Tilastot paljastavat: Konkurssivyöryä ei tullut – ravintolatkin pysyneet tolpillaan, ainakin toistaiseksi
Konkurssihakemusten määrä oli helmikuussa noin 20 prosenttia tavanomaista tasoa korkeampi. ”Ei se kuitenkaan ole niin paljon kuin pahimmissa peloissa on ajateltu”, sanoo konkurssiasiamies.
Kun koronasta johtuvat poikkeusolot alkoivat 16. maaliskuussa 2020, moni pelkäsi konkurssivyöryä, joka kohdistuisi etenkin matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksiin.
Tilastokeskuksen ja konkurssiasiamiehen tietojen mukaan konkurssien määrä ei ole kohonnut niin korkealle tasolle kuin alun perin pelättiin, vaikka konkurssilainsäädännössä palattiin koronaepidemian keskellä takaisin normaaliin käytäntöön.
Käytännössä lailla rajoitettiin yhdeksän kuukauden ajan velallisen asettamista konkurssiin. Väliaikainen laki oli voimassa vapusta 2020 tammikuun 2021 loppuun saakka. Konkurssien pelättiin kasvavan tuhansilla, uutisoi muun muassa Yle.
”Helmikuussa konkurssihakemusten määrä kyllä kasvoi, mutta oli lopulta samalla tasolla kuin edellisvuonna 2020”, sanoo konkurssiasiamies Helena Kontkanen.
Tilastokeskuksen mukaan helmikuun konkurssilukujen viiden vuoden keskiarvo on noin 230 hakemusta, kun 2021 helmikuussa kirjattiin yhteensä 287 konkurssihakemusta.
”Onhan määrä noin 20 prosenttia enemmän. Ei se kuitenkaan ole niin paljon kuin pahimmissa peloissa on ajateltu.”
Tilastokeskuksen viikkokohtaiset tiedot paljastavat, ettei maaliskuun 2021 konkurssihakemusten määrässä ole myöskään juurikaan nousua edelliseen kuukauteen nähden.
Kontkasen mielestä syitä maltilliselle konkurssikehitykselle voidaan hakea velkojien myönteisestä ja joustavasta asennoitumisesta. Myös valtion tukipaketit ovat jarruttaneet konkurssien määrää, sillä yrityksiä on tuettu verovaroin yli kahdella miljardilla eurolla ja lisätukea myönnetään jatkossakin.
Yritykset ja asiakkaat ovat myös keksineet uusia tapoja toimia ja esimerkiksi noutoruoan kasvavat hakumäärät ovat auttaneet ravintoloiden ahdinkoa.
Konkurssien määrää hidastaa osaltaan myös väliaikainen niin sanottu maksukyvyttömyysolettamaa pidentävä laki, joka on voimassa syyskuun 2021 loppuun asti.
Normaalisti maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaa maksukyvyttömyysolettaman viikossa, väliaikaisen lain myötä kuukaudessa.
Suomen Asiakastiedon tilastojen mukaan toimialoittain tarkasteltuna konkurssihakemuksissa nähtiin selkeä hyppäys etenkin rakennus- ja kuljetusalalla konkurssilain palauduttua ennalleen.
Esimerkiksi ravintola- ja matkailualan konkurssit eivät ole lisääntyneet räjähdysmäisesti. Tilanne voi kuitenkin muuttua, sillä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus päätti jatkaa ravintoloiden sulkemista kolmella viikolla.
Tapahtuma-alan konkurssit on niputettu taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialaan. Toimialalle on kirjattu konkurssilainsäädännön poikkeustilan päättymisen jälkeen yhdeksän konkurssihakemusta. Määrä ei poikkea juurikaan poikkeustilaa edeltäneestä ajasta.
”Monen yrityksen taloudelliset puskurit ovat jo kuitenkin alkaneet huveta, joten rajoitusten pitkittyessä ainakin matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alalla tiukat ajat jatkuvat. Arvioimme edelleen, että vuoden 2021 aikana konkurssien kokonaismäärä tulee olemaan verrattain korkealla tasolla”, Kontkanen sanoo.
Jos rajoitustoimet eivät tehoa ja koronaepidemia kiihtyy entisestään, on moni yritys vaikeuksissa, sillä valtion tukipaketit eivät korvaa menetyksiä sataprosenttisesti, eikä niitä voi jatkaa loputtomiin.
Esimerkiksi nyt eduskunnassa on lakiesitys, joka korvaisi alle 49 ihmistä työllistäville ravintoloille täysimäärisesti palkkakulut ja 70 prosenttia muita kuluja, esimerkiksi vuokria. Isommille yrityksille suunnitellaan erilaista tukimallia.