Tutkimus paljastaa: Joka neljäs naisjohtaja kokee syrjintää

naisen asema
Teksti
Hanna Hihnala
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Anna-lehden teettämä tutkimus osoittaa, että naisilla ja miehillä on täysin eri käsitys tasa-arvon toteutumisesta ja naisten asemasta työelämässä.

nainen ja nuija
Noin puolet naisista myös arvioi, että pärjätäkseen naisjohtajan täytyy olla “hyvä jätkä”. Miehistä vain neljännes ajattelee samoin. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva

Aloitetaan johtajista.

Jopa joka neljäs naisjohtaja on kokenut sukupuolensa vuoksi syrjintää työelämässä.

75 prosenttia naisista uskoo, että naisen pitää olla miestä pätevämpi tullakseen nimitetyksi johtotehtävään. Miehistä vain 27 prosenttia on tätä mieltä.

Miehistä noin 60 prosenttia uskoo, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet edetä työssään. Naisista vain kolmannes ajattelee näin.

Myös palkankorotusmahdollisuudet nähdään eri tavalla. 80 prosenttia naisista uskoo, että Suomessa miehen on helpompi saada palkankorotus kuin naisen. Miehistä vain kolmannes on samaa mieltä.

Keskimäärin 16 prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä kertoo kokeneensa syrjintää työelämässä sukupuolensa vuoksi.

Yhteneviä mielipiteitä

Täysin samaa mieltä miehet ja naiset eivät ole oikein missään asiassa, mutta yhteneviä linjoja löytyi sentään muutamasta kysymyksestä.

Molemmat sukupuolet olivat yhtä mieltä siitä, että naiset eivät halua pyrkiä yrityksen johtotehtäviin yhtä usein kuin miehet. Naisista 61 prosenttia ja miehistä 48 prosenttia uskoi tähän.

Kummatkaan eivät pääsäätöisesti olleet sitä mieltä, että miehet sopivat naisia paremmin johtotehtäviin. Kuitenkin 13 prosenttia miehistä uskoi väittämään. Naisista puolestaan vain kuusi prosenttia oli miehisen paremmuuden puolella.

Asiaa tutkittiin IRONET internetpaneelissa 4.-6.syyskuuta, ja vastaajina oli 500 miestä ja 500 naista. Kaikki ovat nettiä käyttäviä työssäkäyviä 25-64-vuotiaita suomalaisia.

Masentunut naisjohtaja?

Onko niin, että nainen masentuu kun pääsee johtotehtäviin?

Asiantuntijatehtävissä toimivat, johtaja-asemassa olevat naiset jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi keskimääräistä useammin.

Tieto ilmenee Kuntoutussäätiön ja Eläketurvakeskuksen toteuttamasta Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimuksesta.

Tapio Ropponen Kuntien eläkevakuutuksesta pohtii, että tulos voi johtua siitä, että naiset ovat useammin keskijohdon tehtävissä. Keskijohdolla on työelämässä hankala asema puun ja kuoren välissä. Naisilla on myös edelleen perheestä suurempi vastuu kuin miehellä.

Kyse voi myös olla yksinkertaisesti siitä, että naiset toimivat miehiä useammin johtajina naisvaltaisilla aloilla, joista myös siirrytään useammin masennusperusteiselle eläkkeelle.