SAK päättänee pian, voiko se osallistua neuvotteluihin työmarkkinamallista

Niin kutsutussa työmarkkina- eli palkkamallissa on käsillä ratkaisun viikot.

Työministeri Arto Satonen (kok) pyysi maaliskuun lopulla Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä ja opetusalan OAJ:n puheenjohtajaa Katarina Murtoa selvittämään, miten SAK:laiset liitot saataisiin mukaan neuvottelemaan mallista eli tavasta, jolla palkankorotuksista Suomessa sovitaan.

SAK:n hallitus on koolla maanantaina 13. toukokuuta. Suomen Kuvalehdelle arvioidaan työmarkkinalähteistä, että SAK:n eli Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön päätös saattaisi syntyä tässä kokouksessa.

Odotukset neuvotteluiden alkamiselle eivät ole työmarkkinapiireissä korkealla.

Syitä on useita. SAK olisi halunnut neuvotella työmarkkinamallin yhteydessä myös työrauha- eli lakkolainsäädännön uudistuksista sekä paikallisesta sopimisesta.

Eduskunta nuiji keskiviikkona tuki- ja poliittisia lakkoja suitsivat uudistukset vihdoin läpi suuressa salissa, eikä SAK:lla ole enää mahdollisuutta puuttua pakettiin.

Paikallisesta sopimisesta keskusteluja käydään parhaillaan eri osapuolten kesken. Lainsäädäntöön tullee joitakin palkansaajaosapuolelle mieluisia muutoksia, mutta ne ovat pieniä eikä niiden katsota muuttavan kokonaiskuvaa.

Ehkä tärkein syy on kuitenkin valmisteilla olevan lainsäädännön merkittävä lieventyminen.

Työministeri Satonen nimitti alkuvuonna kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaista vientivetoista palkkamallia. Alun perin tarkoituksena oli säätää laki, joka estäisi valtakunnansovittelijaa tai erityistä sovittelulautakuntaa tarjoamasta sovintoehdotuksissaan niin kutsuttua yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia.

Satonen itsekin piti puheenvuoroissaan lakia hankalana ajatuksena ja toivoi siksi, että järjestöt neuvottelisivat mallista mieluummin keskenään.

Hän kuitenkin samalla totesi, että työryhmä valmistelee lain ja se säädetään, mikäli järjestöt eivät ole päässeet neuvotteluissa eteenpäin toukokuun loppuun mennessä.

Sekä työntekijä- että työnantajajärjestöissä on tiettävästi epäilty, ettei valtakunnansovittelijan sitominen yleiseen linjaan eli käytännössä teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimukseen ole mahdollista.

Lopulta juuri näin näyttää käyvän.

Suomen Kuvalehden haltuunsa saaman esitysluonnoksen mukaan valtakunnansovittelijan toimintaa ohjaavaan lakiin kirjattaisiin ainoastaan, että sovittelijan olisi ”kansantalouden ja muun yleisen edun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta”. Viittauksia mihinkään sopimuksiin tai prosentteihin ei esityksestä löydy.

Esitys muuttanee valtakunnansovittelijan toimintaa hyvin vähän, sillä sovittelijat ovat jo vuosikymmeniä sitoutuneet vastaavanlaiseen käytäntöön tavalla tai toisella. Asiasta kirjoitti myös nykyinen sovittelija Anu Sajavaara ministeriölle tammikuussa antamassaan lausunnossa.

Esitysluonnoksesta kertoi keskiviikkona ensin Uutissuomalainen. Lopullinen lakiesitys voi vielä tarkentua luonnosvaiheesta.

Uusi laki lähtisi luonnoksen mukaan myös siitä, että jatkossa erityisen vaikeita työriitoja ratkomaan määrättävän sovittelulautakunnan puheenjohtaja olisi aina valtakunnansovittelija tai joku sivutoimisista sovittelijoista. Lisäksi muut jäsenet määrättäisiin ministeriössä sovittelijan esityksestä. Käytännössä sovittelulautakunta ei olisi samalla tavalla enää ulkopuolinen sovittelijaan nähden.

Kunta-alan ja esimerkiksi hoitajien palkkariitaa keväällä 2022 ratkonutta lautakuntaa johtivat alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ja entinen valtiosihteeri Martti Hetemäki. Sovittelulautakunnan esityksestä kunta-alalle päädyttiin solmimaan monivuotinen palkkaohjelma, joka korottaa palkkoja tietyn prosenttiyksikön yksityisellä sektorilla sovittujen korotuksien päälle viiden vuoden ajan.

Ratkaisu kauhistutti erityisesti yksityisen sektorin työnantajia, mutta sille ei hurrattu myöskään yksityisen sektorin ammattiliitoissa. Juuri kunta-alan ratkaisun vuoksi hallitus päätyi säätämään työmarkkinamallista.

Juttua on korjattu 8.5.2024 klo 16.41: Keväällä 2022 työriitaa ratkonutta lautakuntaa johtivat alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen puheenjohtajana ja entinen valtiosihteeri Martti Hetemäki varapuheenjohtajana, eikä vain Hetemäki, kuten jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin.