitkän linjan kansalaisaktivisti, joka aloitti yhteiskunnallisen vaikuttamisen 9-vuotiaana liittymällä ympäristöjärjestö Greenpeaceen. Erikoistunut ilmasto-, ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksiin. Teki valtuustoaloitteen, jonka mukaan Helsingissä rajoitettaisiin ilmastolle vahingollisten tuotteiden kuten lentomatkailun ja lihatuotteiden ulkomainontaa.
Minja Koskela
Helsinki
s. 1987
Yhteiskuntatieteiden maisteri, musiikin tohtori
Uusi
Kutsutaan poliittisen Instagramin osaajaksi. Oli ehdolla vuoden 2021 kuntavaaleissa ja keräsi 5 600 ääntä. Pidettiin yhtenä vaalien suurimmista yllättäjistä. Julkaisi vuonna 2019 tietokirjan Ennen kaikkea feministi. Julkaissut sen jälkeen useita tietokirjoja. Koskela on myös muusikko, joka soittaa viulua ja pianoa ja laulaa. Väitellyt musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta.
Suldaan Said Ahmed
Helsinki
s. 1993
Turvallisuusvalvoja
2. kausi
Muutti Suomeen Somaliassa vuonna 2008 perheenyhdistämisen kautta. Nousi eduskuntaan syyskuussa 2021 toiselta varasijalta, kun Paavo Arhinmäki siirtyi Helsingin apulaispormestariksi ja Silvia Modig päätti jatkaa europarlamentissa. Kertoi marraskuussa 2021 tiedotteessa, että hänelle oli lähetetty eduskuntaan kirje, joka sisälsi hirttosilmukan ja rasistisen viestin.
Eva Biaudet
Helsinki
s. 1961
Oikeustieteen ylioppilas
7. kausi
Puolueensa tunnetuin feministi ja perussuomalaisten arvostelija. Valittiin vuonna 2010 erivapaudella vähemmistövaltuutetuksi ilman akateemista tutkintoa. Valintaa pidettiin poliittisena virkanimityksenä ja siitä kanneltiin oikeuskanslerille. Oli vuonna 2012 Rkp:n presidenttiehdokas ja sai 2,7 prosenttia annetuista äänistä.
Mika Ebeling
Helsinki
s. 1964
Pastori
Uusi
Ebeling on tehnyt useita eduskuntavaalikampanjoita, joiden pääteema on aina ollut abortti. Toimii abortin vastaisen järjestön Pro Life Suomi ry:n varapuheenjohtajana. Tullut tunnetuksi myös jyrkistä näkemyksistään homoliitoista. Ebeling on ollut kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1997. Työskentelee pastorina Helsingin Kansanlähetyksessä.
Marcus Rantala
Helsinki
s. 1977
Valtiotieteiden maisteri
Uusi
Toiminut muun muassa valtiosihteerinä puolustusministeriössä ja opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä ministereiden Carl Haglundin, Stefan Wallinin ja Jan-Erik Enestamin erityisavustajana. Helsingin kaupunginteatterin hallituksen jäsen, laaja kulttuurin tuntemus. Osakkaana eurooppalaisessa viestintäyrityksessä Rud Pedersenissä.
Tere Sammallahti
Espoo
s. 1981
Yksikönpäällikkö
Uusi
Uusi kokoomusedustaja on herättänyt huomiota räväkkänä some-keskustelijana. Sammallahti on kuulunut muun muassa kiistellyn Päivän Byrokraatti -sivuston tekijöihin. Espoolainen kaupunginvaltuutettu sai vaalien alla ylimäärästä julkisuutta, kun Teemu Selänne kertoi äänestävänsä häntä.
Susanne Päivärinta
Espoo
s. 1965
Toimittaja
Uusi
Televisiosta suurelle yleisölle tunnetuksi tullut kokenut journalisti ponnisti ensimmäisellä yrittämällä kansanedustajaksi. Hän erosi näyttävästi Ylen palveluksesta ja siirtyi Iltalehteen. Helpolla paikka ei tullut. Päivärinta teki näyttävän ja suhteellisen kalliin kampanjan.
Sari Sarkomaa
Helsinki
s. 1965
Terveystieteiden maisteri
7. kausi
Sarkomaan vaalimainos eduskuntavaaleissa on aina ollut vihreä väri ja slogan ” järki ja tunteet”. Sarkomaan mukaan slogan tarkoittaa, että päättäjien on tunnettava tosiasiat, mutta päätösten on tunnuttava oikeudenmukaisilta. Ahkera ja omaperäisenä pidetty sosiaalipoliitikko. Oli puolitoista vuotta opetusministerinä 2007–2008. Erosi vedoten perhekiireisiin.
Sari Multala
Vantaa
s. 1978
Kauppatieteiden maisteri
3. kausi
Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, entinen kilpapurjehtija ja Olympiakomitean varapuheenjohtaja, joka on ollut esillä komitean huippu-urheiluyksikön ex-johtajan Mika Lehtimäen häirintäkohun takia. Multala ei omien sanojensa mukaan ollut tietoinen epäasiallisen käytöksen laajuudesta.
Heikki Vestman
Sipoo
s. 1985
Lakimies
2. kausi
Vestman oli viime vaaleissa piirinsä suosituin uusi kokoomusehdokas. Työskenteli ennen kansanedustajuuttaan Energiavirastossa ympäristöjuristina. Vaatinut muuttamaan sähkön hinnanmuodostusta ja ottanut kotipaikkakunnallaan kunnian hallituksen päätöksestä muuttaa rajalakia. Ex-poliitikko Eija-Riitta Korholan vävy.
Mia Laiho
Espoo
s. 1969
Sisätautien erikoislääkäri
3. kausi
Nousi eduskuntaan varasijalta vuonna 2018 ja tuli valituksi seuraavissa vaaleissa. Toimi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Kymmenen vuotta päivystyksessä työskennellyt Laiho kannattaa terapiatakuuta, mutta vastusti translain uudistusta ja paperittomien terveydenhuoltoa.
Pihla Keto-Huovinen
Mäntsälä
s. 1974
Varatuomari
2. kausi
Mäntsälän kunnanvaltuutettu pääsi viime vaaleissa eduskuntaan Uudenmaan viimeiseltä sijalta. Ajoi virkamiesten kunnianloukkauksen saattamista yleisen syytteen alle ja on pitänyt seksuaalirikoksista annettuja tuomioita liian lievinä lakiuudistuksen jälkeenkin. Huovinen toimi syyttäjänä Jari Aarnion oikeudenkäynnissä.
Jarno Limnéll
Espoo
s. 1973
Kyberturvallisuuden työelämäprofessori
Uusi
Tehnyt nopean poliittisen nousun kokoomuksessa. Valittiin aluevaaleissa 2022 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon, jossa toimii valtuuston puheenjohtajana. Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Työskennellyt turvallisuuspolitiikan, turvallisuuden ja teknologian parissa yli 25 vuotta. Dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa, Jyväskylän yliopistossa ja Tampereen yliopistossa.
Pekka Toveri
Tuusula
s. 1961
Kenraalimajuri evp.
Uusi
Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan suorapuheinen ja suosittu vakiokommentaattori. Toimi puolustusvoimien pääesikunnan tiedustelupäällikkönä vuosina 2019–2020. Erosi vakituisesta palveluksesta vuoden 2020 lopussa. Kertoo rakastavansa julkisia esiintymisiä. Painonnostajat Kaarlo ja Kauko Kangasniemi ovat Toverin enoja.
Maria Guzenina
Espoo
s. 1969
Toimittaja
5. kausi
Muistetaan peruspalvelumisterinä, joka joutui 2010-luvun alussa setvimään venäläismedian väitteitä, joiden mukaan suomalaisviranomaiset ottivat mielivaltaisesti venäläislapsia huostaan. Entinen Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja oli demareiden ääniharava ensimmäisissä aluevaaleissa.
Joona Räsänen
Lohja
s. 1987
Tradenomi
2. kausi
Vuoden 2019 vaaleissa pudonnut Räsänen palaa eduskuntaan. Sdp:n nuorisojärjestön entisen puheenjohtajan riemua saattaa vähentää se, että kummisetä ja puoluetoveri Antti Rinne jäi valitsematta. Viime vaalikauden Räsänen toimi johtajana viestintätoimisto Milttonissa.
Eemeli Peltonen
Järvenpää
s. 1994
Viestinnän asiantuntija
Uusi
Sdp:n toinen nuori tuore uusmaalainen edustaja. Peltonen on hankkinut kannuksensa kunta- ja aluepolitiikassa. Hän on Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Vauhtia vaalityöhön antoi Keski-Uusimaan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajan tehtävä.
Pinja Perholehto
Hyvinkää
s. 1997
Puheenjohtaja
Uusi
Sosiaalidemokraattien nuorisojärjestön SNK:n puheenjohtajan Pinja Perholehdon piti päästä läpi vasta seuraavalla kerralla. Hyvinkään valtuuston puheenjohtaja kuitenkin yllätti puoluetoverinsa ja otti eduskuntapaikan jo nyt.
Kimmo Kiljunen
Vantaa
s. 1951
Valtiotieteiden tohtori
6. kausi
Haminan surullisen kuuluisan jättilipputangon istuttajana tunnettu Kiljunen piti kaksi kautta taukoa eduskuntatyöstä, mutta palasi suureen saliin vuonna 2019. Kansainvälisen järjestö- ja toimikuntauran tehnyt Kiljunen on aina ollut äänekäs eläkeläisten puolustaja. Hän on kirjoittanut yli kaksikymmentä kirjaa.
Johan Kvarnström
Raasepori
s. 1986
Filosofian maisteri
2. kausi
Toimittajataustainen ja ruotsinkielinen Kvarnström työskenteli Arbetarbladetin päätoimittajana, onnistui haalimaan suomenruotsalaisten äänet ja pääsi eduskuntaan ensi yrittämällä vuonna 2019. Haukkui perussuomalaisten kaksikielisyyttä vastustanutta ohjelmaa epäasialliseksi, harhaanjohtavaksi ja tuhoisaksi.
Miapetra Kumpula-Natri
Helsinki
s. 1972
Europarlamentaarikko
4. kausi
Pääministeri Paavo Lipposen erityisavustaja vuosina 2000–2003. Valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi Vaasan vaalipiiristä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Toimi eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajana vuosina 2011–2014. Vaikuttanut Euroopan parlamentissa kaksi kautta vuodesta 2014.
Leena Meri
Hyvinkää
s. 1968
Oikeustieteen maisteri, varatuomari
3. kausi
Nousi eduskuntaan vuonna 2015 varasijailta ja sai seuraavissa vaaleissa Uudenmaan kolmanneksi eniten ääniä. Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja ja entinen lakivaliokunnan puheenjohtaja. Kävi Ukrainan sodan alettua ampumakoulutuksen.
Riikka Purra
Kirkkonummi
s. 1977
Valtiotieteiden maisteri
2. kausi
Jussi Halla-ahon manttelinperijä Timo Soinin jälkeisten perussuomalaisten puheenjohtajana. Toimi aiemmin kulisseissa puolueen strategina. Viherpirtelöharrastuksestaan ja kuivakasta asiallisuudestaan tunnettu Purra suivaannutti vaaliväittelyssä kutsumalla kulttuuria luksuspalveluksi, johon menee liikaa rahaa.
Arja Juvonen
Espoo
s. 1967
Geronomi
4. kausi
Sairaanhoitopalveluiden parantamisella kampanjoinut Juvonen on ollut kahden kauden ajan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Pitänyt äänekkäästi esillä hoitajamitoituksen onnistumista ja ollut jatkuvasti eniten puheenvuoroja eduskunnassa käyttäneiden joukossa puolueestaan.
Ari Koponen
Tuusula
s. 1982
Yrittäjä
2. kausi
Joulupukkitamineissa hyväntekeväisyyttä harjoittanut Koponen nousi viime vaaleissa eduskuntaan huolimatta epäselvyyksistä Brother Christmas -yhdistyksen toiminnassa. Tuomittiin syksyllä 2019 rahankeräysrikoksesta 15 päiväsakkoon. Lainvoimaisen tuomion mukaan Brother Christmasille oli kerätty ilman lupaa 180 000 euroa.
Otto Andersson
Loviisa
s. 1983
Erityisavustaja
Uusi
Anna-Maja Henrikssonin erityisavustajana toiminut Andersson nousi eduskuntaan itäuusmaalaisten äänillä. Johtanut Loviisan kaupunginvaltuustoa ja toiminut aikaisemmin aktiivisesti ylioppilaspolitiikassa.
Teemu Keskisarja
Helsinki, Lapinjärvi
s. 1971
Filosofian tohtori, historioitsija
Uusi
Poleemisista kolumneistaan tunnettu julkkishistorioitsija ilmoitti ehdolle asetuttuaan, ettei tule saamaan vasemmistolaiselta suvultaan yhtäkään ääntä. Kutsuu englannin kielen käyttämistä ”aivosyöväksi”. Keskisarjan ainoa vaalilupaus on, ettei hän ”vetelehdi” sosiaalisessa mediassa työaikana.
Jorma Piisinen
Järvenpää
s. 1960
Rakennusalan yrittäjä
Uusi
1990-luvun tv:stä tuttu Remontti-Reiska menestyi erinomaisesti kunta- ja aluevaaleissa. Kuten moni perussuomalainen, Piisinen kampanjoi vastustamalla katuväkivaltaa. Hän ilmoitti vastustavansa myös EU:n ajamaa energiatehokkuutta ja väitti, että tuulivoimaan panostaminen pitää sähkön hinnan korkealla.
Inka Hopsu
Espoo
s. 1976
Kasvatustieteen maisteri
2. kausi
Hopsu on koulutukseltaan luokanopettaja ja kampanjoi tälläkin kertaa koululaiset edellä. Viime kaudella eduskuntaan noussut Hopsu on toiminut pitkään Espoon kuntapoliitikassa: aiemmin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja nykyään varapuheenjohtajana.
Saara Hyrkkö
Espoo
s. 1987
Diplomi-insinööri
2. kausi
Opiskelijajärjestötaustainen Hyrkkö toimi ennen kansanedustajuuttaan Emma Karin avustajana. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi palkitsi vastikään Hyrkön yhtenä kansanedustajana, joka on tehnyt eniten aloitteita nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Listalla olivat myös puoluetoverit Hopsu ja Koponen.
Tiina Elo
Espoo
s. 1971
Maa- ja metsätaloustieteen maisteri
2. kausi
Pitkän linjan kuntapoliitikko toimi vuodesta 2013 saakka Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana, mutta jättäytyi tehtävästä tultuaan valituksi eduskuntaan. Otti viime kaudella ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajana kantaa esimerkiksi pienpetojen pyyntikilpailuja ja saimaannorppa-alueen verkkokalastusta vastaan.
Anders Adlercreutz
Kirkkonummi
s. 1970
Arkkitehti
3. kausi
Eduskuntaryhmänsä edelliskauden puheenjohtaja ja suuren salin aatelisia kokoomuksen Terhi Koulumiehen kanssa. Huvitutti yleisöä Helsingin Sanomien retoriikkatentissä kuvailemalla Rkp:tä tulevaksi pääministeripuolueeksi. Toisen polven arkkitehti ilmoittaa osaavansa seitsemää kieltä.
Henrik Wickström
Inkoo
s. 1994
VTM, elinkeinopolitiikan asiantuntija
Uusi
Yllätti aluevaaleissa paitsi itsensä myös äänestäjät, kun keräsi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta 5 855 ääntä. Sai koko Suomessa ehdokkaista kolmanneksi eniten ääniä. Nuoresta iästään huolimatta Wickström on ollut määrätietoisesti mukana politiikassa jo pitkään. 22-vuotiaana hänestä tuli Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja, 24-vuotiaana Rkp:n varapuheenjohtaja.
Antti Kaikkonen
Tuusula
s. 1974
Valtiotieteiden kandidaatti
6. kausi
Rinteen ja Marinin hallitusten puolustusministeri, jonka kelpoisuutta pohdittiin ennen nimitystä. Vaalirahakohusta seurannut viiden kuukauden ehdollinen tuomio ei kuitenkaan estänyt ministeriyttä. Jättäytyi isyysvapaalle ensimmäisenä miespuolisena ministerinä, vaikka Nato-prosessi oli kiivaimmillaan.
Eerikki Viljanen
Vihti
s. 1975
Maatalousyrittäjä
2. kausi
Viljanen palasi eduskuntaan neljän vuoden tauon jälkeen. Vihtiläinen on toiminut aikaisemmin keskustan eduskuntaryhmän maa- ja metsätalouspoliittisena sihteerinä ja johtanut puhetta MTK:n valtuuskunnassa vuodesta 2018.
Jussi Saramo
Vantaa
s. 1979
Datanomi
2. kausi
Eduskuntaryhmänsä viime kauden puheenjohtaja on työskennellyt puolueessa lukuisissa eri tehtävissä, kuten poliittisena sihteerinä, nuorisojärjestön puheenjohtajana ja ministerin ja europarlamentaarikon avustajana. Saramo sijaisti Li Anderssonia opetusministerinä perhevapaan ajan.
Harry Harkimo
Sipoo
s. 1953
Diplomiekonomi
3. kausi
Omia totuuksiaan töräyttelevä liikemies käveli ensin ulos kokoomuksesta ja sitten vaalitentistä, kun ei saanut kummassakaan tarpeeksi puheaikaa. Harkimo on ilmoittanut, ettei ole enää vuosiin ollut tekemisissä perustamansa Hartwall-areenan venäläisoligarkkiomistajien kanssa.
Saara-Sofia Sirén
Turku
s. 1986
Valtiotieteiden ja filosofian maisteri
3. kausi
Puolueensa liberaalisiipeen kuuluva edustaja on korostanut etenkin sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2018 hän kieltäytyi äänestämästä silloisen ulkoministerin Timo Soinin luottamuksen puolesta. Soini oli osallistunut työmatkalla abortinvastaiseen mielenosoitukseen.
Petteri Orpo
Turku
s. 1969
Valtiotieteiden maisteri
5. kausi
Orpo valittiin puolueensa puheenjohtajaksi 2016 Alexander Stubbin tilalle. Samalla hän nousi Juha Sipilän hallituksen valtiovarainministeriksi. Kokemusta myös sisäministerin sekä maa- ja metsätalousministerin tehtävistä. Ura politiikassa alkoi jo ylioppilaskuntatoiminnassa. Sen jälkeen Orpo työskenteli puolueen piirijärjestön toiminnanjohtajana ja ministerin erityisavustajana.
Milla Lahdenperä
Taivassalo
s. 1974
Lehtori, koulutusvastaava, yrittäjä
Uusi
Työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa hammastekniikan koulutusvastaavana ja lehtorina sekä suun terveyden tutkimusryhmässä tutkijana. Toimii sivutoimisesti maatilalla yrittäjänä. Harrastaa hiihtoa ja yleisurheilun 7-ottelua. Taivassalon valtuuston puheenjohtaja, aluevaltuutettu ja sote-lautakunnan puheenjohtaja.
Ville Valkonen
Turku
s. 1988
Kauppatieteiden maisteri
2. kausi
Nousi eduskuntaan varasijalta, kun Ilkka Kanerva kuoli huhtikuussa 2022. Ennen edustajan tehtävään nousemista Valkonen työskenteli Turun apulaispormestarina. Lapsena hän asui Namibiassa. Kuvailee itseään maailmanparantajaksi.
Pauli Aalto-Setälä
Naantali
s. 1966
EMBA-tutkinto Aalto-yliopistosta
Uusi
Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori, joka on tehnyt näyttävän uran mediassa. Työskennellyt johtotehtävissä Nelosella, Iltalehdessä, Allerilla ja Kotimaa-yhtiöillä. Veti Ylen Pyöreä pöytä -ohjelmaa 15 vuotta, mutta vaalikaranteeni keskeytti pestin. Yksi kampanjateemoista oli Saaristomeren puhtaus.
Eeva-Johanna Eloranta
Turku
s. 1966
Valtiotieteiden ja filosofian maisteri
4. kausi
Kansanedustaja, jota voisi kuvailla sanaparilla perusvarma suorittaja. Pitkäaikainen rivikansanedustaja ei ole edennyt puolueen johtotehtäviin tai valiokuntien puheenjohtajapaikoille. Aiemmin työskenteli Pelastakaa Lapset -järjestössä. Pitänyt esillä etenkin syömishäiriöpotilaiden ja mielenterveysongelmista kärsivien asiaa.
Saku Nikkanen
Salo
s. 1977
Liikunnanohjaaja
Uusi
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Varsinais-Suomen aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen. On ehtinyt nähdä maailmaa: työskenteli nuorena Australiassa maatilalla ja Swazimaassa kehitysyhteistyön parissa. Kilpaili Diili-ohjelmassa sen kolmannella tuotantokaudella.
Timo Furuholm
Turku
s. 1987
Opiskelija
Uusi
Puolue tarjosi paljon näkyvyyttä ja teki hartiavoimin vaalityötä, jotta Furuholm pudottaisi Nato-näkemyksiltään vasemmistolaisittainkin radikaalin Johannes Yrttiahon. Kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu. Entinen jalkapalloilija, joka teki ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa ottelussa Latviaa vastaan elokuussa 2011.
Vilhelm Junnila
Naantali
s. 1982
Valtiotieteiden ylioppilas
2. kausi
Ennen uraa politiikassa Junnila työskenteli teollisuudessa, muun muassa telinemiehenä öljynjalostamolla. Junnilalle eduskunta tuli tutuksi muun muassa kansanedustaja Juho Eerolan avustajana. Pitänyt esillä etenkin autoilijoiden etua. Harrastaa viininviljelyä.
Onni Rostila
Hyvinkää
s. 1992
Oikeustieteen maisteri
Uusi
Lakialan yrittäjä toimi kotikaupunkinsa valtuustossa ja Keski-Uudenmaan aluevaltuustossa. Uusi kansanedustaja ilmoittaa tavoitteikseen muun muassa realistisen ja kestävän maahanmuuttopolitiikan ja liian pitkälle menevän EU-integraation vastustamisen.
Mika Poutala
Espoo
s. 1983
Yrittäjä
Uusi
Kristillisdemokraattien uusi kansanedustaja tunnetaan edelleen parhaiten urheilusaavutuksistaan. Pikaluistelija ylsi olympialaisissa parhaillaan neljänneksi 500 metrillä ja jäi vain kolme sadasosaa mitalista. Istuu Espoon kaupunginvaltuustossa ja kuuluu Suomen Olympiakomitean hallitukseen.
Mikko Lundén
Salo
s. 1979
Kauppias
2. kausi
Kansanedustaja ja K-kauppias. Sanonut, että hänen yhteiskunnallinen heräämisensä tapahtui Salon Citymarketin lihatiskillä, jossa näki ja kuuli 23 vuodessa paljon. Aloitti Someron K-kauppiaana 2018, valittiin seuraavana vuonna eduskuntaan. Oli 2000-luvulla kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna Salossa, mutta vaihtoi perussuomalaisiin.
Ville Tavio
Turku
s. 1984
Lakimies
3. kausi
Johtanut perussuomalaisten eduskuntaryhmää vuodesta 2019. Juristi kolmannessa polvessa. Pyrkiessään puolueen varapuheenjohtajaksi vuonna 2017 kampanjoi muun muassa Nato-vastaisuudella. Sanoi olevansa vahvasti jäsenyyttä vastaan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän ilmoitti, että jäsenyyden edut ylittävät haitat.
Sofia Virta
Kaarina
s. 1990
Kasvatustieteiden maisteri
2. kausi
Viime vaalien yllättäjä nousi tuolloin pienellä budjetilla ensikertalaisena eduskuntaan. Puhunut julkisuudessa vaikeuksista, joita on kohdannut yksityiselämässään: keskenmenosta ja hometalokaupoista. Kansanedustajana aloittaessaan hänellä oli kolmen kuukauden ikäinen vauva. Puhunut etenkin lasten oikeuksista ja lapsiperheiden palveluista.
Li Andersson
Turku
s. 1987
Valtiotieteiden kandidaatti
3. kausi
Nousi puolueensa puheenjohtajaksi vuonna 2016. Ruotsinkielisenä joutui uransa alkuvaiheessa petraamaan suomen taitoaan, jotta esiintyminen myös suomeksi sujuisi. Se on sujunut: hän on toistuvasti pärjännyt hyvin mittauksissa, joissa selvitetään puoluejohtajien imagoa. Kiivas väittelijä, joka ei ole jäänyt vaalitenteissä suurempien puolueiden johtajien jalkoihin.
Krista Kiuru
Pori
s. 1974
Valtiotieteiden maisteri
5. kausi
Korona-ajalle kasvot antanut Marinin hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri. Otti jatkuvasti yhteen THL:n asiantuntijoiden kanssa ja vaati tiukempia pandemiantorjumiskeinoja. Tunnetaan äärimmäisen puheliaana poliitikkona, jolta muiden on mahdotonta saada suunvuoroa. Sai ensimmäisen lapsensa 48-vuotiaana maaliskuussa 2022.
Juha Viitala
Rauma
s. 1976
Työsuojeluvaltuutettu
Uusi
Metsäteollisuudessa työskentelevä ay-taustainen vaikuttaja, Sdp:n piirihallituksen varapuheenjohtaja. Kannattaa palkansaajille yleissitovia työehtosopimuksia. Raumalaisen Sairauskassa Sampaksen ja sairauskassojen edunvalvontajärjestön Vakuutuskassat ry:n puheenjohtaja. Toiminut pitkään myös Paperiliiton aktiivina Rauman osasto 42:n hallituksessa.
Matias Marttinen
Rauma
s. 1990
Valtiotieteiden maisteri
2. kausi
Valtiovarainministeri Petteri Orpon talouspoliittinen erityisavustaja Sipilän hallituksessa. Entinen kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteeri. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Raumalla. Teki lakialoitteen paikallisen sopimisen lisäämiseksi. Kirjoittanut teoksen 10 teesiä modernille oikeistolle Juho Mäki-Lohiluoman kanssa.
Mari Kaunistola
Pori
s. 1979
Ekonomi
Uusi
Valmistui poliisiammattikorkeakoulusta vuonna 2005. Työskenteli poliisina ensin kentällä, hätäkeskuksessa ja asiakaspalvelussa kunnes siirtyi hallinto- ja esikuntayksikköön viestintäpäälliköksi. Porin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Työhyvinvoinnin ja johtamisen väitöskirjaopiskelija. Työskennellyt toimittajana Radio Porissa ja Radio Tuplassa.
Laura Huhtasaari
Pori
s. 1979
Uskonnon aineenopettaja ja erityisopettaja
2. kausi
Perussuomalaisten Marine Le Peniksi kutsuttu, kovaa maahanmuuttolinjaa edustava Satakunnan ääniharava. Keräsi 2018 presidentinvaaleissa 6,9 prosenttia äänistä. On esittänyt Venäjää ihannoivia näkemyksiä ja vähätellyt Suomen puolustuskykyä. Ei usko evoluutioon. Väittänyt kaikkien suomalaisten puolueiden keskustasta vasemmalle olevan kommunisteja.
Petri Huru
Pori
s. 1966
Ylipalomies
2. kausi
Nousi eduskuntaan toukokuussa 2019 varasijalta Laura Huhtasaaren tultua valituksi europarlamenttiin. Työskennellyt pelastusalalla 35 vuotta. Palvellut rauhanturvaajana Libanonissa, Bosniassa ja Mosambikissa. Haluaa turvata energiapolitiikassa kotimaisen puun ja turpeen käytön. Haluaa Pori–Parkano–Haapamäki-radan rakentamisen hallitusohjelmaan.
Jari Koskela
Kankaanpää
s. 1956
Pastori
2. kausi
Valmistunut ekonomiksi Uppsalan yliopistosta, teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Kuopion yliopistosta. Väitöskirja käsitteli avioerosta selviytymistä miesten näkökulmasta. On kertonut vihkivänsä pastorina ainoastaan heteropareja. Pitää turvetuotantoa tärkeänä energiamuotona.
Eeva Kalli
Eura
s. 1981
Kauppatieteiden maisteri
2. kausi
Valittiin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi syyskuussa 2022. Työskennellyt aiemmin muun muassa Miltton Networksin toimitusjohtajana ja Energiateollisuuden viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana. Toisen polven poliitikko. Isä Timo Kalli käynnisti aikanaan vaalirahaskandaalin kertomalla avoimesti, että rikkoo lakia.
Raisa Ranta
Pori
s. 1978
Toiminnanjohtaja, insinööri
Uusi
Porilainen kansalaisaktivisti nousi eduskuntaan, kun puolueen pitkäaikainen kansanedustaja Jari Myllykoski ei enää asettunut ehdolle. Profiloitunut punavihreänä nuoremman sukupolven edustajana. Vaati vaalikampanjassaan, että ulosoton suojaosan nosto tehdään pysyväksi ja työttömyysturvan suojaosaa nostetaan. Haluaa Satakuntaan yliopiston.
Ville Skinnari
Lahti
s. 1974
Lakimies
3. kausi
Puolueen toinen varapuheenjohtaja toimi Rinteen ja Marinin hallituksissa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerinä. Talousasioissa profiloitunut Skinnari pelasi aikanaan jääkiekkoa SM-tasolla ja työskenteli sittemmin kansainvälisessä liike-elämässä. Isä Jouko Skinnari istui eduskunnassa yli 30 vuotta.
Tarja Filatov
Hämeenlinna
s. 1963
Tiedottaja, toimittaja
8. kausi
Lipposesta Vanhaseen työministerinä toiminut Filatov on ehtinyt johtaa monenlaista: eduskuntaryhmäänsä, eduskuntaa varapuhemiehenä, nyttemmin kunta- ja terveysjaostoa ja Sitran hallintoneuvostoa. On kertonut poliittiseksi esikuvakseen nuoren Al Goren.
Johannes Koskinen
Hämeenlinna
s. 1954
Varatuomari
8. kausi
1990-luvulla kansanedustajana aloittanut Koskinen toimi kolmessa hallituksessa oikeusministerinä. Jätti yhden kauden väliin, kun hänet valittiin Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokuntaan, mutta palasi viime vaaleissa. Työskennellyt aiemmin lakimiehenä Rakennusliitossa ja SAK:ssa.
Mika Kari
Kotipaikkakunta
s. 1967
Yhteisöpedagogi
4. kausi
Turvallisuuspolitiikan osaajana pidetty Kari on istunut puolustusvaliokunnassa vuodesta 2011 ja johtanut viime kauden ajan uutta tiedusteluvalvontavaliokuntaa. Oli viides demari, joka ilmoitti viime keväänä kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Aiemmin työskennellyt nuoriso-ohjaajana.
Lulu Ranne
Hämeenlinna
s. 1971
Diplomi-insinööri
2. kausi
Ranne nousi viime vaaleissa eduskuntaan Hämeen äänikuningattarena. Eduskuntaryhmänsä toinen varapuheenjohtaja, joka oli vielä vuonna 2011 ehdolla kokoomuksen listoilta. Tehnyt uransa ely-keskuksissa ympäristö- ja hankeasiantuntijana. Otsikoi kannanottonsa pelastusteemaisesti: pelastetaan arki, Suomi, juhla, talous, maatalous…
Rami Lehto
Lahti
s. 1973
Sähkövoimatekniikan mekaanikko
3. kausi
Lahdessa syntynyt ja ikänsä asunut Lehto hyppäsi Jussi Halla-ahon kelkkaan, vaikka kannatti Sampo Terhoa puheenjohtajaksi ennen perussuomalaisten hajoamista. Ei ole perustellut yhtäkään vaalikonevastaustaan näissä tai edellisvaaleissa eikä tehnyt tai allekirjoittanut yhtäkään lakialoitetta kuluneella kaudella.
Jari Ronkainen
Hollola
s. 1972
Kirvesmies
3. kausi
Konkurssiin joutunut entinen rakennusalan yrittäjä on istunut ensimmäisestä kaudestaan saakka Yleisradion hallintoneuvostossa, nyttemmin myös puolustusvaliokunnassa. Kannatti valiokunnan puheenjohtajan, kokoomuksen Antti Häkkäsen vanavedessä täyskieltoa venäläisten kiinteistökaupoille Suomessa.
Sanni Grahn-Laasonen
Forssa
s. 1983
Valtiotieteiden maisteri
4. kausi
Toiminut ympäristö- ja opetus- ja kulttuuriministerinä Alexander Stubbin ja Juha Sipilän hallituksissa. Ennen politiikkaan lähtemistä työskenteli Iltalehden toimittajana ja sittemmin Stubbin lehdistöavustajana. Muistetaan koulutusleikkauksista, sääntelynpurkutyöryhmästä ja soiden suojelun keskeyttämisestä.
Timo Heinonen
Loppi
s. 1975
Kasvatustieteen maisteri
5. kausi
Iiro Viinasen oppipoika aloitti Lopen kunnanvaltuustossa jo 1990-luvun puolivälissä, 21-vuotiaana. Valittiin eduskuntaan ensi yrittämällä vuonna 2007. Ennen kansanedustajuuttaan työskenteli kyläkoulun luokanopettajana ja ralliselostajana.
Milla Bruneau
Lahti
s. 1972
Yritysjohtaja, tv-tuottaja
Uusi
Viime vaaleissa varasijalle jäänyt Bruneau nousi eduskuntaan Kalle Jokisen jättäydyttyä pois. Valittiin Lahden kunnanvaltuustoon 2013, on toiminut Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Oli osakkaana tuotantoyhtiö Yellow Filmsissä, joka on tehnyt lukuisia tunnettuja elokuvia ja tv-ohjelmia.
Teemu Kinnari
Hollola
s. 1973
Metsätalousinsinööri, yrittäjä
Uusi
Uutena eduskuntaan noussut Kinnari voitti äänimäärässä molemmat piirinsä pitkään istuneet puolue-edustajat Sanni Grahn-Laasosen ja Timo Heinosen. Kaurayrittäjä Kinnari nousi Hollolan kunnanvaltuustoon vuonna 2007 ja on toiminut sen puheenjohtajana vuodesta 2021. Ennen yrittäjyyttä Kinnari teki pitkän uran Stora Ensolla.
Rami Lehtinen
Jokioinen
s. 1976
Poliisi
Uusi
Lehtinen oli kotipaikkansa Jokioisen äänikuningas edellisissä kuntavaaleissa. Eduskuntavaaleissa hän keräsi Lulu Ranteen jälkeen puolueensa eniten ääniä Hämeen piirissä. Lehtinen kertoo toimineensa kaksikymmentä vuotta kenttäpoliisina ja puhuu aktiivisesti ”Ruotsin tiestä”, jollaisella Suomikin kuulemma on.
Mira Nieminen
Lahti
s. 1976
Poliisi
Uusi
Myös Hämeen toinen uusi perussuomalainen kansanedustaja on ammatiltaan poliisi. Viime vaaleissa Nieminen jäi varasijalle, mutta pärjäsi nyt istuvaa kansanedustajaa Jari Ronkaista paremmin. Toimi aiemmin perussuomalaisten Hämeen piirin puheenjohtajana. Kollegansa Lehtisen tapaan Nieminen lupaa turvata poliisin resurssit.
Hilkka Kemppi
Asikkala
s. 1988
Opettaja
2. kausi
Keskustanuorten entinen puheenjohtaja pudotti viime vaaleissa entisen ministerin Juha Rehulan Hämeen ainoalta keskustapaikalta. On johtanut Asikkalan kunnanvaltuustoa vuodesta 2017 ja avustanut aiemmin elinkeinoministeri Olli Rehniä. Pyrki keskustan varapuheenjohtajaksi, mutta hävisi Petri Honkoselle.
Päivi Räsänen
Riihimäki
s. 1959
Lääketieteen lisensiaatti
8. kausi
Kristillisten pitkäaikaisen kansanedustaja, entinen sisäministeri ja puoleensa entinen puheenjohtaja toimi edelliskaudella eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Oli erityisen pahoillaan uuden translain hyväksymisestä: tviittasi olevansa ”murheellinen ja järkyttynyt” siitä, että juridisen sukupuolen voi korjata ilman lääkärin lausuntoa.
Aino-Kaisa Pekonen
Riihimäki
s. 1979
Lähihoitaja
4. kausi
Entinen eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja toimi kaksi ensimmäistä hallitusvuotta sosiaali- ja terveysministerinä pahimpaan korona-aikaan ja johti sittemmin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa. Pekosen molemmat vanhemmat ovat mukana Riihimäen kuntapolitiikassa. Veli on näyttelijä Aku Hirviniemi.
Sanna Marin
Tampere
s. 1985
Hallintotieteiden maisteri
3. kausi
Suomen ja yhteen aikaan koko maailman nuorin pääministeri ihastuttaa ja vihastuttaa kansaa ravistellessaan pääministeri-instituutiota. Ulkopolitiikassa käänsi demarit vanhalta yya-kurssilta nopeasti Nato-tielle, mutta sisäpolitiikassa puolue on hänen johdollaan tarrautunut entistä tiukemmin vasemmistolaiseen retoriikkaan. Maailmalla hankittu tähtistatus voi avata tien kansainvälisiin tehtäviin.
Ilmari Nurminen
Tampere
s. 1991
Hallintotieteiden kandidaatti
3. kausi
”Bile-Ilmari” tunnetaan Sanna Marinin uskollisena taisteluparina sekä työ- että vapaa-ajalla. Läheinen suhde pääministeriin on herättänyt omassa puolueessa myös pahaa verta. Tamperelaistunut vammalalainen johtaa uuden kotikaupunkinsa valtuustoa. Eduskunnassa keskittynyt sote-asioihin niin paljon kuin erilaisilta musiikki-, sateenkaari- ja IKÄ-verkostoilta on jäänyt aikaa.
Lauri Lyly
Tampere
s. 1953
Sähköasentaja
Uusi
Entinen ay-johtaja eläköityi SAK:n puheenjohtajan tehtävästä jo seitsemän vuotta sitten, mutta vireä ikämies ei malttanut jäädä kokonaan vapaaherraksi. Vuoden 2017 kuntavaaleja seurasi neljän vuoden pesti Tampereen pormestarina, ja jatko jäi kaksi vuotta sitten vaaleissa vain viidentoista äänen päähän. Maltillinen ja yhteistyöhakuinen tyyli on tuonut ystäviä myös porvaripuolelta.
Pia Viitanen
Tampere
s. 1967
Hallintotieteiden maisteri
8. kausi
Hervannan lähiöstä politiikkaan ponnistanut konkari kuuluu uuden eduskunnan kokeneimpiin. Vuonna 1995 alkanut kansanedustajaura huipentui ministeriyksiin Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallituksissa, joissa vastasi asunto-, viestintä- ja kulttuuriasioista. Sdp:ssä ollut sekä varapuheenjohtajana että puoluevaltuuston puheenjohtajana.
Marko Asell
Nokia
s. 1970
Liikunnanohjaaja (AMK)
3. kausi
Kreikkalais-roomalaisen painin olympiamitalisti tuli aikoinaan politiikkaan urheilujulkkiksena, putosi välillä pois eduskunnasta ja palasi neljä vuotta sitten takaisin Selviytyjät Suomi -realityohjelman tähtenä. Kansanedustajana jäänyt melko näkymättömäksi.
Ville Merinen
Pirkkala
s. 1984
Psykoterapeutti
Uusi
“Terapeutti-Villellä” on Instagramissa 60 000 ja Tiktokissa yli 100 000 seuraajaa. Pirkanmaan uusi äänimagneetti piti mielenterveysasioita näkyvästi esillä kampanjassaan ja aikoo ajaa eduskunnassa muun muassa terapiatakuuta ja ilmaista psykoterapeuttikoulutusta.
Hanna Laine
Kangasala
s. 1972
Lähihoitaja
Uusi
Demarien tulokas on ehtinyt ennen eduskuntauraa istua Kangasalan valtuustossa 22 vuotta ja maakuntahallituksessakin useita vuosia. Koulutus ja työkokemus tuovat katu-uskottavuutta, kun puhe kääntyy lasten, nuorten tai sote-asioihin.
Anna-Kaisa Ikonen
Tampere
s. 1977
Yhteiskuntatieteiden tohtori
2. kausi
Kokoomuksen varapuheenjohtajan ensimmäinen eduskuntakausi jäi kesken, kun hänet valittiin kuntavaalien jälkeen kotikaupunkinsa pormestariksi. Paluu eduskuntaan alkoi kuitenkin houkutella enemmän kuin kunnan johtaminen. Ikosen toistakymmentä vuotta sitten hyväksytty, sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöskirja käsitteli työttömyyseläkejärjestelmää.
Sofia Vikman
Tampere
s. 1983
Yhteiskuntatieteiden maisteri
4. kausi
Entinen maajoukkuetason kenttäratsastaja ja paljasjalkainen tamperelainen nousi eduskuntaan ensimmäisen kerran alle kolmekymppisenä. Ensimmäisellä kaudella nuorisoalan kattojärjestö Allianssi palkitsi hänet nuorisomyönteisimpänä kansanedustajana. Rikkoi myös lasikattoa nousemalla maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi.
Pauli Kiuru
Valkeakoski
s. 1962
Filosofian maisteri, MBA
4. kausi
Ehdokkaan Entinen huipputriathlonisti vaihtoi kestävyyslajiksi politiikan. Tarkastusvaliokunnan jäsenen kestävyyttä koeteltiin viime kaudella muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston sotkujen selvittelyssä. Esitteli eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtajana lakialoitteen, jonka yksi seuraus oli hänen johtamansa hallituksen lakkauttaminen.
Arto Satonen
Sastamala
s. 1966
Yhteiskuntatieteiden maisteri
6. kausi
Entinen kansantaloustieteen opettaja on keskittynyt muun muassa työllisyys- ja liikennekysymyksiin. Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajana ollut näkyvästi esillä, kun julkisuudessa on keskusteltu viestintäpolitiikasta. Johti aikaisemmin kokoomuksen eduskuntaryhmää, mutta nuoremmat ovat kiilanneet ohi ministerijonossa. Shakki- ja lentopallomiehiä.
Jocka Träskbäck
Lempäälä
s. 1974
Yrittäjä
Uusi
Ay-liikkeen ja vasemmiston tiukka kriitikko nousi eduskuntaan somejulkisuuden saattelemana. Median lait hyvin tunteva Träskbäck on toiminut takavuosina televisiotoimittajana ja perustanut Stara.fi-viihdelehden. On ehdottanut Suomeen sylttytehdaslakia, joka helpottaisi verovarojen väärinkäytön paljastamista organisaation sisältä käsin.
Tommi Evilä
Tampere
s. 1980
Valmennuspäällikkö
Uusi
Pituushypyn MM-mitalisti osoitti, että ponnistusvoima riittää myös politiikassa. Verrytteli jo kuntavaaleissa ja pääsi Tampereen kaupunginvaltuustoon. Kokoustekniikka on tullut tutuksi myös Kansainvälisen yleisurheiluliiton urheilijakomissiossa ja Suomen Urheiluliiton liittovaltuustossa.
Jari Kinnunen
Nokia
s. 1960
Rikosylikomisario
2. kausi
Poliisikansanedustajan läpimenoa pidettiin epätodennäköisenä, sillä hän nousi viimeksi eduskuntaan varasijalta Anna-Kaisa Ikosen tilalle. Herätti viime syksynä kohua lakialoitteellaan, joka olisi rajannut valtion turvallisuuden kannalta tärkeät virat vain syntyperäisille suomalaisille. Veti lopulta aloitteen pois, kun ryhmänjohtaja Kai Mykkänen ilmoitti, että se ei vastannut puolueen kantaa.
Aleksi Jäntti
Tampere
s. 1974
Upseeri evp.
Uusi
Entinen aktiiviupseeri ponnisti eduskuntaan Tampereen apulaispormestarin paikalta. Sotilasura eteni aikoinaan Panssariprikaatista panssari-ilmatorjuntapatterin kautta Satakunnan lennoston tukikohtakomppanian päälliköksi. Politiikka veti kuitenkin puoleensa niin voimakkaasti, että armeija sai jäädä. Toiminut myös rakennusalan yrittäjänä ja suorittanut yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.
Sami Savio
Ylöjärvi
s. 1975
Projektipäällikkö
3. kausi
Kolmen akateemisen loppututkinnon mies: filosofian maisteri, diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Melko näkymättömäksi jäänyt asiapoliitikko on keskittynyt eduskunnassa talous- ja työllisyyskysymyksiin ja maahanmuuton ongelmiin. Harrastuksiin kuuluu muun muassa sulkapallo.
Veijo Niemi
Lempäälä
s. 1954
Rikosylikonstaapeli evp.
2. kausi
Entinen korttelipoliisi pääsi seuraamaan puolustusvaliokunnassa aitiopaikalta Nato-prosessia ja selvittelemään tarkastusvaliokunnassa pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin VTV-sotkuja. Ehti poliisivuosinaan toimia myös työsuojeluvaltuutettuna ja pääluottamusmiehenä. Kuuluu edelleen Tampereen Poliisi-Urheilijoiden johtokuntaan.
Sakari Puisto
Tampere
s. 1976
Filosofian tohtori
2. kausi
Cambridgen yliopistossa tohtoriksi väitellyt ja Kiinassakin työskennellyt fyysikko nauttii eduskunnassa arvostusta yli puoluerajojen. Tavoitteli perussuomalaisten puheenjohtajan paikkaa Jussi Halla-ahon jälkeen, mutta hävisi selvästi Riikka Purralle. Toimi ennen perussuomalaisten jakautumista työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin erityisavustajana.
Miko Bergbom
Sastamala
s. 1996
Pintakäsittelijä
Uusi
Sebastian Tynkkysen entinen kampanjapäällikkö valittiin muutama vuosi sitten Perussuomalaisen nuorison johtoon, kun puolue halusi eroon järjestöön pesiytyneistä etnonationalisteista. Sai nuorten varjovaaleissa kuudenneksi eniten ääniä koko maassa. Yksi Tiktokin seuratuimmista suomalaispoliitikoista.
Joakim Vigelius
Tampere
s. 1997
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti
Uusi
Perussuomalaisten nouseva tähti aloitti äskettäin puolueen nuorisojärjestön uutena puheenjohtajana. Sebastian Tynkkynen luonnehtii häntä ”älykkääksi ja kovatasoiseksi väittelijäksi ja purramaiseksi ohjelmatyön mestariksi”. Kandidaatintutkielma käsitteli Euroopan unionia federalistisena poliittisena järjestelmänä.
Jouni Ovaska
Tampere
s. 1986
Kasvatustieteen maisteri
2. kausi
Entinen puoluesihteeri tuli politiikkaan seurakunnan luottamustehtävien kautta. Pääsi Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan tuoreena puheenjohtajana ensi töikseen selvittelemään kohua, joka syntyi Mika Aaltolan Turkissa antamista Nato-kommenteista. Oli kuntavaaleissa Tampereella keskustan pormestariehdokkaana vailla mahdollisuuksia.
Arto Pirttilahti
Mänttä-Vilppula
s. 1963
Agrologi
4. kausi
Keskustan maataloussiipeen kuuluva konkari oli vuosi sitten oman piirijärjestönsä ehdokkaana maatalousministeriksi, mutta hävisi eduskuntaryhmässä Antti Kurviselle. Eduskunnassa Pirttilahtea ovat työllistäneet muun muassa talous- ja liikenneasiat. Harrastaa vanhoja autoja ja moottoripyöräilyä ja johtaa Suomen Sopimuspalokuntien Liittoa.
Iiris Suomela
Tampere
s. 1994
Yhteiskuntatieteiden opiskelija
2. kausi
Edellisen eduskunnan kuopuksen ura sai lentävän lähdön, kun hänestä tuli puolueen sijaispuheenjohtaja Maria Ohisalon perhevapaan ajaksi. Kauteen osuivat myös aluevaalit, joissa vihreiden tulos oli umpisurkea. Minna Canthia poliittisena esikuvanaan pitävä feministi on ilmoittanut taistelevansa ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden pysäyttämiseksi.
Oras Tynkkynen
Tampere
s. 1977
Yhteiskuntatieteiden maisteri
4. kausi
Ilmastokysymyksiin erikoistunut vihreä palasi eduskuntaan kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Työskenteli välillä Sitrassa vanhempana neuvonantajana. Matti Vanhasen toisella pääministerikaudella koordinoi hallituksen ilmastopolitiikkaa ja valmisteli ilmasto- ja energiapoliittista selontekoa. Joutui 2013 valtiopäivien 150-vuotisjuhlien jälkeen puhemies Eero Heinäluoman puhutteluun esiinnyttyään sateenkaarikravatissa ja kritisoituaan Venäjää.
Anna Kontula
Valkeakoski
s. 1977
Yhteiskuntatieteiden tohtori
4. kausi
Seksityöstä väitellyt sosiologi julistautui viime kaudella eduskunnan ainoaksi kommunistiksi. Kirjalliseen tuotantoon kuuluu väitöskirjan ohella teos, jossa Kontula kuvasi eduskunnan sisäistä kulttuuria ja kirjoittamattomia sääntöjä. Johti vaalikauden alussa pari vuotta työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa.
Sari Tanus
Tampere
s. 1964
Erikoislääkäri
3. kausi
Naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistunut lääkäri on tunnettu abortin vastustajana. Ehti olla neljä vuotta kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, mutta putosi paikalta 2019. Sai translain käsittelyn yhteydessä kiusallista huomiota, kun hänen miehensä ja avustajansa Jukka Salmi vitsaili Facebookissa transihmisten kustannuksella. Poika Kristian pelaa jääkiekkoa Tapparassa.
Suna Kymäläinen
Lappeenranta
s. 1976
Lastenohjaaja
4. kausi
Itärajan pinnassa Ruokolahdella poliittisen uransa aloittanut eteläkarjalainen ajoi venäläisten maa- ja kiinteistökauppojen rajoittamista jo ennen kuin suuri osa muista heräsi asiaan. Oli vuoden 2019 vaalien jälkeen mukana ministerispekulaatioissa, mutta ei ole sen jälkeen ollut entisenlaisessa nousukiidossa.
Paula Werning
Kouvola
s. 1976
Sairaanhoitaja
2. kausi
Hoitajajärjestö Tehyn luottamusmiehenä aikaisemmin toiminut ay-aktiivi oli yksi niistä demareista, jotka olivat pois äänestyksestä, kun eduskunta äänesti kiistellystä potilasturvallisuuslaista. Ehtii eduskuntakiireiltään johtaa myös kotikaupunkinsa valtuustoa.
Niina Malm
Imatra
s. 1982
Pääluottamusmies
2. kausi
Sdp:n ay-siiven kellokas on eduskunnan ainoa naiskansanedustaja, jolla on tehdastyöläisen tausta. Teollisuusliiton entinen aktiivi valittiin kesällä 2020 äänivyöryllä Sdp:n varapuheenjohtajaksi, mutta on viime aikoina jäänyt talouskommentteja liukuhihnalta laukovan Matias Mäkysen varjoon. Joutui jäämään vaalien alla sairauslomalle, kun häneltä löydettiin rintasyöpä.
Anna-Kristiina Mikkonen
Savonlinna
s. 1984
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Uusi
Sdp sai kahdeksan vuoden tauon jälkeen kansanedustajan Savonlinnasta. Mikkosen läpimenoa osattiin odottaa, sillä hän sai viime vuoden aluevaaleissa Etelä-Savossa sosiaalidemokraateista eniten ääniä. Savonlinnan kaupunginhallituksen ja Etelä-Savon aluevaltuuston puheenjohtaja on ehtinyt työskennellä europarlamentissa entisen demarimepin Riitta Myllerin toimistossa.
Juho Eerola
Kotka
s. 1975
Tulkkikoordinaattori
4. kausi
Edellisen eduskunnan toinen varapuhemies kuuluu puolueensa maahanmuuttokriittiseen siipeen. Hyllytettiin pari vuotta sitten EU-tukipaketin käsittelyn yhteydessä tilapäisesti puhemieskorokkeelta, kun oli uhannut hyödyntää puoluetoveriensa ja muiden paketin vastustajien tilapäistä salienemmistöä. Musiikkimiehiä.
Sheikki Laakso
Kouvola
s. 1968
Kierrätysalan yrittäjä
2. kausi
Yrittäjätaustainen kansanedustaja sai jo ennen politiikkaa valtakunnallista julkisuutta järjestämällä romuralleja. Ehti pyrkiä eduskuntaan myös Itsenäisyyspuolueesta ja päästä Kouvolan valtuustoon sitoutumattomana ennen kuin löysi tiensä perussuomalaisiin.
Jani Mäkelä
Lappeenranta
s. 1976
Tradenomi
3. kausi
EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtajana toiminut Mäkelä on ollut yksi eduskunnan kärjekkäimmistä tviittaajista. Ei voi sietää etenkään punavihreitä, mutta onnistui edelliskaudella suututtamaan myös pääministeri Juha Sipilän. Työskenteli ennen politiikkaa Tiedon (nykyinen Tieto-Evry) järjestelmäasiantuntijana.
Jaana Strandman
Mikkeli
s. 1972
Kasvatustieteen maisteri
Uusi
Metsästystä ja harmonikansoittoa harrastava erityisopettaja oli jo aluevaaleissa perussuomalaisten eteläsavolainen ääniharava. Mikkelin pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu on ehtinyt toimia myös naapurikunnassa Kangasniemellä sivistystoimenjohtajana ja opettaa suomen kieltä tänne tulleille ukrainalaisille.
Antti Häkkänen
Mäntyharju
s. 1985
Oikeustieteen maisteri
3. kausi
Kokoomuksen nuorisojärjestön entinen puheenjohtaja luetaan puolueensa konservatiivisiipeen. Eteni jo ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan oikeusministeriksi, kun Jari Lindströmin salkku jaettiin kahtia. On viime aikoina päässyt kommentoimaan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana sekä Nato- että hävittäjäasioita. Puolueen mahdollinen seuraava puheenjohtaja.
Jukka Kopra
Lappeenranta
s. 1967
Diplomi-insinööri
4. kausi
Kenraalin poika pyrki viime syksynä puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi, mutta hävisi eduskuntaryhmässä äänestyksen Häkkäselle. Konservatiivisten arvojen vaalija kuului ryhmässään uutta translakia vastustaneeseen vähemmistöön. Kantanut huolta venäläisten kiinteistökaupoista, joita pitää turvallisuusriskinä.
Ville Kaunisto
Kouvola
s. 1982
Maisteriopiskelija
2. kausi
Entinen ammattikoripalloilija lopetti peliuransa 2019 ja pääsi vielä samana keväänä eduskuntaan. Pelaajana ehti edustaa Suomea muun muassa 41 maaottelussa ja yksissä EM-kisoissa. Poliittinen ura on hieman hidastanut opintoja Oxfordin yliopistossa. On valmistellut kokoomuksen teollisuuspoliittisia linjauksia hallitusneuvotteluja varten.
Oskari Valtola
Mikkeli
s. 1976
Työterveyslääkäri
Uusi
Kokoomuksen uusi kansanedustaja tuli takavuosina kuuluisaksi johtaessaan kansanliikettä, jonka tavoitteena oli torjua Mikkelin keskussairaalan toimintaa uhanneet supistukset. Sai viime vuoden aluevaaleissa eniten ääniä kaikista mikkeliläisistä ehdokkaista, vaikka perhepiirissäkin äänistä kilpailivat niin ikään kokoomuksen listoilta läpi menneet puoliso ja äiti.
Hanna Kosonen
Savonlinna
s. 1976
Filosofian maisteri
3. kausi
Hiihtosuunnistuksen maailmanmestari on osoittanut löytävänsä rastit tarkasti myös politiikassa. Vaalikauden alussa Kosonen toimi vuoden kulttuuriministerinä Annika Saarikon vanhempainvapaan ajan. Viime syksynä hänet valittiin Juha Sipilältä vapautuneelle paikalle ympäristövaliokunnan johtoon.
Ari Torniainen
Lappeenranta
s. 1956
Rakennusinsinööri
4. kausi
Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja tunnetaan eduskunnassa autoilijoiden jämäkkänä puolustajana. Entinen kilpasuunnistaja liikkuu silti mielellään muutenkin kuin moottorin voimalla. Politiikan puolella merkittäviin luottamustehtäviin kuuluu myös Yleisradion hallintoneuvoston varapuheenjohtajuus.
Jenny Hasu
Kouvola
s. 1986
Johtava neuvonantaja
Uusi
Helsingin poliittiset kuviot ovat ennestään tuttuja elinkeinopolitiikan tuntijalle. Filosofian maisteri on aikaisemmin työskennellyt muun muassa työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Katri Kulmunin että Mika Lintilän avustajana. Viestintätoimisto Milttonin johtava neuvonantaja pyrki toissa vuonna keskustan puoluevaltuuston johtoon, mutta jäi äänestyksessä toiseksi.
Vesa Kallio
Mikkeli
s. 1967
Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri
Uusi
Taustaa viljelijänä, torikauppiaana, tutkijana ja toiminnanjohtajana. Kiistää väitteet hiilinielujen romahtamisesta. Haluaa muuttaa kilpailulainsäädäntöä ja elintarvikemarkkinoiden lainsäädäntöä niin, että elintarvikkeiden hintoja voidaan nostaa nykyistä enemmän. Toivoo kaivoslakiin kiristyksiä, jotta maanomistajat saisivat nykyistä paremmat korvaukset.
Hanna Holopainen
Lappeenranta
s. 1976
Diplomi-insinööri
2. kausi
Vihreiden varapuheenjohtaja oli syksyllä 2021 esillä yhtenä vaihtoehtona silloisen sisäministerin Maria Ohisalon äitiyslomasijaiseksi. Pätkäministeriys meni sivu suun, mutta viime joulukuussa Holopainen valittiin johtamaan Tieteen ja teknologian vihreitä. Aikaisemmin hän on työskennellyt myös Kaakkois-Suomen vihreiden toiminnanjohtajana.
Panu Peitsaro
Savonlinna
s. 1971
Erikoislääkäri, hammaslääkäri
Uusi
Savonlinnan seudun sote-palveluista vastanneen Sosterin entinen johtaja menestyi hyvin jo vuosi sitten aluevaaleissa, joissa hänestä tuli koko Etelä-Savon maakunnan ääniharava. Peitsaro oli vielä 2019 kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleissa ja ylsi varakansanedustajaksi, mutta vaihtoi puoluetta, sillä pettyi mäntyharjulaiseen Häkkäseen maakuntarajoja koskeneessa kiistassa.
Seppo Eskelinen
Joensuu
s. 1960
Sähköasentaja
2. kausi
Demarikonkari ehti toimia monenlaisissa piiri- ja maakunnallisissa tehtävissä ennen kuin ovi aukeni Arkadianmäelle neljä vuotta sitten. Jalkapalloharrastaja kuuluu Sdp:ssä yhä harvenevaan työläistaustaiseen joukkoon. Kerää kannatusta myös vapaa-ajankalastajilta, joiden järjestöä johtaa toista vuotta.
Timo Suhonen
Varkaus
s. 1974
Järjestämistoimitsija
Uusi
Teollisuusliiton Itä-Suomen järjestämistoimitsijana viimeksi toiminut ammattiyhdistysdemari oli kansanedustajan paikassa hetken kiinni jo neljä vuotta sitten, mutta putosi tarkastuslaskennan jälkeen. Entinen koneasentaja on ehtinyt toimia myös Paperiliiton luottamustehtävissä ja kuntapolitiikassa.
Tuula Väätäinen
Kuopio
s. 1955
Sairaanhoitaja
5. kausi
Demarien konkari on istunut eduskunnassa yhtä kautta lukuun ottamatta yhtäjaksoisesti vuodesta 2003. Oli neljä vuotta sitten vähällä jäädä rannalle, mutta pääsi tarkistuslaskennassa läpi. Ollut näkyvä vaikuttaja myös Kuopion ja sitä ennen Siilinjärven kuntapolitiikassa.
Hannu Hoskonen
Ilomantsi
s. 1957
Metsätalousinsinööri
5. kausi
Sooloilija, joka on tunnettu siitä, että jos puolueen ja oma kanta joutuvat vastakkain, puolueen kanta väistyy. Menetti viime vaalikauden alussa saamansa ympäristövaliokunnan puheenjohtajuuden äänestettyään 2021 EU:n elpymispakettia vastaan. Vähän sitä ennen äänesti ainoana hallituspuolueen edustajana ulkoministeri Pekka Haavistolle epäluottamusta tämän al-Hol-toimien takia.
Hanna Huttunen
Outokumpu
s. 1969
Metsätalousinsinööri
2. kausi
Yrittäjätaustainen pohjoiskarjalainen valittiin viime vuonna eduskunnan yrittäjäystävällisimmäksi kansanedustajaksi. Ajaa syrjäseutujen asiaa harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen HAMA-ryhmän puheenjohtajana. Naimisissa vuoden 2001 tangokuninkaan Erkki Räsäsen kanssa.
Riikka Pirkkalainen
Iisalmi
s. 1979
Filosofian maisteri
Uusi
Keskustan puoluetoimiston pomo uusi toisen iisalmelaisen, Seppo Kääriäisen tempun vuodelta 1987 ja pääsi puoluesihteerinä kansanedustajaksi. Puolueen luottonainen on ehtinyt toimia myös Annika Saarikon avustajana, kun tämä oli perhe- ja peruspalveluministeri. Opiskellut luonnontieteitä ja toiminut sekä lääketieteen tutkijana että Luonnontieteiden Akateemisten Liiton projektipäällikkönä.
Markku Siponen
Kiuruvesi
s. 1979
Liikunnan ja terveystiedon lehtori, maatalousyrittäjä
Uusi
Viiden lapsen perheenisä opettaa liikuntaa ja terveystietoa eri kouluasteilla. Asuu kotitilalla ja on maatalousyrittäjänä mukana maitoa tuottavassa yhteisnavetassa. Toimii Pohjois-Savon aluehallituksessa sekä Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
Sanna Antikainen
Outokumpu
s. 1988
Sairaanhoitaja
2. kausi
Toistamiseen eduskuntaan valittu perussuomalainen herätti jo ensimmäisellä kaudella huomiota esittämällä Nobelin rauhanpalkintoa Donald Trumpille. Kertonut julkisuudessa avoimesti vanhempiensa alkoholismista ja lastenkotitaustastaan.
Minna Reijonen
Kuopio
s. 1972
Farmaseutti
2. kausi
Nilsiäläissyntyinen poliitikko aloitti uransa kristillisdemokraateissa ja pyrki heidän riveissään kerran myös eduskuntaan. Työskenteli ennen kansanedustajaksi valintaa 25 vuotta Nilsiän apteekissa ja sai paikallista tunnettuutta myös räväkkänä mielipidekirjoittajana.
Timo Vornanen
Joensuu
s. 1969
Poliisi
Uusi
Työskennellyt Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa poliisina lähes 30 vuotta. Pohjois-Karjalan aluevaltuuston turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuutettu. Joensuun kaupunginvaltuutettu. Vankkumaton perinteisten, kristillisten arvojen kannattaja.
Marko Kilpi
Kuopio
s. 1969
Vanhempi konstaapeli, kirjailija
2. kausi
Palkittu dekkarikirjailija päätti jatkaa kansanedustajana, vaikka valitti untuvikkona eduskuntatyön sekavuutta. Poliisitaustainen kokoomuslainen on ollut viime aikoina paljon esillä jengirikollisuutta koskevassa keskustelussa. Kokemusta myös elokuva-alalta ja Poliisit-televisiosarjasta.
Markku Eestilä
Iisalmi
s. 1956
Eläinlääkäri
4. kausi
Aloitti poliittisen uransa keskustassa, mutta vaihtoi kymmenen kaupunginvaltuustovuoden jälkeen kokoomukseen. Muistetaan vieläkin yli kymmenen vuoden takaisesta lakialoitteesta, jossa esitti numeron seitsemän poistamista vaaleissa ehdokaslistoilta, koska sen voi sotkea ykköseen. Ottanut luontoväen kanssa toistuvasti yhteen susiasioissa.
Karoliina Partanen
Kuopio
s. 1983
Varatuomari
Uusi
Joensuulaistaustainen juristi on yksi kokoomuksen eduskuntaryhmän harvoista ay-taustaisista. Seitsemän vuoden työkokemus lähi- ja perushoitajaliitto Superin lakimiehen tehtävistä antaa hyvän pohjan ratkoa myös sote-ongelmia. Erityislapsen äiti on toiminut myös Asianajajaliiton Itä-Suomen osaston puheenjohtajana ja ay-edunvalvonnan vastapainoksi Kuopion yrittäjien hallituksessa.
Krista Mikkonen
Joensuu
s. 1972
Filosofian maisteri
3. kausi
Biologin koulutuksen saanut vihreä on jäänyt suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi, vaikka on ollut politiikan huipulla vuosia. Tuli vaalikauden alussa ympäristö- ja ilmastoministeriksi tiukan äänestyksen jälkeen voittamalla Oras Tynkkysen vain yhdellä äänellä, mutta siirtyi myöhemmin sisäministeriöön. Toiminut aikaisemmin myös eduskuntaryhmänsä puheenjohtajana.
Sari Essayah
Lapinlahti
s. 1967
Kauppatieteiden maisteri
4. kausi
Puolueensa puheenjohtaja on tullut tunnetuksi selväsanaisena asiaosaajana, jonka esiintymiset television vaalitenteissä saavat järjestään kiitosta. Kävelyn maailmanmestari on ollut vuodesta 2016 Kansainvälisen olympiakomitean jäsen ja joutunut siinä roolissa usein selittelemään KOK:n hapuilevaa suhtautumista diktatuureihin ja ihmisoikeusloukkauksiin. Toiminut myös evankelistana.
Laura Meriluoto
Kuopio
s. 1985
Järjestöasiantuntija
Uusi
Sosiologiaa opiskellut yhteiskuntatieteiden maisteri on työskennellyt asunnottomien ja päihdeongelmaisten parissa. Ollut mukana puoluepolitiikassa keväästä 2017 ja kuului jo ennen eduskuntaa sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen että Kuopion kaupungin valtuustoihin. Harrastaa thainyrkkeilyä.
Paula Risikko
Seinäjoki
s. 1960
Terveystieteiden tohtori
6. kausi
Lukuisia ministeripestejä, viimeisin sisäministerinä Juha Sipilän hallituksessa 2016–2018. Vaikuttanut useissa terveysalan järjestöissä. Toiminut eduskunnan puhemiehenä. Risikko on Suomen toiseksi pisimpään valtioneuvoston jäsenenä toiminut nainen. Puolueen konservatiivisiipeä, huumorintajustaan tunnettu poliitikko.
Janne Sankelo
Kauhava
s. 1967
Sidosryhmäjohtaja
3. kausi
Lukuisissa eri opetusalan tehtävissä toiminut Sankelo jäi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kymmenen äänen päähän valinnasta, mutta pääsi seuraavissa vaaleissa läpi. Vuonna 2015 Susanna Koski pudotti Sankelon 16 äänen erolla, vuonna 2019 Sankelo pääsi läpi, Koski putosi. Erikoistunut metsä-, energia ja maatalouspolitiikkaan.
Kim Berg
Vaasa
s. 1974
Röntgenhoitaja
2. kausi
Toiminut ammattiyhdistysliikkeessä. Erotettiin lokakuussa 2022 yksimielisesti Tehyn ”Yhdessä Eteenpäin” -valtuustoryhmästä luottamuspulan takia. Berg oli kannattanut kansanedustajana äänestyksessä hallituksen esitystä potilasturvalaiksi. Se velvoitti työntekijäjärjestöt sopimaan suojelutyöstä terveydenhoitoalan työtaistelussa syksyllä 2022.
Matias Mäkynen
Vaasa
s. 1990
Analyytikko
2. kausi
Sdp:n kolmas varapuheenjohtaja on profiloitunut puolueen talouspoliittisena asiantuntijana. Mäkynen sai vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 3 576 ääntä ja jäi varasijalle. Hänestä tuli kansanedustaja joulukuussa 2019, kun Jutta Urpilainen valittiin EU-komissaariksi Brysseliin. On saanut lempinimen ”Borat” näyttävien viiksiensä takia.
Mauri Peltokangas
Kaustinen
s. 1966
Yrittäjä
2. kausi
Kutsui Marinin hallituksen ministereitä Facebookissa ”säälittäviksi perserei’iksi”. Kommentti liittyy perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikköön Pekka Katajaan kohdistuneeseen murhan yritykseen. Peltokangas oli tuohtunut siitä, etteivät ministerit pahoitelleet Katajan pahoinpitelyä. Oma eduskuntaryhmä ei puuttunut Peltokankaan kirjoitukseen.
Juha Mäenpää
Ilmajoki
s. 1971
Koneinsinööri
2. kausi
Mäenpää vertasi eduskunnan täysistunnossa kesäkuussa 2019 turvapaikanhakijoita vieraslajeihin. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi tammikuussa 2020 eduskunnalta lupaa asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Eduskunta ei myöntänyt lupaa Mäenpään syytesuojan poistamiseksi. Timo Soini on luonnehtinut Mäenpäätä ”poliittiseksi pökkelöksi”.
Antti Kurvinen
Kauhava
s. 1986
Lakimies
3. kausi
Entinen keskustanuorten puheenjohtaja. Toimi Marinin hallituksen tiede- ja kulttuuriministerinä toukokuusta 2021 huhtikuuhun 2022. Sai taiteilijoilta paljon kritiikkiä osakseen siitä, ettei valvonut heidän etujaan riittävästi pandemian aikana. Siirtyi maa- ja metsätalousministeriksi Jari Lepän jälkeen. Kutsuu itseään ”koko lakeuden puolustajaksi”.
Mika Lintilä
Toholampi
s. 1966
Hallintotieteiden kandidaatti
7. kausi
Marinin hallituksen elinkeinoministeri, jonka päälle kaatuivat sekä yrittäjien koronahuolet että energiakriisi. Joutui myrskyn silmään helmikuussa 2023 kun hänen Whatsapp-tililtään lähetettiin Marinin kustannuksella pilaillut meemiviesti. Meemikohua seurasivat jutut väitetystä alkoholiongelmasta ja väitetystä salasuhteesta. Lintilä on hyvin verkostoitunut raviurheilun ystävä.
Janne Jukkola
Kokkola
s. 1977
Yrittäjä
Uusi
Leipäjuustoistaan tunnettu perheyrittäjä, joka on siirtänyt yrityksensä jo seuraavalle sukupolvelle. Pudotti vaalipiiristään kokoomuksen maanviljelijäedustajan Janne Sankelon. Puolustaa Keski-Pohjanmaata maakuntajoukoissa. Kokkolan kaupunginvaltuuston jäsen.
Mikko Savola
Ähtäri
s. 1981
Maatalousyrittäjä
4. kausi
Toimi Ähtärin eläinpuiston hallituksen puheenjohtajana ja oli keskeinen vaikuttaja Lumi ja Pyry -pandojen hankkimisessa Kiinasta Ähtäriin. Tuurasi seitsemän viikkoa vanhempainvapaalla ollutta Antti Kaikkosta puolustusministerinä. Valittiin 19-vuotiaana vuonna 2001 Ähtärin kaupunginvaltuustoon, missä on toiminut siitä lähtien.
Pasi Kivisaari
Seinäjoki
s. 1971
Rehtori
2. kausi
Ennen eduskuntatyötä toimi peruskoulussa rehtorina noin 20 vuotta. Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Varapuheenjohtajana Valtion liikuntaneuvostossa ja Muistiliiton hallituksessa. Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Haaveilee 800 metrin olympiavoitosta.
Anna-Maja Henriksson
Pietarsaari
s. 1964
Varatuomari
5. kausi
Toiminut oikeusministerinä Kataisen ja Stubbin, Rinteen ja Marinin hallituksissa. Valittiin ensimmäisenä naisena Rkp:n puheenjohtajaksi vuonna 2016. Isoisä rovasti Vilho Kivioja oli vuosina 1929–1945 Maalaisliiton kansanedustaja. Jätti vuonna 2018 eduskunnalle lakialoitteen, jossa vaati sukupuolta perusteeksi koventaa rangaistusta.
Anders Norrback
Närpiö
s. 1963
Yrittäjä
2. kausi
Rkp:n entisen ministerin ja pitkäaikaisen puheenjohtajan Ole Norrbackin poika. Viiden lapsen isä ja ruoantuottaja asuu Närpiön Ylimarkussa. Maa- ja metsätaloustieteiden maisterilla on myös opettajan pätevyys. Nousi eduskuntaan vuonna 2019 ensi yrittämällä, kun keräsi kaksi kolmasosaa närpiöläisten äänistä.
Mikko Ollikainen
Maalahti
s. 1977
Kunnanjohtaja
2. kausi
Luonnehtii itseään ”yleispoliitikoksi”. Toimi ennen eduskuntaan nousua Vöyrin kunnanjohtajana. Työskennellyt myös luokanopettajana ja toimittajana. Harrastaa jääkiekkoa, hiihtoa ja curlingia. Stefan Wallinin ministerikauden entinen avustaja. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maalahdessa ja Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja.
Joakim Strand
Vaasa
s. 1982
Oikeustieteen maisteri
3. kausi
Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Toimi vaalikauden 2015–2019 tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Vaatinut lahja- ja perintöverosta luopumista. Selitti 2017 pitkiä poissaolojaan eduskunnasta Vaasan asioiden hoitamisen aiheuttamalla kiireellä. Kouluttautui juristiksi Helsingin yliopistossa ja ekonomistiksi Hankenilla. Aloitti työuransa Vaasan osuuspankin lakiosastolla.
Pia Sillanpää
Kokkola
s. 1978
Kätilö, yrittäjä
Uusi
Puhui korona-pandemian aikana hoitajien perustuslaillisista oikeuksista eli vastusti hoitohenkilökunnan pakkorokotuksia. Haluaa tehdä ilmastotyötä sinivalkoisella tavalla, joka ei syyllistä lihansyöjiä eikä leimaa tavallisia ihmisiä pahiksiksi. Kannattaa turpeen energiakäyttöä.
Anne Rintamäki
Vaasa
s. 1963
Poliisi
Uusi
Poliisitaustainen uusi kansanedustaja pyrki neljä vuotta sitten eduskuntaan keskustan riveistä. Hän on toiminut aikaisemmin keskustalaisena sekä Kauhavan että Vaasan valtuustoissa, mutta vaihtoi vuonna 2020 perussuomalaisiin. Syyksi hän sanoi sillon tyytymättömyyden hallituspolitiikkaan.
Peter Östman
Luoto
s. 1961
Yrittäjä
4. kausi
Entinen Kd:n puoluesihteeri. Johti kristillisdemokraattien eduskuntaryhmää vuosina 2011–2019. Vastustaa yritysverotuksen kiristämistä ja on sanonut, että suomalainen päätöksenteko on merkinnyt yksinomaan lisävelvoitteita työnantajayrityksille. Kannattaa holokaustin kiistämisen kieltämistä lailla.
Sinuhe Wallinheimo
Jyväskylä
s. 1972
Liikuntatieteen maisteri
4. kausi
Ennen kansanedustajuuttaan Wallinheimo pelasi 20 vuotta jääkiekkoa maalivahtina, sen jälkeen työskenteli yritysvalmentajana. Nimetty Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen mukaan. Kansanedustajana pyrkinyt viemään eteenpäin muun muassa alkoholin etämyynnin sallimista.
Riitta Mäkinen
Jyväskylä
s. 1979
Yhteiskuntatieteiden maisteri
3. kausi
Nousi ensimmäisen kerran kansanedustajaksi varapaikalta vuonna 2018, kun Susanna Huovinen siirtyi Keski-Suomen ensi- ja turvakodin johtajaksi. Pitänyt vaalikampanjassaan esillä muun muassa lapsiperheiden ja erityislasten asioita. Ollut puheenjohtajana sekä Jyväskylän kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa.
Piritta Rantanen
Jämsä
s. 1979
Sairaanhoitaja, tradenomi
2. kausi
Jämsäläinen sairaanhoitaja, joka aloitti poliittisen uransa tyypilliseen tapaan paikallispolitiikasta. Oli ensimmäisellä kaudellaan eduskunnassa suht näkymätön. Teki yhden aloitteen: ”Toimenpidealoite teollisuuden pitkän aikavälin parlamentaarisen suunnitelman aikaansaamisesta.”
Petri Honkonen
Saarijärvi
s. 1987
Filosofian maisteri
3. kausi
Honkonen sai näkyvyyttä, kun hän osallistui keskustan puheenjohtajakisaan vuonna 2020. Annika Saarikko voitti, mutta Honkonen pääsi esille. Vuonna 2022 hänet nimitettiin tiede- ja kulttuuriministeriksi. Taustaltaan historian- ja yhteiskuntaopin opettaja. Oli puheenjohtaja Suomi–Venäjä-seurassa huhtikuuhun 2022 saakka.
Anne Kalmari
Kivijärvi
s. 1968
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri
5. kausi
Kalmari edustaa perinteistä maatalouskeskustaa. Hän on ollut maatalousyrittäjä vuodesta 1991 lähtien. Paloniemen tilalla on ylämaankarjaa. Kalmari on ollut useissa luottamustehtävissä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitossa. Johti päättyneellä kaudella maa- ja metsätalousvaliokuntaa.
Joonas Könttä
Jyväskylä
s. 1989
Yhteiskuntatieteiden maisteri
2. kausi
Könttä on yksi monista keskustan kansanedustajista, jolla on jonkinlainen Paavo Väyrys -tausta. Ennen kansanedustajuuttaan Könttä oli Väyrysen avustaja europarlamentissa. Hän on suorittanut myös ulkoministeriön diplomaattikoulutuksen, Kavakun.
Bella Forsgrén
Jyväskylä
s. 1992
Yhteiskuntatieteiden ylioppilas
2. kausi
Aloitti poliittisen uransa opiskelijapolitiikassa Jyväskylän yliopistossa. Kansanedustajana hän on pitänyt esillä vähemmistöjen ihmisoikeuskysymyksiä. On tehnyt kirjallisia kysymyksiä esimerkiksi saamelaisten totuus- ja sovintokomissiosta, intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeudesta, translain etenemisestä sekä urheilussa tapahtuvaan häirintään puuttumisesta.
Ville Väyrynen
Kotipaikkakunta
s. 1975
Kirurgi
Uusi
Viime kauden varakansanedustaja Väyrynen on toiminut kolme kautta Muuramen kunnanvaltuustossa. Työskennellyt lähes koko uransa Keski-Suomen keskussairaalassa ja Hankasalmen terveyskeskuksessa. Pelasi nuorempana squashia ammattitasolla, kunnes joutui lopettamaan loukkaantumisen takia.
Jani Kokko
Muurame
s. 1987
Väitöskirjatutkija
Uusi
Demarit sai yhden lisäpaikan Keski-Suomeen, ja uutena valittu Kokko voitti äänimäärässä eduskunnassa edelliskauden istuneen Piritta Rantasen. Valittiin vuonna 2009, 22-vuotiaana, Muuramen kunnanvaltuustoon. Muistetaan ehkä Ylen käyttämänä asiantuntijana vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaalien seurannassa.
Tomi Immonen
Laukaa
s. 1966
Yrittäjä, everstiluutnantti evp.
Uusi
Laukaan kunnanhallituksen varapuheenjohtaja nousi viime kuntavaaleissa puolueensa eniten ääniä saaneeksi. Kertoo olevansa Nato-asiantuntija, koska on toiminut kriisinhallintatehtävissä. Vastustaa erityisesti vihreää siirtymää ja väittää, että ruuan hinnan nousu ”ei koske kielitaidottomia maahanmuuttajia”.
Kaisa Garedew
Jyväskylä
s. 1978
Lähihoitaja
Uusi
Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu. Garedew on tehnyt hoitotyötä vanhusten parissa ja toiminut vapaaehtoisena katu- ja nuorisotyössä. Hänen mukaansa lasten kasvuympäristö turvataan ”suojelemalla” heitä ”sateenkaaripropagandalta”.
Janne Heikkinen
Oulu
s. 1990
Yhteiskuntatieteiden maisteri
2. kausi
Heikkinen oli mukana Oulun kuntapolitiikassa vuosikymmenen ennen kuin äänimäärä riitti eduskuntaan. Profiloitunut etenkin talouskysymyksissä oikeistoliberaalina. Kannattanut työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista ja Viron mallia yritysten verottamisessa. Voittanut mitaleita perhokalastuksen SM-kisoissa.
Mari-Leena Talvitie
Oulu
s. 1980
Ympäristötekniikan diplomi-insinööri
3. kausi
Pohjalaistaustainen diplomi-insinööri, joka teki muutaman työpätkän Altian Koskenkorvan tehtaalla. Aloitti kunnallispolitiikasta ja eduskunta-avustajana. Ollut yksi monista eduskunnan partiolaisista, mukana partioparlamentaarikoissa. Ei kokoomuksen eduskuntaryhmiä ykkösketjua, mutta sen liepeillä. Oli puolueen varapuheenjohtaja 2018–2020.
Juha Hänninen
Oulu
s. 1959
Teologian maisteri, majuri evp.
Uusi
Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Vietiin synnytyslaitokselta lastenkotiin, josta pääsi puolitoistavuotiaana Oijärveläisen perheen kasvattilapseksi. Nyrkkeilyn Suomen mestari vuosina 1981–1984. Edusti Suomea myös Los Angelesin olympialaisissa. Palveli sotilaana Puolustusvoimissa 34 vuotta.
Tytti Tuppurainen
Oulu
s. 1976
Filosofian maisteri
4. kausi
Jutta Urpilaisen hengenheimolaisia, eurooppalaisesta yhteistyöstä syttyvä ei-niin vasemmistolainen demari. Antti Rinteen hallituksessa eurooppaministeri, sen jälkeen Sanna Marinin hallituksen omistajaohjausministeri. Tuppuraisen tiukin paikka tuli, kun hänen piti edustajaa valtio-omistajaa keskustelussa Fortumin Uniper-omistuksista. Selvisi episodista kolhuitta, ja politiikan tutkija Hanna Wass hehkutti: ”tyyliin paras ministeri ikinä”.
Pia Hiltunen
Oulu
s. 1991
Luokanopettaja
Uusi
Erikoistunut opetushallintoon, esiopetukseen, liikuntaan ja erityispedagogiikkaan. Mainostaa itseään ahkerana sinkkuna, joka on valmis tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen. Harrastaa joukkuevoimistelua, telinevoimistelua, show- ja street-tanssia. Oulun kaupunginvaltuuston jäsen, Business Oulu -liikelaitoksen johtokunnan jäsen.
Olli Immonen
Oulu
s. 1986
Turvallisuusvalvoja
4. kausi
Voimakkaan kansallismielinen Immonen nousi ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2011 niin sanotulta Halla-ahon listalta. Immonen kirjoitti 2015 Facebookissa englanniksi haaveilevansa ”vahvasta kansakunnasta”, joka voittaisi monikulttuurisen ”painajaisen”. Reaktiona suurissa kaupungeissa järjestettiin yhteensä 15 000 ihmisen mielenosoitus monikulttuurisuuden puolesta. Immonen muistetaan myös poseerauksesta Eugen Schaumanin muistomerkillä Suomen Vastarintaliikkeen jäsenten joukossa.
Jenna Simula
Oulu
s. 1989
Tradenomi
2. kausi
Simula aloitti uransa politiikassa kansanedustaja Olli Immosen avustajana. Tehtävä ei ollut pyrähdys, vaan Simula oli kansanedustajan avustajana kahdeksan vuotta, kunnes tuli itse valituksi eduskuntaan 2019. Vastustaa maahanmuuttoa. Kampanjoi perussuomalaisten kärkiteemoilla: ilmastotoimia ja maahanmuuttotoimia vastustamalla.
Sebastian Tynkkynen
Oulu
s. 1989
Kasvatustieteiden ylioppilas
2. kausi
Tynkkynen on poliitikkona suhteellisen tuore kasvo, mutta sitäkin näkyvämpi. Johtava Tiktok-poliitikko: hänellä on palvelussa lähes 130 000 seuraajaa. Saanut Facebook-kirjoitustensa takia tuomion uskonrauhan rikkomisesta sekä kolme kertaa tuomion kiihottamisesta kansaryhmää vastaan. Piti 8,5 tunnin mittaisen puheenvuoron, kun eduskunta päätti EU:n elpymisvälineestä. Oli aiemmin tosi-tv-julkkis, osallistui Big Brother -ohjelmaan vuonna 2011.
Ville Vähämäki
Oulu
s. 1979
Diplomi-insinööri
4. kausi
Vähämäki on ollut otsikoissa enimmäkseen muista asioista kuin politiikan asiakysymyksistä. Jakoi Helsingissä asunnon Teuvo Hakkaraisen kanssa. Se ei ollut varsinainen asunto vaan saunatila. Vähämäki oli myös perustajaosakkaana Kiinan valtion rahoittaman konsernin Suomen-yhtiössä yhdessä Mika Niikon ja kiinalaisen Hang Sin kanssa.
Antti Kangas
Sievi
s. 1987
Maatalousyrittäjä
Uusi
Haluaa lopettaa keinotekoisen viherpesun ja parantaa esimerkiksi turkistarhaajien mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoaan sekä kehittää turkistarhausta eettiseen suuntaan. Pysäyttäisi EU:n liittovaltiokehityksen, mutta ei vastusta EU:ta kauppaliittona. Omistaa 130 lehmän maitotilan.
Mikko Polvinen
Kuhmo
s. 1979
Insinööri YAMK
Uusi
Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja. Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja. Työskennellyt teollisuuden palveluksessa Patrialla sekä koti- että ulkomailla yhteensä 14 vuotta. Haluaa muuttaa suurpetopolitiikan suuntaa lisäämällä metsästysoikeuksia ja parantamalla metsästys- ja koiraharrastuksen olosuhteita.
Pekka Aittakumpu
Oulu
s. 1981
Filosofian ja teologian maisteri
2. kausi
Aittakumpu on entinen pastori, joka on kansanedustajana profiloitunut päiviräsäsmäisenä. Yksi keskustan edustajista, jotka äänestivät hallituksen translakiesitystä vastaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Teki Oulun kaupunginvaltuustossa aloitteen, ettei Oulun kaupunki olisi Pride-tapahtuman yhteistyökumppani. Kirjoittanut romaanin Home Sweet Home. Se kertoo perheestä, joka ostaa hometalon.
Tuomas Kettunen
Kuhmo
s. 1988
Agrologi
2. kausi
Nousi eduskuntaan marraskuussa 2019 varasijalta, kun kansanedustaja Antti Rantakangas kuoli. Toinen keskustan kansanedustajista, jotka äänestivät EU:n elpymisvälineen hyväksymistä vastaan keväällä 2021. Hän rikkoi ryhmäkuria ja sai eduskuntaryhmältä varoituksen.
Hanna-Leena Mattila
Raahe
s. 1968
Filosofian maisteri
2. kausi
Mattila nousi eduskuntaan varasijalta kesällä 2018, ketjureaktion kautta: Paavo Väyrynen päätti palata eduskuntaan ja luopui paikastaan europarlamentissa. Väyrysen tilalle europarlamenttiin nousi kansanedustaja Mirja Vehkaperä. Vehkaperän tilalle tuli Eija Nivala, joka kuitenkin oli vain viikon kansanedustajana. Nivala valittiin Ylivieskan kirkkoherraksi, ja tilalle tuli Mattila.
Lauri Nikula
Oulu
s. 1983
Poliisi
Uusi
Nettipoliisi, joka aloitti poliittisen uransa Oulun kaupunginvaltuustossa ja maakuntavaltuustossa. Puoluevalinta ei Nikulan taustamuuttujilla ole kovin suuri yllätys: nuorena hän työskenteli tädin karjatilalla ja kävi ennen poliisikoulua metsäoppilaitosta. Harrastaa metsästystä ja metsänhoitoa.
Eija Nivala
Ylivieska
s. 1967
Kirkkoherra
2. kausi
Nivala piipahti eduskunnassa 2018, kun hän nousi kansanedustajaksi varapaikalta. Nyt Nivala pääsi läpi suoraan. Menestystä avitti se, että viime vaaleissa ehdolla olleista saman alueen keskustavaikuttajista olivat poissa edesmennyt Antti Rantakangas ja vapaaehtoisesti eduskunnan jättänyt Juha Pylväs.
Timo Mehtälä
Haapavesi
s. 1965
Yrittäjä
Uusi
On pyörittänyt maatilaa yhdessä perheen kanssa reilut 30 vuotta. Sai nuorison varjovaaleissa neljänneksi eniten ääniä keskustan Oulun vaalipiirin ehdokkaista. On osallistunut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan istuntoihin asiantuntijajäsenenä kuultavana maatalouden tukijärjestelmistä. Haluaa vaikuttaa elintarvikkeiden tuotantoon ja energiaomavaraisuuteen liittyviin asioihin Pohjois-Pohjanmaalla.
Olga Oinas-Panuma
Pudasjärvi
s. 1999
Toimittaja
Uusi
Pudasjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan nuorin aluevaltuutettu ja Kuntaliiton Pienten kuntien neuvottelukunnan puheenjohtaja. Maisterivaiheen suomen kielen opiskelija. Kertoo kammoksuvansa pikamuotia ja kerskakulutusta, hoitaa vapaa-ajallaan myös viittäkymmentä maisemanhoitajalammasta.
Jenni Pitko
Oulu
s. 1986
Arkkitehti
2. kausi
Emma Karin sijainen tämän äitiysloman aikana puolueen eduskuntaryhmän johtajana. Sijaisjaksolle osui kohu Pekka Haaviston toiminnan laillisuudesta al-Hol-tapauksessa. Perustuslakivaliokunta katsoi, että Haavisto toimi lainvastaisesti. Pitko viestitteli asiasta muiden hallituspuolueiden eduskuntaryhmien johtajille, vaikka valiokunnan työn pitäisi olla itsenäistä. Joutui myöhemmin pahoittelemaan toimintaansa.
Hanna Sarkkinen
Oulu
s. 1988
Filosofian maisteri
2. kausi
Sarkkinen oli Marinin hallituksessa sosiaali- ja terveysministeri, mutta jäi tehtävässä auttamatta ministeriön toisen ministerin, Krista Kiurun varjoon. Hän on pitkän linjan puolueihminen, joka liittyi vasemmistoliittoon jo 18-vuotiaana ja on ehtinyt olla myös puolueen varapuheenjohtaja. Työskennellyt muun muassa kaupassa myyjänä ja järjestösihteerinä.
Merja Kyllönen
Oulu
s. 1977
Bioanalyytikko
4. kausi
Jyrki Kataisen sixpack-hallituksen liikenneministeri vuosina 2011–2014. Ehdotti maksutonta joukkoliikennettä alle 18-vuotiaille koko maassa. Presidenttiehdokas vuoden 2018 vaaleissa. Kuvasi itseään tuolloin ”rauhaa rakastavaksi sosialistiksi”. Sai kesäkuussa 2021 eduskunnan puhemiesneuvostolta huomautuksen, koska sulki kansanedustaja Ano Turtiaisen mikrofonin kahdesti kesken tämän puheen.
Heikki Autto
Rovaniemi
s. 1984
Yhteyspäällikkö
3. kausi
Lappi on ollut kokoomukselle hankala vaalipiiri. Sen sai tuta Autto 2015, kun lappilaiset pudottivat hänet Arkadianmäeltä. Nyt vaalityötä avitti asema puolueen valtuuston puheenjohtajana. Se takasi näkyvyyttä puolueen valtakunnallisessa mainonnassa.
Johanna Ojala-Niemelä
Rovaniemi
s. 1974
Oikeustieteen kandidaatti
5. kausi
Johti eduskunnan perustuslakivaliokuntaa edellisellä vaalikaudella. Hänen toimintansa uuden saamelaiskäräjälain valiokuntakäsittelyssä herätti kritiikkiä: Sdp:n varajäsenenä hän ei tullut paikalle ratkaisevaan äänestykseen valiokunnassa. Lakiuudistus ei edennyt valiokunnasta eduskunnan käsittelyyn.
Kaisa Juuso
Tornio
s. 1960
Filosofian kandidaatti, sairaanhoitaja
2. kausi
Kuvannut itseään Lapin luonnon puolustajaksi. Vaatinut taukoa tuulivoiman lisärakentamiseen ja pitänyt eduskunnassa esillä niin sanotusta long covidista kärsivien asemaa. Opiskellut Ruotsissa, tehnyt työuran ennen politiikkaa vakuutusyhtiöiden palveluksessa.
Sara Seppänen
Rovaniemi
s. 1982
Opettaja
Uusi
Yksi Lapin piirin äänikuningattarista loikkasi kokoomuksesta perussuomalaisiin ja pärjäsi erinomaisesti aluevaaleissa. Seppänen on ollut ehdolla kaksissa eduskuntavaaleissa entisellä Tuisku-sukunimellään. Valittiin Rovaniemen kaupunginvaltuustoon vuonna 2017 kokoomuksen listalta. Kampanjoi näissä vaaleissa Lapin puolustajana ja maahanmuuton vastustajana.
Katri Kulmuni
Tornio
s. 1987
Yhteiskuntatieteiden maisteri
3. kausi
Kulmunin ura politiikassa on vielä verrattain lyhyt mutta vaiheikas. Hänet valittiin eduskuntaan 2015 Lapin suurimmalla äänimäärällä. Seuraavien vaalien jälkeen hän nousi ensin elinkeinoministeriksi, sitten valtiovarainministeriksi ja keskustan puheenjohtajaksi syyskuussa 2019. Pian sen jälkeen hän pakotti Antti Rinteen väistymään pääministerin paikalta. Vuoden sisällä erosi itse valtiovarainministerin paikalta. Hänelle oli ostettu viestintäkoulutusta ministeriön rahalla, mistä hän myöhemmin sai oikeuskanslerin moitteet. Hänen tilalleen puheenjohtajaksi tuli Annika Saarikko syyskuussa 2020.
Markus Lohi
Rovaniemi
s. 1972
Oikeustieteen maisteri
4. kausi
Johti eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa vuodesta 2020 lähtien. Lohi on ollut keskeisessä asemassa puolueensa talouslinjausten laatimisessa. Liittyi keskustaan 15-vuotiaana. Kuuluu puolueen vanhoillislestadiolaisiin. Hänen isoisänsä oli maalaisliittolainen kansanedustaja ja ministeri.
Mats Löfström
Eckerö
s. 1983
Valtiotieteiden kandidaatti
3. kausi
Ahvenanmaan keskustaan, Åländsk Samlingiin kuuluva, maakuntansa ainoa kansanedustaja uusi helposti paikkansa. Löfströmiä kosittiin aikoinaan myös keskustan ja kokoomuksen ryhmiin, mutta tuolloin hän jatkoi ahvenanmaalaisten edustajien vanhaa perinnettä ja valitsi Rkp:n. Ratkaisu oli luonteva, sillä hän oli aikaisemmin avustanut puolueen europarlamentaarikkoja.