Suposta tehtiin rikosilmoitus

Matti Mikkola
Teksti
Pekka Anttila
Ulkomailla on ihmetelty miten suojelupoliisin sisäisiä henkilöstöasioita voidaan käsitellä Suomen lehdistössä. Kuva Jarno Mela / Lehtikuva.


Valtakunnansyyttäjänvirastoon on tehty tutkintapyyntö suojelupoliisista. Virastoa pyydetään selvittämään, syyllistyikö Supon johto rangaistavaan tekoon, kun se viime joulukuussa poisti ylitarkastaja Matti Mikkolalta kulkuoikeudet työpaikalleen ja käyttöoikeudet poliisin tietojärjestelmiin ilman laillista perustetta.

Suojelupoliisin toimenpiteet perustuivat Suomen Kuvalehden juttuun (SK 47/2010), jossa Supossa yli 40 vuotta työskennellyt Mikkola kertoi joutuneensa järjestelmällisen syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi 16 vuoden ajan.

Noin kuukausi Suomen Kuvalehden jutun ilmestymisen jälkeen Mikkolalle ilmoitettiin tekstiviestillä hänen kulku- ja käyttöoikeuksiensa poistamisesta.

Kirjallisen ilmoituksen tästä toimenpidemääräyksestä hän sai Supolta vasta lähes kaksi viikkoa myöhemmin.

Tutkintapyynnössään Mikkola pyytää selvittämään rikottiinko toimenpidemääräyksen antamisen yhteydessä lakia: olivatko kyseessä lainvastaiset ylimitoitetut rankaisutoimet.

Tutkintapyynnön mukaan toimenpidemääräys loukkasi hallinto-oikeudellisia suhteellisuus- ja tarkoitussidonnaisuusperiaatteita. Ne sisältävät velvollisuuden käyttää toimivaltaa vain siihen tarkoitukseen, johon se on määritelty.

Hänen mukaansa käyttö- ja kulkuoikeuksien poistamisia on pidettävä epäasiallisena kohteluna, virka-aseman väärinkäyttämisenä, mutta myös työnjohto-oikeuden väärinkäytöksinä.

Mikkolaa ei ole missään vaiheessa epäilty rikoksesta.

Supo perusteli turvaamistoimenpiteitään sillä, että Mikkola ei lojaliteettivelvoitteen ja suojelupoliisin ohjesäännön mukaisesti informoinut haastattelusta työnantajaansa. Taustalla on Supon usein esittämä huoli sen viranomaisluotettavuudesta sekä tietoturvastrategiaan perustuvista toimenpiteistä.

Esitutkinnan käynnistämistä harkitaan

Matti Mikkolan mukaan haastattelussa oli kyse pelkästään suojelupoliisin häneen kohdistaman epäasiallisen kohtelun, työnjohtovallan väärinkäytön ja työsyrjinnän esiintuominen. Hän kirjoittaa, että haastattelun antamisella ei ole missään vaiheessa vaarannettu suojelupoliisin tehtäviä eikä paljastettu valtionsalaisuuksia.

Hänen mielestään julkisuudessa esitetty uhkakuva ulkomaisten tiedusteluorganisaatioiden luottamuksen menettämisestä on hätävarjelun liioittelua. Se ei anna oikeutusta näin rajuihin hallintotoimiin, ellei siihen löydy lakitasoista perustetta.

MTV3:n Huomenta Suomi-lähetyksessä 24. tammikuuta poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi, että ulkomailla ihmeteltiin miten suojelupoliisin sisäisiä henkilöstöasioita voidaan käsitellä Suomen lehdistössä.

”Luottamus ei onneksi näyttänyt horjuvan ulkoisiin suhteisiin nähden, koska se olisi ollut koko Suomelle erittäin vahingollista”, totesi Paatero haastattelussa ja viittasi Mikkolan lisäksi Paavo Selinin tapaukseen. Myös Selin on väittänyt joutuneensa epäasiallisen kohtelun kohteeksi Supossa.

Mikkola ei usko, että ulkomailla toimivien yhteistyökumppaneiden luottamusta vähentää nyt esillä ollut prosessi, joka liittyy lähinnä työsuojeluun.

Kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto vahvistaa Suomen Kuvalehdelle, että tutkintapyyntö on tullut valtakunnansyyttäjänvirastoon. Virastossa harkitaan parhaillaan käynnistetäänkö sen pohjalta esitutkinta; onko syytä epäillä poliisirikosta.

”Jos esitutkinta on meidän mielestämme syytä aloittaa tai jos meidän selvittelymme lisäksi tarvitaan vielä tarkempaa tutkimista, juttu siirtyy Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastoon. Ratkaisu tästä tehdään ensi viikolla”, sanoo jutun esitutkinnasta tällä hetkellä vastaava Haapalehto.

Esitutkintakynnyksen ylittymisestä poliisirikosasioissa päättää valtakunnansyyttäjänvirasto. Haapalehto työskentelee viraston poliisirikosten esikäsittely-yksikössä.

Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Liinu Lehto-Seljavaara kertoo Suomen Kuvalehdelle, että Supossa ei olla tietoisia valtakunnansyyttäjänvirastoon tehdystä tutkintapyynnöstä.