Valtio ehti tukea surkeaa Nivalan kaivosta miljoonalla – Typerä päätös luonnon ja veronmaksajien kannalta
Kovalla riskinotolla kanadalaisten omistama Hituran kaivos sinnitteli vain muutaman vuoden.
Kanadalaisen Belvedere Miningin omistama Hituran kaivos Nivalassa ajautui loppuvuonna 2015 konkurssiin. Kaivosalueen jälkihoidosta vastaa nyt valtio, joka antaa ympäristövahinkojen estämiseen viisi miljoonaa euroa. Jatkossa rahaa joudutaan antamaan todennäköisesti lisää.
Todellisuudessa valtio on kuitenkin itse aiheuttanut ainakin osittain ympäristöongelmat kaivosalueella samalla, kun se on tukenut sadoillatuhansilla euroilla kanadalaisten kaivostoimintaa.
Beldevere Mining kaupparekisteriin toimitetuista tilinpäätöstiedoista selviää, että yhtiö sai Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen kautta vuonna 2010 yhteensä noin 860 000 euroa valtiontukia.
Kaivos investoi rakennuksiin, vedenpumppauslaitteisiin ja murskaamon pölyntorjuntaan. Omaa rahaa kanadalaiset panivat investointeihin noin 3 miljoonaa euroa.
Poliittiset tukipäätökset ajoittuvat Matti Vanhasen (kesk) toisen hallituksen ajanjaksolle.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on yrittänyt periä valtiontukia korkoineen takaisin mutta tuloksetta. Konkurssissa oleva yhtiö on käytännössä varaton ja rahojen saaminen takaisin on erittäin epätodennäköistä. Yhteensä perinnässä on noin 970 000 euroa.
Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö myönsi kanadalaiselle yhtiölle 143 000 euroa kaivoksen energiatehokkuuden parantamiseen toukokuussa 2011. Tuolloin ministeriötä johti elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk).
Ympäristön kannalta suurin ongelma on kaivosalueen rikastushiekka-altaan reunoilla oleva sulfidimineraali jarosiitti. Jarosiitti ei kuitenkaan ole kanadalaisen Belvedere Miningin jäljiltä, vaan aine tuotiin kemikaalitehdas OMG Kokkola Chemicalsilta jo vuosien 1992–1996 aikana.
Kokkolan tehtaan omisti tuolloin amerikkalainen pörssiyhtiö OM Group, joka osti tehtaan kaivosyhtiö Outokummulta.
Outokumpu puolestaan omisti myös Hituran kaivoksen, jonka se myi kanadalaiselle pörssiyhtiö Belvedere Resourcelle vuonna 2007. Outokumpu listautui pörssiin vuonna 1988, ja nykyään Suomen valtio omistaa Outokumpua Solidiumin kautta noin 24 prosenttia.
Vuonna 2007 tehdyn ympäristöarviointiohjelman (YVA) mukaan Hituran alueelle on varastoitu jarosiittia 0,45 megatonnia. Se voi pilata pohjaveden ja Kalajoen virtavedet, jotka laskevat Perämereen.
Jarosiitti ei kuitenkaan ole ainut ongelma, sillä koko kaivosalue on heikossa kunnossa. Sinne on kerääntynyt muun muassa jätevesiä ja kaivosromua.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ympäristöyksikön päällikkö Juhani Kaakinen ei osaa vielä arvioida, kuinka paljon kaivosalueen jälkihoito kokonaisuudessaan maksaa veronmaksajille.
Eri arvioiden mukaan summa voi nousta 10–20 miljoonaan euroon. Lasku voi olla jopa enemmän riippuen siitä, kuinka hyvin viranomaiset haluavat ympäristöongelmat hoitaa.
Tilinpäätöstietojen mukaan kanadalaisten toiminta Nivalan Hiturassa oli taloudellisti toivotonta 2010–2015. Muutamana vuonna liikevaihdossa päästiin noin 23 miljoonan euroon ja noin miljoonan euron tulokseen.
Belveder Mining käytti kaikki keinot, jotta kaivoksesta saataisiin osakkeenomistajille rahaa. Se lainasi konsernin emoyhtiöltä viisi miljoonaa euroa investointeihin ja vakuuksiin. Tytäryhtiö maksoi emoyhtiölle korkoja, joita se vähensi verotuksessa.
Yhtiö teki myös kaikki lain sallimat poistot, jolloin tilikauden tulosta saatiin painettua alaspäin. Tällöin valtio sai vähemmän veroja.
Belvederen kassassa ei ollut koskaan niin paljon varoja, jotta se olisi voinut maksaa omistajilleen osinkoja. Toronton pörssissä emoyhtiön osake painui senttiosakkeeksi, ja nyt konkurssin myötä sen toimintaa järjestellään uudelleen.
Erilaisilla valtiontuilla, Suomen viranomaisten kaivosmyönteisellä avustuksella ja kovalla riskinotolla Hituran kaivos sinnitteli muutaman vuoden ja työllisti vuosien 2010–2015 varrella noin 10–100 työntekijää.
Jälkiviisaasti voi sanoa, että kaivoksen uudelleen avaaminen vuonna 2010 oli taloudellisesti ja ympäristön kannalta typerä päätös.
Kanadalaisia ajoi kaivoksen avaamiseen vuoden 2007 nikkelibuumi, jolloin markkinahinta kipusi parhaimmillaan noin 54 000 dollariin tonnilta. Samaan aikaan Vanhasen hallitus haki kaivospolitiikallaan pääomia maailmalta ja Hituran jarosiittiongelmia lykättiin.
Kun kanadalaiset saivat kaivostuotannon käyntiin Hiturassa, nikkelin hinta oli laskenut noin 18 000 dollariin tonnilta. Yhtiö totesikin tilinpäätöstiedoissaan, että kannattava toiminta vaatisi noin 20 000 dollarin tonnihintaa. Nyt nikkelistä maksetaan alle 10 000 dollaria tonnilta.
Kaikesta sotkusta huolimatta kaivostoiminta tuskin hiipuu Pohjois-Pohjanmaalla, sillä 17. toukokuuta 2017 kemikaaliturvallisuusvirasto Tukes myönsi lähes 100 hehtaarin malminetsintäluvan Northern Aspect Recourcesille Hirsi 13 -nimiselle alueelle Kalajoen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.
Aiemmin luvat omisti kanadalainen Belvedere Resource, joka teki alueella tutkimuksia viimeksi vuonna 2012, tuloksetta.