Tuleva hallitus ei sulje pois Nato-jäsenyyttä

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

”Tämä on vakavansävyistä tekstiä”, sanoi tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk) alkaessaan esitellä hallitusneuvotteluissa sovittuja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia linjauksia.

Sipilän mukaan Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt Ukrainan kriisin myötä. Synkät näkymät heijastuvat myös hallitusneuvotteluiden ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin.

Paperin mukaan ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.

Maininta Suomen mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä on merkittävin muutos verrattuna Jyrki Kataisen (kok) ja Alexander Stubbin (kok) hallitusten ohjelmiin. Ne sulkivat yksiselitteisesti pois mahdollisuuden, että Suomi olisi hakenut Nato-jäsenyyttä 2011–2015.

Tuleva hallitus aikoo laatia ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka valmistelun yhteydessä arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle. Sen lisäksi laaditaan puolustusselonteko, jossa määritetään puolustuspoliittiset linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle.

Tulevan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia on valmisteltu entisen puolustusministerin Seppo Kääriäisen (kesk), ex-ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok) ja eduskunnan puolustusvaliokuntaa viime vaalikaudella johtaneen Jussi Niinistön (ps) johdolla.

Kanerva kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, sen sijaan Kääriäinen ja Niinistö suhtautuvat asiaan vähintäänkin varauksellisesti, elleivät jopa kielteisesti.

 

Uutta muotoilua ei pidä ylidramatisoida. Nyt palattiin käytännössä samaan muotoiluun, joka oli käytössä Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallituksen aikana 2007–2011.

Paperissa todetaan edelleen, että Venäjä on ”Suomen merkittävä naapuri”. Suomi ei ole kuitenkaan lipeämässä EU:n Venäjään kohdistamista pakotteista mutta pitää silti yllä myös kahdenvälisiä suhteita itänaapuriin. Ruotsin kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä syvennetään.

Venäläisten strategisten kohteiden läheltä tekemät maakaupat ovat havahduttaneet myös hallitusneuvottelijat. Sipilän hallitus tarkentaa ”kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan sekä kaksoiskansalaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä”.

Sen sijaan paperissa ei ole mitään mainintaa perussuomalaisten tavoitteesta irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Hallitus asettaa ”pidemmän aikavälin tavoitteekseen” kehitysrahoituksen nostamisen YK-tavoitteiden mukaiseen 0, 7 prosenttiin bruttokansantulosta, vaikka kehitysrahoitukseen kohdistuu hallituskaudella säästöjä. Suomen kehitysapuosuus on tällä hetkellä 0, 55 prosenttia bkt:sta.

 

Näin hallitusneuvottelijat linjasivat EU-politiikasta ja eurokriisistä sekä maahanmuutosta ja sen kustannuksista.