Tällainen on Finncommin toimitusjohtaja Juhani Pakari
Finncommin toimitusjohtaja on nopealiikkeinen liikemies.
Juhani Pakari. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Suomen Kuvalehden numerossa 4/2007.
Finncomm Airlinesin toimitusjohtaja ja pääomistajiin lukeutuva seinäjokelainen Juhani Pakari tunnetaan ammattimaisena, kovana ja suoraviivaisena liikemiehenä.
Vuonna 1987 hän perusti isänsä Heikki Pakarin ja pohjalaisten liikemiesten kanssa Air Botnia -lentoyhtiön, joka myytiin SAS:lle 1998.
Samana vuonna Finncommin toiminta pääsi vauhtiin, kun tulevaisuuden kannalta elintärkeä yhteistyö Finnairin kanssa alkoi. Finncomm alkoi hoitaa Finnairin ruotsalaisen yhteistyökumppanin, Golden Air -yhtiön lentoliikennettä Suomessa.
Vuonna 2003 Finncommilla oli jo omat reittilentoluvat.
Samana vuonna lentoyhtiön asioihin kiinnitti huomiota FST:n OBS-ohjelma. Sitä arvosteltiin puutteellisesta lentoturvallisuudesta, liian pitkistä työvuoroista ja meneillään olleesta oikeusprosessista, joka koski laitonta irtisanomista ja maksamattomia sunnuntaityökorvauksia.
Juhani Pakari moitti myöhemmin lehtihaastattelussa, että ohjelma oli huonosti koostettu ja perustui entisten työntekijöiden lausuntoihin. Finncomm hävisi työsuhderiitaa koskevan oikeudenkäynnin.
1990-luvun alun korkeasuhdanteessa Juhani Pakari pyöritti omistamaansa VM-Kone-autoliikettä Seinäjoella.
Kauppaneuvos Heikki Pakari omisti osakkeista loput 10 prosenttia. Heikki Pakari oli samoihin aikoihin rakennusliike Pohjanmaan Sato Oy:n toimitusjohtaja Seinäjoella.
VM-Kone toi maahan Chevrolet-merkkisiä autoja. Kun lama yllätti koko Suomen, myös autokauppa hyytyi. Pakarin autoliike oli hankkinut vieraalla pääomalla ja suurilla ulkomaisilla valuuttaluotoilla autoja, jotka jäivät myymättä. Yhtiö haki itsensä konkurssiin elokuussa 1992.
Pesän varoista pystyttiin maksamaan kaikki valvotut saatavat. Konkurssiin ei liittynyt epäilyttäviä piirteitä.
Huomattava investointi
Finncommin toiminta perustuu siihen, että se lentää Finnairin syöttöliikennettä. Finncommin reittilennoille on siis käytännössä ostaja valmiina. Finnairin toimipisteet myös myyvät Finncommin lentolippuja.
Yhtiö lentää kotimaassa 14 kohteeseen yhteensä 75 vuoroa arkipäivisin. Sen lisäksi Finncommilla on reitit Tallinnaan, Osloon, Düsseldorfiin ja Stuttgartiin.
Viime vuoden heinäkuussa Finncomm teki 220 miljoonan euron lisätilauksen uusista ATR-koneista. Summa on suuri Finncommin kokoiselle yhtiölle. Sopimukset Finnairin kanssa kuitenkin pienentävät riskiä merkittävästi.
Ilmailualan asiantuntijat arvelevat, että Finncomm saattaa olla hinnoittelemassa itseään ulos markkinoilta.
Tammikuussa liikenne- ja viestintäministeriö hylkäsi Finncommin tarjouksen säännöllisten reittilentojen järjestämisestä Varkauteen ja Savonlinnaan. Finncomm oli ainoa yhtiö, joka jätti tarjouksen. Se hylättiin muun muassa ”liian kalliin hinnan takia”.
Finncommiin saattaakin olla tarttumassa ”lentoyhtiötauti”. Yhtiön kasvaessa kustannuksetkin nousevat.
Vuonna 2006 Finncommilla oli noin 400 000 matkustajaa ja liikevaihtoa kertyi 52 miljoonaa euroa. Kasvusuunnitelmat ovat erittäin kovat, sillä kuluvana vuonna yhtiö tavoittelee 600 000 matkustajaa ja arvioi liikevaihdon ylittävän 70 miljoonaa euroa. Yritys työllistää 180 henkilöä.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Suomen Kuvalehden numerossa 4/2007.
Aiheesta lisää
Finnair harkitsee Finncommin tilalle uutta kumppania Euroopasta (Suomenkuvalehti.fi 3.8.2010)