Tekoälyn käyttö eduskuntapuheiden laadintaan on ristiriidassa edustuksellisen demokratian kanssa, tutkija sanoo
Johanna Vuorelman mukaan äänestäjälle jää epäselväksi, kuka tekee lopulliset päätökset, jos kansanedustaja antaa osan luottamustehtävästään koneelle.
3
MIN
Tekoälyn käyttäminen eduskuntapuheiden laadintaan on ristiriidassa edustuksellisen demokratian perinteisen idean kanssa, arvioi politiikan tutkija.
Suomen Kuvalehti selvitti, miten kansanedustajat käyttävät työssään tekoälyä. SK:n kyselyyn ja haastatteluihin vastasi yhteensä 27 kansanedustajaa.
Vastaajista kaksi kertoi kirjoituttavansa eduskunnan täysistuntojen puheita tekoälyllä. Heistä yksi sanoi ratkaisun nopeuttavan työtään. Toinen arvioi tekoälyn pärjäävän hyvin kaavamaisten puheenvuorojen laadinnassa. Molemmat kertoivat yhä tarkistavansa ja korjaavansa tekoälyn tuottamaa tekstiä.
Toisaalta monet kansanedustajat suhtautuivat ajatukseen kielteisesti. He perustelivat asiaa muun muassa tekoälyn tekemillä virheillä sekä oman ajattelun ja sanavalintojen korostamisella.
Lisäksi eräät vastaajat kertoivat käyttävänsä sitä muiden puheiden ja kirjoitusten luonnosteluun.
Yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta sanoo, että suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa on vahva autenttisuuden ihanne.
”Sehän ei ole sinänsä uutta, että poliitikkojen puheita laatii joku muu siellä puolueen sisällä, mutta tekoäly on puolueen ulkopuolinen toimija.”
Vuorelman mukaan edustuksellinen demokratia perustuu kansalaisen ja luottamustehtävään valitun edustajan väliseen siteeseen. Jos osan luottamustehtävästä antaa koneelle, epäselväksi jää, kuka tekee lopulliset päätökset.
”Jos tekoälylle annetaan ikään kuin valta laatia näitä puheita, niin kyllähän silloin viedään edustuksellisen demokratian ideaalia meille vieraampaan suuntaan.”
Toisaalta hän arvioi, että voi olla myös kansalaisia, jotka pitävät positiivisena sitä, että heidän edustajansa hyödyntävät uusia teknologisia työkaluja.
Vuorelma yhdistää tekoälyn käytön puheiden laadinnassa ”poliittisen mielikuvituksen kriisiin”.
Tällä hän tarkoittaa sitä, että toisen maailmansodan jälkeisiin vuosikymmeniin verrattuna puolueet eivät ole kyenneet kehittämään uusia visioita yhteiskunnan suunnasta. Hän sanoo, että puolueet ovat muuttuneet enemmän vaaliorganisaatioiksi.
”Tekoäly hyödyntää vain sille syötettyjä aineistoja eikä luo uutta, jolloin uusien ideoiden kehittäminen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu ajautuu entistä syvempään umpikujaan.”
Toisaalta hän arvioi, että eduskunnan täysistunto ei ole varsinaisesti paikka, jossa esitetään uusia ajatuksia, vaan puolueet artikuloivat omaa linjaansa ja oikeuttavat sitä kansalaisille. Tässä merkityksessä hän näkee tekoälyn käytön käytännönläheisenä tapana hoitaa edustajan töitä.
”Siinä mielessä tekoälyn käyttö istuu tuohon tarkoitukseen aika hyvin.”
Vuorelma kaipaa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua tekoälyn toimintalogiikasta, vaikutuksista ja eettisistä kysymyksistä.
Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat keskeinen osa liberaalia demokratiaa, Vuorelma sanoo. Hän arvioi, että tekoäly on näiden periaatteiden kanssa lähtökohtaisesti ristiriidassa.
”Erityisesti yksityisyydensuojan, tekijänoikeuksien, ekologisuuden ja virheellisen tiedon pitäisi olla keskeisesti esillä, jos eduskunnassa harkitaan tarkempia ohjeita tekoälyn hyödyntämiseen”, Vuorelma sanoo.
Eduskunnan ohjeistuksen mukaan tekoälyn tuottamasta sisällöstä on pääsääntöisesti ilmoitettava. Eduskunnan tietohallintopäällikkö Ari Apilo kertoi SK:lle, että kyseinen kohta tarkistetaan. Hän sanoi pitävänsä itsestäänselvyytenä, että käytöstä mainittaisiin, jos sisältö on pääosin generoitu tekoälyllä.
Kaikkinensa Vuorelma ei sinänsä pidä tekoälyn käyttöä eduskunnassa yllättävänä, sillä ohjelmien käyttö on levinnyt laajalle.
”Kyllähän eduskunta kuitenkin heijastaa yhteiskuntaamme laajemmin.”