Sipilän hallitus päätti: Hituran kaivoksen jälkien siivoamiseen yli 16 miljoonaa lisää – Kalajoki vaarassa

Yhteensä Hituran kaivoksen ympäristövahinkojen korjaamiseen on myönnetty jo yli 21 miljoonaa euroa.

Hitura
Teksti
Mikko Niemelä

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus joutuu antamaan valtion kassasta 16,3 miljoonaa euroa Nivalassa sijaitsevan Hituran kaivoksen sulkemiseen ja ympäristövahinkojen estämiseen. Raha sisällytetään vuoden 2019 budjettiin, jos eduskunta sen hyväksyy.

Edellisen kerran kaivoksen ympäristövahinkojen korjaamiseen myönnettiin rahaa vuoden 2017 lisätalousarvion yhteydessä. Tuolloin veronmaksajien rahaa ongelmien siivoamiseen annettiin viisi miljoonaa euroa. Ympäristövahinkojen korjaamiseen on myönnetty nyt yli 21 miljoonaa euroa.

Kanadalaisen Belvedere Miningin omistuksessa oleva nikkelikaivos ajautui konkurssiin vuonna 2015. Konkurssipesä on varaton ja kaivoksen sulkemiseen sekä jälkihoitoon tarkoitetut kahden miljoonan euron vakuudet ovat osoittautuneet täysin riittämättömiksi.

Kaivosaluetta on siivottu ja kunnostettu syksystä 2017 saakka ja työ jatkuu todennäköisesti vielä vuosia. Kaivoksesta aiheutuu riski pohjaveden pilaantumiselle, joka voisi johtaa Kalajoen saastumiseen. Kalajoki laskee Perämereen.

Jarosiitti voi pilata pohjaveden ja Kalajoen virtavedet, jotka laskevat Perämereen.

Ympäristön kannalta suurin ongelma on kaivosalueen rikastushiekka-altaan reunoilla oleva sulfidimineraali jarosiitti.

Jarosiitti ei kuitenkaan ole kanadalaisen Belvedere Miningin jäljiltä, vaan aine tuotiin Hituraan kemikaalitehdas OMG Kokkola Chemicalsilta jo vuosien 1992–1996 aikana.

Kokkolan tehtaan omisti tuolloin amerikkalainen pörssiyhtiö OM Group, joka osti tehtaan kaivosyhtiö Outokummulta.

Outokumpu puolestaan omisti Hituran kaivoksen, jonka se myi kanadalaiselle pörssiyhtiö Belvedere Resourcelle vuonna 2007.

Vuonna 2007 tehdyn ympäristöarviointiohjelman (YVA) mukaan Hituran alueelle on varastoitu jarosiittia 0,45 megatonnia. Se voi pilata pohjaveden ja Kalajoen virtavedet, jotka laskevat Perämereen.

Jarosiitti ei ole kuitenkaan kaivosalueen ainut ongelma, sillä koko alue on ympäristön kannalta heikossa kunnossa. Vuosien varrella alueelle on kerääntynyt muun muassa jätevesiä ja kaivosromua. Ympäristövahinkojen korjaamisesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus.

 

Hituran kaivos on ollut jo sen perustamisesta (1970) asti ongelmissa. Kaivos on suljettu historiansa aikana puolenkymmentä kertaa, sillä se ei ole ollut kunnolla kannattava juuri koskaan.

Myös kanadalaisen Belvederen Miningin liiketoiminta Nivalassa vuosina 2010–2015 oli lähes toivotonta.

Yhtiön kassassa ei ollut koskaan niin paljon varoja, että se olisi voinut maksaa omistajilleen osinkoja. Toronton pörssissä emoyhtiön osake painui senttiosakkeeksi, ja konkurssin myötä koko toiminta järjesteltiin uudelleen.

Käytännössä kaivostoiminta Nivalassa on ollut mahdollista valtiontuilla ja kovalla riskinotolla, jota on tuettu Suomen valtion kaivosmyönteisellä politiikalla.

Hituran kaivos työllisti vuosina 2010–2015 vaihtelevasti 10–100 henkilöä.