Väärin­käsitysten välttämiseksi

”En itse asiassa tiedä, mitä he ajattelevat saavuttavansa tällä.”

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen seisoo toimittajien ympäröimänä Säätytalon salissa Helsingin keskustassa.

Samaisessa salissa on äsken päättynyt pohjoismaisten pääministerien tapaaminen. Ministerit keskustelivat sosiaalisen median ikärajoista erilaisissa pienryhmissä yhdessä nuorten kanssa.

Yksi pääministeri puuttui joukosta. Syykin selvisi pian keskustelijoiden astellessa kameroiden eteen.

Lähes samalla hetkellä tasavallan presidentin kanslia tiedotti, että Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja presidentti Alexander Stubb olivat puhuneet toisaalla Helsingissä puhelun.

Luurin toisessa päässä oli ollut Venäjän Vladimir Putin.

”Suhtaudun hyvin skeptisesti tähän norjalaisten ja suomalaisten aloitteeseen. Sitä ei ole koordinoitu meidän muiden kanssa”, Frederiksen sanoo toimittajille.

Tanskan pääministerin näköpiirissä ei ole merkkejä siitä, että Venäjä haluaisi rauhaa Ukrainaan. Maa on päinvastoin kiihdyttänyt iskujaan viime viikkoina.

”Mielestäni olisi oltava hyvin varovainen, kun annetaan Putinille mahdollisuuksia, joita hänellä ei vielä muutama tunti sitten ollut.”

Oletko sanonut tämän kahdelle kollegallesi, huikkaa yksi tanskalaistoimittajista pääministerille.

”Olen sanonut, että olen eri mieltä. Seison sen takana, mihin minä uskon ja mihin Tanska uskoo.”

Suomalaisten isännöimä Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikko alkoi tiistaina poikkeuksellisissa tunnelmissa.

Läheiset liittolaiset olivat kokoontuneet Helsinkiin ja vaikuttivat tulleen heti yllätetyiksi Suomen ja Norjan yhteisestä Putin-puhelusta.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson vahvisti Dagens Nyheterille Helsingissä, että hänkään ei tiennyt puhelusta etukäteen eikä heti tuoreeltaan myöskään sen tarkemmasta sisällöstä.

Onko puheluiden soittelu ylipäänsä hyvä ajatus? Se riippuu Kristerssonin mukaan täysin lopputuloksesta. Ei ole toivottavaa, että syntyy kuva eurooppalaisten näkemysten jakautumisesta.

”Mutta en sano lainkaan, että he [Stubb ja Støre] olisivat nyt tehneet niin”, hän kiirehti lisäämään.

Hyvinä pääministeri sanoi pitävänsä sellaisia keskusteluja, jotka saisivat Venäjän halukkaammaksi hyväksymään kunnollisen rauhan Ukrainan ehdoilla.

Suomalaistoimittajille samaan aikaan puhunut pääministeri Petteri Orpo (kok) taas painotti, että keskusteluyhteys avattiin nimenomaisesti Ukrainan tukemiseksi.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoikin puhuneensa Stubbin ja Støren kanssa myös itse pian tiistaisen puhelun päätyttyä.

Hän kiitti sosiaalisessa mediassa kaksikkoa saamastaan huolellisesta katsauksesta ja myös kaikesta tuesta.

Tiistaiseen puheluun liittyy paljon symboliikkaa.

Euroopassa on keskusteltu kuluneen vuoden aikana useaan otteeseen siitä, millä ehdoilla, mistä kysymyksistä ja kenen pitäisi puhua Putinin kanssa – jos kenenkään.

Tähän saakka Venäjän presidenttiin on pitänyt yhteyttä lähinnä Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin lähipiiri. Esimerkiksi Stubb itse on korostanut aiemmin sitä, että kuka tahansa Putinin kanssa puhuisikin, olisi yhteyttä otettava koordinoidusti eikä sooloillen.

Venäjän valtiollinen Tass-uutistoimisto kiinnitti huomiota siihen, että puhelu merkitsi pitkän tauon päättymistä. Toimiston tietokannan mukaan nyt käyty keskustelu oli ensimmäinen Putinin puhelu Norjan tai Suomen valtiojohdon kanssa sitten vuoden 2022. Venäjä aloitti laajan hyökkäyssotansa Ukrainaan tuon vuoden helmikuussa.

Mutta miksi Putinille soitettiin juuri nyt, ja miksi langan päässä olivat juuri Stubb ja Støre?

Samat syyt toistuvat niin julkisissa vastauksissa kuin Suomen Kuvalehden ulko- ja turvallisuuspoliittisten lähteiden arvioissa: Ukrainan toive, muuttunut tilanne ja Oslon kokous.

Kun Ukraina, Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat sovitelleet kantojaan yhteen, juuri Stubbilla ja Størellä on ollut merkittävä rooli sukkuladiplomatiassa.

Stubb on usein nimittänyt kaksikkoa ”back officeksi”, joka tukee Ukrainaa neuvotteluissa ja toisaalta pitää yhteyksiä muihin läntisiin liittolaisiin.

Juuri he tapasivat Zelenskyin ja Yhdysvaltain erityisedustajan Steve Witkoffin Oslossa viime viikolla. Witkoff jatkoi matkaa Oslosta Pietariin, jossa hän tapasi puolestaan Putinin. Tavoitteena on jatkaa rauhanneuvotteluja marraskuussa Abu Dhabissa.

Terveiset Venäjän valtiojohdosta ovat olleet tutun kuuloisia. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kuvaili tiistai-iltapäivällä valtiolliselle uutistoimistolle Tassille, että rauha on mahdollinen vain, mikäli Venäjän intressit otetaan ”ehdoitta” huomioon. Putin oli syyttänyt puhelussa Euroopan unionia sekä Natoa sodan pitkittämisestä.

Financial Timesin mukaan Venäjän presidentti oli käyttänyt itse asiassa suuren osan puhelusta luennoidakseen pohjoismaalaisille johtajille maansa ja slaavien historiasta.

Tiedotustilaisuuden on luvattu alkavan klo 16.15. Presidentti Stubb astelee median eteen Mäntyniemen suuressa salongissa täsmällisesti.

Ensin hän kertaa faktat. Puhelu kesti puolitoista tuntia, se oli jatkoa Oslon tapaamiselle ja sen sisältö oli valmisteltu yhdessä Ukrainan ja Yhdysvaltojen kanssa.

Keskustelu oli Stubbin mukaan ”selkeä”. Hän ja Støre esittivät paljon kysymyksiä ja välittivät Ukrainan mutta myös Suomen ja Norjan viestejä Putinille.

”Korostimme, että tukemme Ukrainalle jatkuu horjumattomana. Sodan pitkittäminen ei murra Ukrainaa tai sen tukijoita. Yritimme edesauttaa sitä, että Venäjä tulisi tosissaan neuvottelupöytään”, Stubb sanoo.

”Tavoitteenamme oli edistää oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa sekä hälventää väärinkäsityksiä.”

Presidentti sanoo, että sota on saatava päätökseen – mutta ei millä ehdoilla tahansa. Ja se, miten sota päättyy, vaikuttaa myös Suomen, Norjan sekä laajemmin koko Euroopan turvallisuuteen.

”Rauha ei synny mykkäkoululla, vaan sodan päättäminen vaatii suoria keskusteluja. Se on Suomen intressissä.”

Stubbin mukaan hän ja Støre kävivät keskustelun ennen kaikkea ”maidensa johtajina”. Eurooppalaisina, mutta eivät ”millään tavalla” Euroopan edustajina.

”Ei ole intressiemme mukaista seurata neuvotteluprosessia vain sivusta. On tärkeää, että tässä vaiheessa Suomi ja Norja rajavaltioina käyvät keskustelua Venäjän kanssa omista lähtökohdistamme ja periaatteistamme kiinni pitäen.”

Stubbin viesti on uudenlainen.

Suomi ja Norja ovat toki Venäjän naapurivaltioita, mutta niinhän ne ovat aina olleet.

Viimeistään sodan alettua Suomen ulkopoliittinen johto on kuitenkin korostanut pikemminkin yhteisen eurooppalaisen linjan kuin yhteisen rajan merkitystä.

Toisin sanoen vuoden 2022 jälkeen raja ei ole ollut perustelu, kun on pohdittu soittelua tai soittelematta jättämistä Venäjälle.

Tiistaina Stubb kuitenkin korosti Norjan ja Suomen poikkeavan muista Pohjoismaista juuri rajojensa takia. Ne vaikuttavat siihen, että Suomen ja Norjan on tehtävä kaikkensa väärinkäsityksien välttämiseksi ja oman turvallisuutensa säilyttämiseksi.

Stubb huomautti, että Zelenskyin kanssa keskusteltiin puhelun sisällöstä jo edellisenä iltana. Hänen suhtautumisensa siihen oli ollut ”hyvinkin myönteinen”.

Onko Suomen linja siis muuttunut, Suomen Kuvalehti kysyy Stubbilta.

”Diplomatiassa tilanne elää”, Stubb sanoo.

”Koska näimme, että rauhanneuvottelut olivat vaarassa, ryhdyimme toimiin Ukrainan pyynnöstä Oslossa. Koska Ukraina pyysi, että olisimme yhteydessä ja siis auttaisimme Ukrainaa avaamaan keskusteluyhteyden, päädyimme siihen, että näin kannattaa tehdä.”

Yhtäältä merkitystä on siis Suomen intresseillä ja toisaalta Ukrainan toiveella.

Stubbin mukaan puhelua ei olisi soitettu, jos Ukraina ei olisi sitä toivonut. Presidentin mukaan toivetta aktiivisemmasta osallistumisesta on kuultu myös amerikkalaisilta.

Stubb näkee, että Euroopan suuri tavoite on sama, yhteinen ja muuttumaton: kestävä ja oikeudenmukainen rauha Ukrainaan.

”Sitten on erilaisia näkemyksiä, että missä vaiheessa [otetaan yhteyttä] ja kuka koordinoi.”

Kesällä Venäjälle otettiin yhteyttä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan esikunnasta. Heinäkuussa 2025 Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui Putinin kanssa.

Onko riskinä, että koordinaatio loppuu ja kohta kaikki tekevät itsenäisesti päätöksiään?

Suoraa vastausta Stubb ei anna.

”Olemme korostaneet sitä, että toimimme taustalla, välitämme informaatiota. Johtorooli on mielestäni edelleen E4:lla eli Britannialla, Ranskalla, Saksalla ja Italialla.”

Euroopan komissio, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Nato toimivat isojen valtioiden rinnalla, presidentti arvioi.

Tiistainen puhelu olisi voinut jatkua pidempäänkin, ja avoimuus keskustelun jatkamisellekin ilmaistiin. Tosin siitä ei sovittu, milloin ja miten näin tehdään.

Vuosia poikki ollut yhteys vaikuttaa kuitenkin nyt palautuneen.

Stubb toisti tiedotustilaisuudessa tutun teesinsä, että rauhan saamiseksi sekä lyhyen että pitkän aikavälin kysymyksiin täytyy löytää ratkaisut.

Abu Dhabissa toivottavasti voidaan puhua tulitauosta, energian ja ruuan saannin turvaamisesta sekä esimerkiksi vankienvaihdosta.

Vaikeampia kysymyksiä ovat turvallisuusjärjestelyt ja taloudelliset korvaukset. Aluevaatimuksista Zelenskyi puhuu vain Putinin kanssa kahden kesken, Stubb sanoi.

Pian Stubbin tiedotustilaisuuden päättymisen jälkeen tulee viesti.

Suomen Kuvalehti on yrittänyt tavoittaa Støreä haastatteluun koko päivän. Nyt hän antaisi kommentteja tanskalaisille ja norjalaisille toimittajille, ja voisi vastata siinä sivussa muutamaan kysymykseen.

Epämuodollinen tiedotustilaisuus pidetään eduskunnan valtiosalin nurkassa. Pohjoismaiden neuvoston istunto on ollut käynnissä juuri Eduskuntatalolla koko päivän.

Støre puhuu samanlaisin sanankääntein kuin Stubb. Keskustelu käytiin Ukrainan toiveesta. Ei voi olla niin, että vain amerikkalaiset puhuvat Venäjälle. Ja keskusteleminen ei vielä tarkoita, että omista periaatteista joustettaisiin.

Erityisesti tanskalaisia ja norjalaisia toimittajia kiinnostavat Mette Frederiksenin kommentit. 

”Ymmärtääkseni hän on eri mieltä siitä, pitäisikö tällaista keskustelua käydä. Sitä näkemystä minun on kunnioitettava. Mutta sen seuraus olisi, ettei eurooppalaisia ääniä kuuluisi [keskustelussa] lainkaan”, Støre vastaa.

Eikä ”tällaisista keskusteluista” voi lähettää tietoa ”monta päivää etukäteen”, hän pahoittelee.

Samaan aikaan kun Støre puhuu, Ukrainan, Suomen ja Norjan ulkoministerit pitävät kaupungin toisella puolella omaa tiedotustilaisuuttaan medialle.

Suomen ja Norjan ministerit painottavat, ettei kumpikaan maa ole tavoittelemassa välittäjän roolia rauhanneuvotteluissa. Eikä Suomi ole myöskään palauttamassa suhteita Venäjään, ulkoministeri Elina Valtonen (kok) sanoo.

Suomi on Ukrainan puolella, ei neutraali toimija, kuuluu ulkoministerin viesti.

Toisaalta esimerkiksi Yle kertoo, kuinka venäläinen media uutisoi keskusteluista voitonriemuisesti.

Onko riskinä, että näitä keskusteluja käytetään työkaluna Venäjän propagandassa ja toisaalta eripuran lietsomiseen Euroopassa, Suomen Kuvalehti kysyy Støreltä.

Pääministeri huomauttaa, etteivät hän tai Stubb esittäneet lainkaan näkemyksiä, jotka poikkeaisivat Euroopan maiden linjasta. Hän muistuttaa, että sekä Norja että Suomi kuuluvat Ukrainan vankkoihin tukijoihin myös taloudellisesti.

Norja ja Suomi ovat olleet Venäjän rajavaltioita ennenkin. Mikä perustelee sitä, että rajavaltioiden on nyt käytävä keskusteluja, kun aiemmin niitä ei käyty?

”Kyse on sodasta, joka on kärjistymässä. Uskon, että jos lakkaamme puhumasta keskenämme, väärinkäsitysten vaara kasvaa. Ja se pitää estää.”