Tämä on vaalikauden näyttävin takinkääntö
Riitely jatkuu, vaikka eduskunta on hyväksynyt jätevesiasetuksen periaatteessa kahdesti.
Riitely jätevesiasetuksen muuttamisesta jää keväällä päättyvän vaalikauden yhdeksi näyttävimmistä poliittisista takinkäännöistä, koska asetuksen periaatteet on hyväksytty kaksi kertaa eduskunnassa – ja käytännössä yksimielisesti.
Perussuomalaiset aloitti loppukesällä 2014 kampanjan jätevesiasetuksen kumoamiseksi. Elämöinti säikytti keskustan, joka ryhtyi sekin kaatamaan säädöstä, vaikka se perustuu eduskunnan viimeksi kesäkuussa hyväksymään ympäristönsuojelulakiin.
Riitely alkoi jo edellisessä eduskunnassa, kun silloinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) valmisteli muutoksen alkuperäiseen, vuoden 2003 asetukseen, jolla säädetään talousvesien käsittelyä viemäriverkkojen ulkopuolella.
Asetuksesta virisi poliittinen riita. Lopulta asia tuli eduskunnan käsiteltäväksi, koska perustuslakivaliokunnan mielestä osa asetuksen säädöksistä oli siirrettävä ympäristönsuojelulakiin.
Lehtomäki ja eduskunnan ympäristövaliokunta muokkasivat lain ja asetuksen uusiksi. Jätekuormituksen rajoja nostettiin, puhdistuslaitteiden asennusaikaa jatkettiin maaliskuuhun 2016 asti ja 68 vuotta täyttäneet vapautettiin määräyksistä. Lisäksi lakiin tuli maininta, että velvoitteista voi saada määräaikaisen vapautuksen esimerkiksi sosiaalisin perustein.
Ympäristövaliokunta hyväksyi käytännössä yksimielisesti valiokunnan ja Lehtomäen sopimuksen. Lehtomäen puoluetovereista valiokunnassa lakia kannattivat Lehtomäkeä ympäristöministerinä hetken sijaistanut Kimmo Tiilikainen ja keskustan silloinen varapuheenjohtaja Timo Kaunisto. Tiilikainen johtaa nykyisin keskustan eduskuntaryhmää.
Lehtomäen lisäksi toinen keskeinen henkilö jätevesisovussa oli valiokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen (sd). Huovisen puolue Sdp oli tuolloin oppositiossa. Nyt Huovinen on pääministeri Alexander Stubbin (kok) hallituksen peruspalveluministeri.
Eduskunta hyväksyi lain yksimielisesti vuonna 2011. Perussuomalaiset esitti vain sitä, että valtion pitäisi maksaa korvauksia niille, jotka olivat asentaneet laitteita tiukemman säädöksen perusteella.
Nykyinen eduskunta vahvisti edeltäjänsä päätökset kesäkuussa 2014, kun se hyväksyi ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksen. Uudistuksessa ei muutettu vuonna 2011 hyväksyttyjä talousvesien käsittelyyn liittyviä säädöksiä. Laki kelpasi Timo Soinille (ps), Juha Sipilälle (kesk) ja Kimmo Tiilikaiselle. Perussuomalaiset ja keskusta äänestyttivät ainoastaan turpeesta.
Poliittinen varjonyrkkeily sai vauhtia, kun hallituksen ympäristöministeriksi nimitettiin kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen. Hän on arvostellut alkuperäistä jätevesiasetusta, josta vastasi pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk) hallituksen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r).
Perussuomalaiset ja keskusta kävivät Grahn-Laasosen kimppuun ja vaativat nykyisen asetuksen kumoamista tietoisina siitä, ettei eduskunta hyväksy asetuksia, jotka ovat lakien soveltamissäädöksiä. Hallitus tuskin antaa esitystä ympäristönsuojelulain muuttamiseksi.
Oppositio saa halutessaan jätevesiasiat eduskunnan käsittelyyn. Soinilla ja Sipilällä on muiden kansanedustajien tavoin mahdollisuus tehdä esitys ympäristönsuojelulain muuttamiseksi. Asetuksesta puhuminen on kuitenkin poliittisesti turvallinen vaatimus, koska sen sisältöön oppositio ei pääse muodollisesti käsiksi vaikka kuinka pitäisi meteliä.