Suomalaisyhtiöt hylkäsivät saudien suurhankkeen

koulutus
Teksti
Hannu Pesonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun johtama neljän suomalaisen koulutusvientiyrityksen ryhmä voitti suuren kansainvälisen tarjouskilpailun Saudi-Arabiassa mutta on nyt vetäytynyt hankkeesta. Urakka menee kilpailussa toiseksi jääneelle yhdysvaltalaiselle koulutusjätille.

Kuva Hannu Pesonen
Suomalaisille tarjottu 3000 oppilaan hotelli- ja ravintolaopisto nousee Saudi-Arabian pääkaupungin Riadin keskustan liepeille. Kuva: Hannu Pesonen.

Ryhmään kuuluivat Haaga-Helian lisäksi Finnish Consulting Group, EduCluster ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Se teki viime keväänä tarjouksen Saudi-Arabian pääkaupunkiin Riadiin perustettavan kolmen tuhannen oppilaan hotelli- ja ravintola-alan ammattiopiston hallinnoinnista viideksi vuodeksi.

Hankkeen arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Se on osa Saudi-Arabiassa käynnistynyttä suurisuuntaista ammattikoulutuksen kehitysohjelmaa, jossa valtio luovuttaa kolmessa eri tarjousvaiheessa kaikkiaan 80 matkailu- ja ravitsemusalan oppilaitosta kansainvälisten yritysten kehitettäviksi ja hallinnoitaviksi.

Ammattikoulutuksen kehittäminen on osa Saudi-Arabian käynnistämää maailman kalleinta opetusalan uudistusohjelmaa, johon käytetään lähivuosina noin 40 miljardia euroa vuodessa. Kansainvälisten koulutus- ja opetusalan vertailujen kärjessä keikkuva Suomi on nostettu uudistusten yhdeksi keskeiseksi mallimaaksi, ja Saudi-Arabian toivotaan muodostuvan suomalaisen opetusviennin tärkeäksi markkina-alueeksi.

Konsortion osapuolet eivät halunneet mukaan

Suomalaisyhtiöt saivat toukokuussa tietää voittaneensa tiukan kansainvälisen tarjouskilpailun. Merkittävä päänavaus Saudi-Arabian lupaaville ammattikoulutusmarkkinoilla on nyt kuitenkin kaatunut arkailuun hankkeen sisältämistä riskeistä.

”Sopimus sisälsi ennakkoehtoja, joiden takia kaikki konsortion osapuolet eivät olleet valmiita lähtemään mukaan. Meidän hallituksemme taas ei voinut allekirjoittaa sopimusta yksinään”, sanoo Haaga-Helian rehtori Ritva Laakso-Manninen.

”Ilmoitimme tämän tilaajalle.”

Hankkeen tilaaja, Saudi-Arabian ammattikoulutuksesta vastaava valtionlaitos TVTC tiedusteli sen jälkeen Haaga-Helialta, millä ehdoilla se voisi ottaa hankkeen yksin itselleen, Laakso-Manninen kertoo.

”Kävimme läpi sopimusta ja vastasimme. Mutta kun tilaaja selvitti tarjouskilpailun virallisia sääntöjä, kävi ilmi, ettei Haaga-Helia enää tässä vaiheessa voi liittyä siihen yksin omissa nimissään.”

Suomalaisten voittama urakka on vastikään myönnetty tarjouskilpailussa toiseksi jääneelle yhdysvaltalaiselle koulutusalan suuryhtiölle Laureate Internationalille. Sillä on jo aiempia ammattikoulutushankkeita Saudi-Arabiassa.

”Se oli uusi ja vieras ajatus”

Suomalaisyritysten kavahtamat riskit tiivistyivät Laakso-Mannisen mielestä vaatimukseen, että niiden pitää perustaa hanketta varten Saudi-Arabiaan yhtiö ylläpitämään koulua.

”Se tarkoittaa yhtiötä, joka toimii tietenkin Saudi-Arabian lakien ja paikallisten käytäntöjen mukaan. Se oli uusi ja vieras ajatus”, Laakso-Manninen sanoo. ”Tämä malli sinne nyt on kuitenkin rakennettu, ja sitä he varmaankin tulevat noudattamaan jatkossakin tämänkaltaisissa hankkeissa”

Suomalaisryhmä ehti jo käynnistää avainhenkilöstön etsinnän hankkeeseen. Ainakin Haaga-Helia kävi noin kymmenen oman työntekijänsä kanssa alustavia keskusteluja, Laakso-Manninen sanoo.

Vielä helmikuussa Haaga-Helian kansainvälisten koulutuspalvelujen johtaja Lars Eltvik oli varsin toiveikas siitä, että hanke saataisiin Suomeen. Hän esitteli hanketta SK:lle Riadissa Lähi-idän suurimpien vuosittain järjestettävien koulutusalan messujen aikana. Suomi oli messujen teemamaa.

Eltvik muistutti kuitenkin jo Riadissa hankkeen kireästä aikataulusta. Ammattiopiston ensimmäisen lukuvuoden on määrä alkaa jo lokakuun alussa, jonka jälkeen toteuttajalle lankeaa viideksi vuodeksi täysi vastuu kaikista toiminnoista.

”Periaatteessa saudiosapuoli takaa hankkeeseen vain oppilaat. Meidän on tuotettava kaikki muu: johto, opetus ja sen sisältö, opettajat, kalusto ja huolto”, Eltvik korosti tuolloin. ”Tiivistäen: mitä ihmettä me oikein teemme, jos he suostuvat tarjoukseemme?”