TELAn puheenjohtaja Harri Sailas: ”Eläkevaroja ei tuhlata”

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

TELAn puheenjohtaja Harri Sailas torjuu ylijohtaja Tarmo Pukkilan ajatuksen työeläkemonopolista.

Harri Sailas
“Myös vakuutetun palvelu kärsisi, jos vallitsisi yhden laitoksen periaate”, sanoo Työeläkevakuutajat ry:n TELAn puheenjohtaja Harri Sailas. Kuva Markus Pentikäinen

Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston päällikkö Tarmo Pukkila sanoo eläkkeellelähtöhaastattelussaan (Työeläke 4/2009), että työeläkejärjestelmä pelastettiin viime syksynä poikkeuslailla. Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas, miten kommentoitte väitettä?

“Väite ei ole totta, mikä käy ilmi myös Pukkilan valmisteleman lain perusteluista. Työeläkelaitoksia ei tarvinnut pelastaa, koska kaikki olisivat voineet ratkaista vakavaraisuusongelmansa myymällä osakkeensa. Sen sijaan lailla estettiin se, että Suomen ahtaassa pörssissä ei syntynyt valtavaa myyntiryntäystä.”

Eläkesijoitukset menivät viime vuonna raskaasti miinukselle. Niinpä Pukkila kysyy, missä on alan sijoitusosaaminen.

“Pukkilan kysymys hämmästyttää tahallisella tai tahattomalla asiantuntemattomuudella. Hän tietää hyvin, että riskiin kuuluu volatiliteetti, vaihtelu. Se perustotuus, että riskinotosta palkitaan paremmalla tuotolla, ei ole kadonnut mihinkään. Pitkällä aikavälillä, jota Pukkilankin pitäisi katsoa, yksittäisillä vuosilla ei ole suurta merkitystä.”

“Suomen työeläkeala selvisi viime vuonna yllättävän pienillä miinuksilla verrattuna globaaleihin tai eurooppalaisiin eläkerahastoihin. Tänä vuonna sijoitukset ovat toipuneet vauhdikkaasti. Ilmarinen kertoi tänään, että sen sijoitustuotot tammi-syyskuussa 2009 olivat 13,4 prosenttia. Olemme jo nyt palanneet neljän prosentin reaalituottouralle, johon laskelmat järjestelmän pitkän aikavälin kestävyydestä pohjautuvat.”

Pukkila väläyttää ideaa, että kaikki yksityisen sektorin eli yritysten työntekijöiden työeläkkeet koottaisiin yhteen laitokseen.

“Eurooppalainen trendi kulkee päinvastaiseen suuntaan, pois yhden laitoksen periaatteesta.”
Hänen mielestään työeläkelaitosten kilpailu johtaa eläkevarojen tuhlaamiseen.

“Olen samaa mieltä siitä, että työeläkejärjestelmässä kilpailu on väline eikä päämäärä. Se on kuitenkin tärkeä väline, sillä kilpailu sijoitustoiminnalla ja kustannustehokkuudella estää laitoksia veltostumasta. OECD-tilastojen mukaan Suomen työeläkejärjestelmän kustannukset ovat keskimääräistä alemmat; toisaalta eläkkeet ovat keskimääräistä hivenen paremmat. Myös vakuutetun palvelu kärsisi, jos vallitsisi yhden laitoksen periaate.”

“Uskon että hajautus ja kilpailu vaikuttavat myönteisesti myös sijoitusriskien hajauttamiseen. Koskaan eivät työeläkeyhtiöiden sijoitussalkut ja -strategiat ole olleet niin erilaisia kuin 2009 alussa.”

Monen laitoksen järjestelmä aiheuttaa kuitenkin moninkertaiset tietotekniikkakustannukset.

“On totta, että päällekkäisiä tietotekniikkakustannuksia voi syntyä. Väitän kuitenkin, että kilpailu pitää yllä hintakontrollia ja myös edistää parhaiden it-ratkaisujen syntyä. Toimialalla on sitä paitsi tehty myös yhteisiä investointeja: eläkevakuuttajien ja Eläketurvakeskuksen yhteinen Arek Oy ylläpitää ansiorekisteriä ja muita alaa palvelevia tietoteknisiä järjestelmiä.”

Pukkila toimi maan korkeimpana vakuutusvirkamiehenä ja muun muassa vastasi alan lainsäädännön valmistelusta 1993-2009. Millainen muisto hänestä jää vakuutusalalle?

“Minua on hämmästyttänyt, miten vakuutusosaston ylijohtaja suhtautui niin asenteellisesti toimialaan, jonka kanssa hänen olisi pitänyt tehdä yhteistyötä. Vaikka hän oli vastuussa tietystä toimialasta, hän näki sen vastapuolena. Työeläkeala olisi odottanut enemmän rakentavia ehdotuksia.”

“Nyt on aika katsoa eteenpäin. Toivon että uusi ylijohtaja olisi ammattitaitoinen sparraaja, joka pistäisi meidät tiukalle, mutta suhtautuisi samalla rakentavasti tähän alaan.”