Uusia aseita, lisää kertausharjoituksia

Puolustusbudjetin korotukselle on laaja poliittinen tuki.

asehankinnat
Teksti
Annu Marjanen Matti Rämö

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai suurimmat puolueet kannattamaan puolustusbudjetin kasvattamista. Sdp:n, keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten puheenjohtajat kertoivat kantansa Ylen A-studiossa 1. maaliskuuta.

Summat selviävät, kun hallitus tuo eduskuntaan esityksensä lisätalousarviosta. Sen sisällöstä keskustellaan parhaillaan.

Tuorein arvio vuoden 2022 sotilaallisen maanpuolustusbudjetin koosta on 4,3 miljardia euroa. Siihen sisältyy 1,7 miljardin edestä uusien hävittäjien ja sota-alusten hankintakuluja. Summat eivät sisällä arvonlisäveroa.

”Suomen puolustus on hyvällä tasolla, mutta tunnistettuihin lisätarpeisiin on valmiutta reagoida nopeastikin. Pysyväisluontoinen puolustusmenojen kasvattaminen vaatii pidempää valmistelua”, sanoo puolustusvaliokunnan jäsen, joka ei halua kommentoida keskeneräistä asiaa nimellään.

 

Puolustusvoimilla on eniten sananvaltaa siihen, mihin lisärahat käytetään.

Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen puhuu puolustuskyvyn keskipitkän ja lyhyen aikavälin kehittämisestä. Se tarkoittaa muun muassa nykyisen valmiuden säilyttämistä, jos kriisi pitkittyy.

”Esitykseen kuuluvat myös uudet hankinnat sekä ker­tausharjoitusten ja henkilöstön lisääminen”, Kivinen sanoi 7. maaliskuuta lehdistötilaisuudessa.

Hankintojen sisältöä hän ei avaa.

Suomen Kuvalehti haastatteli neljää puolustuspolitiikkaa tuntevaa eri puolueiden kansanedustajaa. Mahdollisina tarpeina nousivat esille raskaat raketinheittimet ja droonit, eli miehittämättömät ilma-alukset.

”Meillä on jo molempia. Monimutkaisia järjestelmiä hankittaessa on huomioitava myös niiden käyttöön tarvittava osaaminen”, Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen johtaja Mauri Etelämäki sanoo.

Suomi ostaa myös uuden ilmatorjuntajärjestelmän Israelista. Tarjouspyynnöt lähettiin jo lokakuussa 2021 ja hankinnasta tiedotettiin 5. maaliskuuta.

Järjestelmällä on tarkoitus pystyä ampumaan korkealla lentäviä maaleja. Suomen nykyisin käyttämät Amraam-ohjukset ulottuvat noin kymmeneen kilometriin. Ylemmäs ammuttiin aiemmin venäläisellä Buk-ohjusjärjestelmällä, mutta se on poistunut käytöstä. Korkealla ilmatorjunta on jäänyt Hornet-hävittäjien harteille.

 

Ilmavoimien saatua hävittäjänsä ja merivoimien uudet aluksensa, huomio keskittyy seuraavaksi maavoimiin. Näin arvioi muun muassa vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Jukka Juusti.

Panssaroidut ajoneuvot eli tuttavallisemmin Pasit alkavat olla käyttöikänsä päässä. Niiden uusiminen tarkoittaisi Juustin mukaan pitkällä aikavälillä yli miljardin euron investointia.

Henkilöstöäkin pitäisi saada lisää.

”Jos valmiutta nostetaan, se tarkoittaa, että pitää päivystää vuorokaudet ympäri, mikä tarkoittaa henkilöstölle todella isoa rasitusta”, Juusti sanoo.

 

Ukrainan sota on kiihdyttänyt vuosia käytyä keskustelua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Suomi liittyi vuonna 2011 sopimukseen, joka kieltää jalkaväkimiinojen käytön, valmistuksen ja varastoinnin.

Jalkaväkimiinakiellosta irtautumista vaativa kansalaisaloite ylitti 6. maaliskuuta 50 000 kannattajan rajan ja etenee eduskunnan käsittelyyn.

Timo Kivinen otti miinakeskusteluun kantaa maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan 7. maaliskuuta.

Komentaja painotti, että jalkaväkimiinojen mukana menetettyä suorituskykyä on korvattu muilla keinoilla, esimerkiksi muunlaisilla miinoilla.

Kivisen puheen perusteella miinahuoleen ei ole syytä.

”Suomi on edelleen suluttamisen eurooppalainen suurvalta. Suluttamisella tarkoitetaan miinoitteista ja esteistä koostuvaa kokonaisuutta”, hän sanoi puheessaan.

 

Suomen armeijan hankintojen toteuttamisesta vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Siviilien huoltovarmuudesta päävastuuta kantaa Huoltovarmuuskeskus.

”Pohdimme saatavuutta ja toimitusaikoja, jotta vaihtoehdot ovat realistisia. Hankittavaan tavaraan emme ota kantaa, se on poliittinen päätös”, Logistiikkalaitoksen johtaja Kari Renko sanoo.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi 7. maaliskuuta Viron vierailullaan, että hallitus on valmistelemassa eduskunnalle selontekoa, jossa pohditaan akuuttia varautumistilannetta ja turvallisuuspolitiikan linjan muutosta.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan selonteossa käydään läpi muun muassa sitä, millaisiin talouteen ja huoltovarmuuteen liittyviin toimiin Suomen pitää pikaisesti ryhtyä Ukrainan sodan takia.

Ukrainan kriisi kuumentanee asemarkkinoita, mikä voi pidentää toimitusaikoja. Rengon mukaan Suomen varastojen tilanne on kuitenkin hyvä.

”Lähi-idän kriisien yhteydessä on nähty, minkälaisista tuotteista voi syntyä pulaa ja siihen on varauduttu. En halua sanoa tarkemmin, millaisista tuotteista on kyse.”

Ampumatarvikkeiden suhteen Suomi on hyvin omavarainen. Kotimaassa voidaan valmistaa itse raskaita ampumatarvikkeita ja tykistön, heittimien sekä kiväärikaliiberin ammuksia.

”Valmius kotimaisen tuotantokyvyn lisäämiseen on suuri ja vaikutus silloin varsin välitön”, Renko sanoo.

 

Suomen puolustukseen käytettäviä määrärahoja lisättiin jo Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2014. Samalla alkoi strategian uudistaminen.

Lokakuussa 2014 Ilkka Kanervan (kok) johtama parlamentaarinen työryhmä suositteli 150 miljoonan euron korotusta puolustusbudjettiin. Vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa lisäyksestä tehtiin pysyvä.

Resurssien lisäksi päivitettiin strategiaa. Puolustusvoimia on kehitetty koulutusorganisaatiosta enemmän valmiusorganisaation suuntaan.

Puolustusvoimien komentaja Kivinen kiittelee muutostyötä.

”Viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla tekemiemme toimenpiteiden ja lainsäädännön muutosten myötä kykenemme tarvittaessa nopeasti kohottamaan valmiutta erilaisissa vakavissa tilanteissa. Se tuo meille pohjaa toimia riippumatta siitä, miten ison tilanteen jatkokehitys nyt etenee.”

Sotatekniikan laitoksen johtajan Etelämäen mielestä Suomi on hyvin varustautunut, kun tarkastellaan, mitä Ukrainassa parhaillaan tapahtuu.

”Olemme valmistautuneet oikeanlaiseen sotaan. Koko ajan pitää kuitenkin arvioida, miten asetelma kehittyy.”