
Pelkkää mutua
Suomi voi ajautua vähemmistöhallitukseen. Sitä on vieroksuttu ilman syytä, sanoo entinen ministeri.
Seuraavista hallitusneuvotteluista on ennakoitu vaikeita. Myös vähemmistöhallitusta on pidetty mahdollisena. Kuinka todennäköinen se on, entinen ministeri Jouni Backman (sd)?
”Todennäköisyys on pieni, mutta siihen on syytä varautua. Suomessa pyritään perinteisesti enemmistöhallitukseen. Puolueiden kannatukset ovat muuttuneet siten, ettei hallitusta pystytä välttämättä muodostamaan kahden ison puolueen varaan, vaan on turvauduttava hyvin hajanaiseen kokoonpanoon. Silloin voidaan ajautua vähemmistöhallitukseen.”
Miten vähemmistöhallitukseen pitäisi valmistautua?
”Vähemmistöhallitus muuttaa radikaalisti valtioneuvoston ja eduskunnan toimintatapoja. Virkamiehet ja poliitikot eivät ole valmistautuneet siihen.
Virkakunta katsoo, että se on poliitikkojen tehtävä. Poliitikot eivät ole valmistautuneet, koska sillä kuulemma ennakoitaisiin vähemmistöhallituksen tulemista, eikä sellaista haluta.”
Mitä huonosta valmistautumisesta voi seurata?
”Ellei ole valmista toimintamallia, hallitukselta voi kestää todella pitkään ennen kuin se pystyy johtamaan maata.”
Muissa Pohjoismaissa vähemmistöhallitukset ovat yleisiä. Miksi Suomessa tätä vaihtoehtoa vieroksutaan?
”Meillä on tietoon ja kokemukseen perustumaton näkemys, että vähemmistöhallitus kaatuu heti. Se on pelkkä mutu.
Yksi Suomen pitkäaikaisimpia hallituksia oli Toivo Kivimäen vähemmistöhallitus vuosina 1932–1936. Se kesti kahdet vaalit.”
Miten vähemmistöhallitus muuttaisi hallitustoimintaa?
”Se muuttaisi eniten eduskunnan toimintaa, koska kaikilla kansanedustajilla olisi valta ja vastuu neljän vuoden ajan. Se vähentäisi vastakkainasettelua ja palauttaisi pyrkimyksen konsensukseen, koska päätöksien taakse pitäisi löytyä koko ajan yli sata kansanedustajaa. Toimintalogiikka olisi aivan erilainen kuin neljän vuoden eipäs juupas -asetelma.”
Mitä etuja vähemmistöhallituksesta olisi?
”Hallituksen kyky tehdä muutoksia paranisi. Nyt hallitus on kahlittu neljäksi vuodeksi hallitusohjelmaan. Jos hallituksen työskentely perustuisi jatkuvaan neuvotteluun ja yhteistyöhön eduskunnan kanssa, hallituskauden aikana olisi mahdollista tehdä isompia uudistuksia.
Näin pystytään toimimaan muissa Pohjoismaissa. Kärjistäen voisi sanoa, että tässä asiassa vähemmistöhallitus on parempi kuin enemmistöhallitus.”
—-
Oikaisu 6.2.2023 klo 9.28: Tekstissä väitettiin aiemmin virheellisesti, että Kivimäen hallitus oli pitkäaikaisin ennen Paavo Lipposen (sd) ensimmäistä hallitusta.