Suomessa on esitetty epäilyjä vaalivilpistä – tukiryhmissä opetellaan piirtämään numeroita selkeästi
Vaalivilppiepäilyt ovat tuontitavaraa Yhdysvalloista, oikeusministeriön vaalijohtaja sanoo. Ilmiö on kasvanut viime vuosina.
KUN republikaanien Donald Trump hävisi marraskuussa 2020 presidentinvaalit demokraattien Joe Bidenille, hän teki jotain länsimaisessa demokratiassa ennenkuulumatonta: valehteli, että vaalitulos oli väärennetty ja voitto ”varastettu” häneltä. Varapresidentti Mike Pence kieltäytyi kumoamasta vaalitulosta.
Valhe johti järkyttäviin tapahtumiin tammikuussa 2021. Trumpin kannattajat valtasivat Yhdysvaltain kongressitalon, riehuivat ympäri rakennusta ja jahtasivat varapresidenttiä huutaen ”hirttäkää Mike Pence”. Viisi ihmistä kuoli.
Kongressitalon valtauksen jälkeen republikaanit olisivat voineet lähteä yhdistämään rajusti jakautunutta amerikkalaista yhteiskuntaa. Sen sijaan puolue tarrasi kiinni valheeseen ja tulee toistelemaan sitä myös tuoreessa kampanjassaan.
Yhdysvaltain seuraavat presidentinvaalit järjestetään marraskuussa 2024. Esivaalit käynnistyivät maanantaina 15. tammikuuta Iowassa.
MYÖS suomalaiseen poliittiseen keskusteluun on alkanut ilmaantua väitteitä vaalivilpistä ja vaalien varastamisesta.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo, että ilmiö alkoi näkyä vuoden 2021 kuntavaaleissa ja jatkui sekä aluevaaleissa 2022 että eduskuntavaaleissa 2023.
”Samat porukat kävivät kiertämässä vaalipiirilautakuntia. Hallinto-oikeuksiin tehtiin eduskuntavaaleista kahdeksan valitusta”, Jääskeläinen sanoo.
Hallinto-oikeudet käsittelivät valitukset parissa kuukaudessa. Kaikki hylättiin. Kaakkois-Suomen vaalipiirilautakuntaa koskevasta päätöksestä on tehty valituslupa-anomus korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken.
”Monet valitukset koskivat sitä, miten vaalipiirilautakunta käsittelee ennakkoääniä. Valittajat olivat havaitsevinaan käsittelyssä vilpin mahdollistavia toimenpiteitä.”
Valitukset eivät ole yksittäisten ihmisten tekemiä, vaan niiden taustalla on isompia ryhmiä. Esimerkiksi entisen perussuomalaisen Ossi Tiihosen johtama Vapauden liitto -puolue on masinoinut valituksia.
Väitteet vaalivilpistä ovat tuontitavaraa Yhdysvalloista, Jääskeläinen sanoo.
”Jotkut olivat Suomessakin sitä mieltä, että Yhdysvaltain vaaleissa tapahtui vilppiä. Nyt he ovat tällä tavoin pyrkineet löytämään sitä myös Suomesta, toistaiseksi huonolla menestyksellä.”
Onko kyseessä kasvava ilmiö myös Suomessa? ”Ainakin se on ollut kasvava ilmiö tähän mennessä. Ennen 2021 kuntavaaleja meillä ei tällaista juurikaan nähty, vaikka kansalaisilla oli sitä ennenkin oikeus käydä tarkastamassa ääniä.”
”ÄÄNESTIN kolmatta sijaa. Veikkaan, että saa toiseksi eniten ääniä, mutta vilpin vuoksi pudotetaan kolmanneksi.”
Maahanmuuttokriittisellä Homma-foorumilla on arvuuteltu Jussi Halla-ahon (ps) sijoittumista presidentinvaaleissa. Nimimerkki Jorma M kirjoitti tammikuun alussa epäilevänsä, että tuloksia tullaan peukaloimaan.
Jorma M kertoi toimineensa edellisissä eduskuntavaaleissa vaalitoimihenkilönä ja havainneensa, että vaalitoimikunnan kokoomuslainen puheenjohtaja oli hylännyt epäselväksi tulkittuja perussuomalaisten ääniä.
Homma on sen jälkeen omistanut vaalivilppikeskustelulle kokonaan oman ketjun, jossa on jo yli sata viestiä. Monet ketjuun kirjoittajat tyrmäävät vilunkipelin mahdollisuuden, mutta myös epäilijöitä riittää.
Tuolla saattaa olla jossain varastossa odottelemassa kymmeniä tuhansia valmiiksi esitäytettyjä ja leimattuja äänestyslippuja kuorissaan niin että me emme tiedä emmekä edes voi tietää niiden olemassaolosta mitään. Sama määrä vaalilippuja kun kuskataan jonnekin silputtavaksi ja poltettavaksi, korvataan etukäteen täytetyillä aivan aidon näköisillä vaalilipuilla.”
Jos vaalisysteemi on väärennöksille altis USA:ssa, niin miksi ei olisi Suomessa? Olemme kuitenkin useat sitä mieltä, että Suomi on läpeensä korruptoinut maa. Äänestystuloksiamme väärennetään, se on selvä.
Pelko Halla-ahon tuloksen sabotoinnista on saanut hommalaiset treenaamaan ahkerasti, miten numero viisi pitää kirjoittaa äänestyslappuun mahdollisimman tyylipuhtaasti. Jos pystyviivan kirjoittaa liian lyhyenä, on vaara, että numeron voi väärentää kuutoseksi. Jos pystyviivan piirtää mutkalle, sen voi väärentää kolmoseksi, hommalaiset opastavat.
Vitosen pystyviiva pitkänä ja selvä kulma lippaan kynää nostamalla tehnevät numerosta selvän. Yritän varmaan suoria viivoja ja suoraa kulmaa. Alkoikin jo jännittää…
Myös Mika Aaltolan Facebook-tukiryhmässä on opastettu ihmisiä siitä, miten toimia numero seitsemän kanssa.
”Äärettömän tärkeää olisi muistuttaa ihmisiä äänestysnumeron kirjoittamisesta oikein!” kirjoitti ryhmän moderaattori Leila Verronen tammikuun puolivälissä.
KESKUSTELUA vaalivilpistä on helppo herätellä, varsinkin jos sen kehystää aluksi pelkäksi spekuloinniksi siitä, ”voisiko tällaista tapahtua Suomessakin”, sanoo salaliittoteorioihin perehtynyt Helsingin yliopiston yliopistotutkija Niko Pyrhönen.
Homma-foorumin keskustelu on Pyrhösen mielestä ollut vielä pääosin spekulointia.
”Mutta spekuloinnista siirrytään rajan yli todella nopeasti siihen, että väitetään vilppiä tapahtuvan. Eli on ihan aiheellista kantaa huolta tällaisesta puheesta.”
Vaalivilppiväitteitä kuulee Suomessa toistaiseksi vain pienen, salaliittoihin uskomaan taipuvaisen ihmisjoukon keskuudessa. Voisivatko syytökset ja epäilyt yleistyä esimerkiksi siinä tilanteessa, jos perussuomalaiset häviäisi seuraavat eduskuntavaalit?
”Varmastikin”, Pyrhönen sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että perussuomalaiset kansanedustajat ja muut johtavat poliitikot ryhtyisivät haastamaan vaalien tulosta.
”Useimmiten likaisimman, riskialtteimman ja kyseenalaisimman työn tekee aina joku muu kuin puoluejohto.”
”Silloin mielenkiinto kiinnittyy siihen, miten johtohahmot reagoivat tällaiseen puheeseen: tuomitsevatko he sen, kiittelevätkö he sitä, vai yrittävät vaieta siitä.”
Äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta uskoo, että vilppisyytösten yleistyminen vaatisi vielä paljon rajumpaa yhteiskunnan polarisoitumista Suomessa.
”Jenkeissä juoksuhautoihin jakautuminen on jo käsittämättömissä sfääreissä”, hän sanoo.
Se, että perussuomalaiset ovat eduskuntavaaleissa ylittäneet toistuvasti gallupit, on voinut Kontion mukaan ehkäistä vilppiepäilyjä. Toisaalta saman ilmiön kääntöpuoli näkyy nyt Mika Aaltolan kannattajien keskuudessa. Monet Aaltolan tukiryhmään kuuluvat ovat väittäneet, että gallupeissa valehdellaan ja Aaltolan todellinen kannatus on suurempi.
USEITA kertoja sekä keskustan puheenjohtajaksi että presidentiksi pyrkinyt Paavo Väyrynen ei saanut kerättyä 20 000 kannattajakorttia, jotta olisi voinut asettua ehdolle presidentinvaaleihin.
Väyrynen epäili salaliittoa. Osa kannattajakorteista oli Väyrysen mukaan seilannut ympäri Suomea ja päätynyt jopa Viroon.
”Oliko Postin vastauslähetysten järjestelmä hakkeroitu? Kuka tai ketkä olivat tämän hybridioperaation takana?” Väyrynen kysyi joulupäivänä blogissaan.
Väyrysen mielestä korttien katoaminen vaikutti ratkaisevasti presidentinvaalien kulkuun.
”Tämän vuoden Suomen presidentinvaalit varastettiin”, Väyrynen kirjoitti 9. tammikuuta julkaisemassaan blogissa.
Väitteet kuulostavat tutuilta.
Donald Trumpin vaalitiimin johtava lakimies ja Trumpin henkilökohtainen asianajaja Rudy Giuliani väitti vuoden 2020 vaalien jälkeen, että vaalien varastaminen toteutettiin ennen kaikkea postiääniä väärentämällä.
Yliopistotutkija Niko Pyrhönen uskoo, että vaikka Trump voittaisi seuraavat presidentinvaalit, hän saattaisi jatkaa syytöksiään vaalivilpistä. Näin hän teki vuoden 2016 vaalienkin jälkeen.
”Trumpille vaalivilppiväittämät eivät olleet pelkästään ovela kikka äänten kalasteluun, vaan paljon pidemmän tähtäimen strategia, jolla pyritään syöttämään kansalaisille ajatusta koko järjestelmän mädännäisyydestä.”
Koska Trump ei voisi tietenkään lähteä kiistämään omaa voittoaan, syytös muotoiltaisiin todennäköisesti niin, että hän onnistui nousemaan voittajaksi vilpistä huolimatta.
Pyrhönen, Tommi Kotonen ja oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ovat yhtä mieltä siitä, että suomalainen yhteiskunta on amerikkalaista yhteiskuntaa huomattavasti paremmassa suojassa ”vaalien varastamisen” kaltaisilta salaliittoteorioilta. Koulutustaso, yhteiskunnan ja vaaliprosessien avoimuus, luotettava media ja monipuoluejärjestelmä suojaavat suomalaista demokratiaa ainakin toistaiseksi.
Oikaisu 19.1.2024 klo 9:10. Arto Jääskeläinen on oikeusministeriön vaalijohtaja, ei vaalipäällikkö.