Tuleva hallitus: Suomen vastuita eurokriisin hoidossa ei saa lisätä
Sipilän hallitus ei tee merkittäviä muutoksia Suomen EU-linjauksiin.
Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaa rakentavat keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen neuvottelijat saivat keskiviikkona valmiiksi tulevan kabinetin EU-politiikkaa linjaavan ”välituloksen”, kuten Sipilä sitä kutsui.
Paperi osoittaa, että Suomi aikoo jatkaa unionissa koko jäsenyytensä ajan noudattamia päälinjauksia. Sipilän ministeristö toteaa EU-jäsenyyden sitovan Suomen ”läntiseen arvoyhteisöön”.
Etenkin perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vaikutti tyytyväiseltä kyseiseen ”läntinen arvoyhteisö” -ilmaukseen. Se kattaa myös EU:n ulkopuolisen läntisen maailman, kuten Sveitsin, Islannin, Kanadan.
Tuleva hallitus katsoo, että EU:ta on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Hallitus ei kuitenkaan pidä perussopimusten muuttamista ajankohtaisena juuri nyt.
Suomen EU-politiikan painopisteenä on jatkossakin talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. Hallitus ajaa ”sisämarkkinoiden syventämistä etenkin palveluiden, pääomamarkkinoiden, energian sekä digitaalisten palveluiden ja tuotteiden osalta”.
Hallituksen mielestä euroa ei tule kehittää sellaisen talouskoordinaation syventämisen kautta, joka johtaisi yhteisvastuun laajentamiseen.
Eurokriisin hoitoa koskevassa linjauksessa tuntuu näkyvän kriisimaiden tukemista koko ajan vastustaneiden perussuomalaisten kynänjälki.
Hallitus ilmoittaa suhtautuvansa kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Ensisijainen vastuu euromaan rahoitusongelmien hoidossa tulee hallituksen mielestä olla kyseisen maan omilla toimilla. Kriisimaan tulee ensisijaisesti itse tervehdyttää ja vakauttaa talouttaan ja julkista sektoriaan.
Sijoittajavastuun toteuttaminen on toinen keino auttaa kriisimaata. Hallituksen mukaan kahdenväliset luotot eivät kuulu sen keinovalikoimaan eurokriisin hoidossa.
”Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa”, paperissa korostetaan.
Suomen uutta hallitusta muodostetaan EU:n tarkassa syynissä. Unionin komissio lähetti tänään hallitusneuvottelijoille kovasanaisen viestin.
Komissio edellyttää Suomen ryhtyvän toimiin budjettivajeen supistamiseksi ja julkisen velan tervehdyttämiseksi. Tiukasta budjettikurista lipeäminen ei näytä komission mukaan olevan enää väliaikaista.
Sipilän mukaan Suomi antaa vastauksensa EU:n komissiolle kesäkuussa, kun uuden hallituksen taloustyöryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Soini säesti tulevaa pääministeriä ja totesi terveen talouden olevan tarpeen ”riippumatta siitä, mitä Brysselissä ajatellaan”.
Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb hehkutti jälleen tänään hallitusneuvotteluissa vallitsevaa hyvää henkeä.
Hyvän yhteistyön henki joutuu tositestiin ensi viikolla, kun neuvottelujen talousryhmä pääsee työhönsä. Silloin joudutaan päättämään julkiseen talouteen tehtävien kuuden miljardin euron leikkausten kohdentamisesta ja aikataulusta.
Lienee kuitenkin selvä, että uusi hallitus muodostetaan nyt neuvotteluissa olevien kolmen puolueen pohjalta. Neuvottelijoiden tavoitteena on, että uusi hallitus nimitettäisiin toukokuun loppuun mennessä.
Näin hallitusneuvottelijat linjasivat ulkopolitiikasta ja Natosta sekä maahanmuutosta ja sen kustannuksista.