Tutkija DCA-sopimuksen kirjauksista: ”Se on hintalappu, joka USA:n sotilaiden läsnäolosta maksetaan”
Jos Yhdysvaltain joukkojen jäsen syyllistyy Suomessa rikokseen, tuomiovalta on Yhdysvalloilla.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken allekirjoittivat 18. joulukuuta puolustusyhteistyösopimuksen, jossa sovittiin 15 sotilasalueen avaamisesta Yhdysvaltain joukoille. Seuraavaksi sopimus etenee eduskunnan hyväksyttäväksi.
DCA-sopimus rajoittaa Suomen oikeutta harjoittaa tuomiovaltaa. Jos Yhdysvaltain joukkojen jäsenet tekevät Suomessa rikoksia, tuomiovalta on Yhdysvalloilla. Suomi voi kuitenkin poikkeustapauksissa pyytää tuomiovallan palauttamista.
Kansainvälisen julkisoikeuden apulaisprofessori Aurel Sari Britannian Exeterin yliopistosta on tutkinut vieraileviin sotajoukkoihin liittyviä tuomiovaltakysymyksiä. Hänen mukaansa Suomen sopimuksen kirjaukset tuomiovallasta ovat pääpiirteittäin samanlaisia kuin muiden Nato-maiden, esimerkiksi Ruotsin, Norjan, Slovakian ja Viron DCA-sopimuksissa.
”On pieniä eroja rikosoikeudelliseen tuomiovaltaan liittyen, mutta peruslähtökohta Suomella on sama kuin muissa Nato-maiden sopimuksissa Yhdysvaltojen kanssa”, Sari sanoo.
Sarin mukaan Yhdysvallat on pitkään pyrkinyt kaikissa tilanteissa maksimoimaan omaa tuomiovaltaansa joukkojensa suhteen. Tuomiovaltaoikeudesta luopuminen on hinta, jonka kumppanimaat maksavat Yhdysvaltain joukkojen läsnäolosta.
”Sopimukset perustuvat viime kädessä poliittiseen kaupankäyntiin: jos vastaanottava valtio ajattelee hyötyvänsä ulkomaisten joukkojen läsnäolosta oman turvallisuutensa vahvistamiseksi, siitä on oltava valmis maksamaan hintalapun mukaisesti”, Sari sanoo.
”Nämä sopimukset eivät anna Yhdysvalloille yksinomaista tuomiovaltaa, mutta käytännössä Yhdysvalloilla on hyvin pitkälle tuomiovalta henkilökuntaansa koskien.”
Suomi voi palauttaa tuomiovallan itselleen sellaisissa erityisen merkittävissä poikkeustapauksissa, joihin Yhdysvaltojen joukkojen sotilaat ja siviilit ovat syyllistyneet virkatehtävien ulkopuolella. Tällöin Yhdysvaltojen joukkojen jäsen joutuisi siis oikeuteen Suomessa.
Ulkoministeriön mukaan tuomiovalta voitaisiin palauttaa tapauskohtaisen harkinnan perusteella esimerkiksi vapaa-ajalla tapahtuneista seksuaalirikoksissa, henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa ja yhteiskunnallisesti merkittävissä rikoksissa.
”On täysin Suomen päätettävissä, mikä on merkittävä poikkeustapaus”, Sari sanoo.
Hän näkee, että kyse olisi tilanteesta, joka on herättänyt voimakasta julkista keskustelua. Näin voisi käydä esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa, joissa useita ihmisiä on kuollut tai erityisen vakavissa rikoksissa, kuten murhissa tai raiskauksissa.
JoS Suomi ilmoittaa palauttavansa tuomiovallan itselleen, se palautuu. Ilmoituksen asiasta antaa todennäköisesti valtakunnansyyttäjänvirasto.
Ennen sitä asiassa on kuitenkin mutkia. Virkatehtävissä tehdyissä rikoksissa tuomiovalta on aina Yhdysvalloilla. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat määrittelee, milloin kyse on virkatehtävistä.
Suomi voi myös esittää näkemyksensä asiasta. Suomen lähtökohta on, että esimerkiksi seksuaalirikos ei koskaan voi tapahtua virantoimituksessa ja epäilty seksuaalirikos pitäisi käsitellä aina suomalaisessa käräjäoikeudessa. Viimeinen sana asiassa on kuitenkin Yhdysvalloilla.
”Se, milloin virantoimitus alkaa, mitä se käsittää ja milloin se päättyy, on Yhdysvaltain viranomaisten päätettävissä”, Sari sanoo.
Myös sellaisissa tapauksissa, joissa rikos kohdistuu Yhdysvaltain turvallisuuteen tai joukkojen omaisuuteen tai toiseen Yhdysvaltojen joukkojen jäseneen, tuomiovalta on aina Yhdysvalloilla.
DCA-sopimuksen mukaan Yhdysvaltojen on ilmoitettava ensin Suomelle rikoksesta, johon joukkojen jäsen on syyllistynyt. Palautuksen pyytämiseen on sen jälkeen 30 päivää aikaa. Ilmoituksia tehdään kuitenkin vain sellaisista rikoksista, joista Yhdysvalloissa tuomitaan yli vuosi vankeutta. Lievemmistä rikoksista ei tarvitse ilmoittaa, eikä Suomi voi myöskään pyytää niiden kohdalla tuomiovallan palautusta.
Myös lievempi rikos voi nostattaa kansallisesti voimakkaita tunteita tai saada aikaan mediakohun, mutta tuomiovallan palautus ei ole mahdollinen, Sari sanoo.
Suomen DCA-sopimuksen tuomiovaltaan liittyvissä kirjauksissa on tiettyjä eroja muiden maiden sopimuksiin.
Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan DCA-sopimuksissa voi tulkita olevan osittain Suomea enemmän liikkumavaraa. Niissä ei lähtökohtaisesti rajata Yhdysvaltojen ilmoitusvelvollisuutta lievistäkään rikoksista. Sen sijaan sopimuksiin on kirjattu, että lievistä rikoksista voidaan vielä erikseen sopia. Kunnes tällainen sopimus tehdään, näiden maiden on mahdollista palauttaa tuomiovalta itselleen myös rangaistuksiltaan lievissä rikoksissa.
Koreassa ja Japanissa taas on säilytetty paljon Suomea laajempi tuomiovalta: paikallinen oikeuslaitos tuomitsee kaikki Yhdysvaltain joukkojen vapaa-ajalla tekemät rikokset, jotka eivät kohdistu Yhdysvaltojen turvallisuuteen tai joukkojen omaisuuteen tai edustajaan.
Tuomiovaltaa koskevat kirjaukset ovat teknisiä, mutta ne voivat nousta poliittisesti merkittäviksi. Yhdysvaltojen joukkojen tekemät rikokset ja niihin liittyvät oikeusprosessit ovat vuosien varrella aiheuttaneet jännitteitä Yhdysvaltojen ja sen kumppanien välille.
Kattavia tilastoja Yhdysvaltain joukkojen tekemistä rikoksista on vaikea kerätä. Yhdysvaltain senaatin komitean julkaisemien tietojen mukaan pelkästään kylmän sodan aikana vuosina 1954–70 ulkomaiset viranomaiset nostivat reilut 360 000 kannetta ulkomailla palvelevia Yhdysvaltojen joukkojen jäseniä vastaan. Tyypillisesti valtiot eivät vieneet tapauksia oikeuteen.
Vuonna 1998 Italiassa Cavalesen kylän laskettelukeskuksessa 20 ihmistä menehtyi, kun liian matalalla ja liian nopeasti lentänyt Yhdysvaltain joukkojen helikopteri katkaisi gondolihissin vaijerin ja gondoli syöksyi maahan. Italialainen tuomari totesi, että puolustusyhteistyösopimuksen perusteella tuomiovalta on Yhdysvalloilla.
Yhdysvaltain sotilastuomioistuin vapautti lentäjän ja navigaattorin kuolemantuottamussyytteistä, mikä kiristi Yhdysvaltain ja Italian välejä.
Japanissa ja Etelä-Koreassa nuorten naisten raiskaukset ja murhat ovat vuosien varrella herättäneet voimakkaita protesteja. Koreassa muutosvaatimukset johtivat kahdesti yhteistyösopimuksen uudelleen neuvotteluun Yhdysvaltojen kanssa.
Japanissa nuoren tytön raiskaus Okinawassa vuonna 1995 johti laajoihin mielenilmauksiin ja vaatimuksiin sopimusehtojen muuttamisesta, kun Yhdysvaltain joukot eivät heti luovuttaneet epäiltyjä Japanin poliisille.
2010-luvulla Yhdysvallat myöntyi luovuttamaan vakavista rikoksista epäillyt Japanin viranomaisille jo ennen syytteiden nostamista.
Viime viikolla Yhdysvaltain laivaston upseeri palautettiin Japanista Yhdysvaltoihin. Uutiskanava CNN:n mukaan varapresidentti Kamala Harris oli hoitanut asiaa. Japanissa oikeus oli tuominnut miehen kolmeksi vuodeksi vankeuteen huolimattomuudesta auto-onnettomuudessa, jossa kaksi ihmistä oli saanut surmansa ja yksi loukkaantunut. Upseeri kertoi menettäneensä auton hallinnan sairauskohtauksen vuoksi, mitä oikeus ei hyväksynyt.
Yhdysvaltain oikeusministeriön alainen lautakunta päättää seuraavaksi, jatkuuko Japanissa yli vuoden vankilassa istuneen miehen vankeus Yhdysvalloissa.