Saatavien sokkelo: Näiden maiden pankit pelaavat isoilla riskeillä velkamaissa

Ranskan pankit pelaavat suurimmilla panoksilla Euroopan KIIPE-maiden kasinossa eli Kreikan, Irlannin, Italian, Portugalin ja Espanjan talouksissa. Seuraavina tulevat Saksan ja Britannian pankit.

Velkakriisijuttujen sarja jatkuu. Tällä kertaa selvittelyn kohteena on ulkomaisten pankkien riski EU-maissa, erityisesti velkatautia potevissa Kreikassa, Irlannissa, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa. Ulkomaisilla pankeilla tarkoitetaan tässä yhteydessä suurten EU-maiden, KIIPE-maiden, Japanin ja Yhdysvaltain pankkeja.

Kreikassa suurimman riskin ovat ottaneet Ranskan pankit. Irlannissa kovimpia pelureita ovat olleet Britannian pankkiirit. Jos Italia menisi konkurssiin, suurin maksumies olisi Saksan pankkijärjestelmä.

Portugalin maksukyvyttömyydestä kärsisivät eniten Espanjan pankit. Espanjan puolesta taas suurimmat vedot löi saksalainen pankinjohtaja.

Nämä tiedot koskevat siis ulkomaisten pankkien erilaisia ”saamisia”: lainasaatavia, annettuja takauksia, joukkolaina- ja rahamarkkinasijoituksia, osakesijoituksia, rahasto-osuuksia ynnä muuta.

Miksi vain pankit?

Pankit ovat tietysti vain yksi velkamaiden riskiä ottanut rahoittaja- ja sijoittajaryhmä. Muita tärkeitä instituutioita ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja sijoitusrahastot. Myös varakkaiden yksityishenkilöiden salkuissa on sijoituksia KIIPE-maihin.

Valitettavasti näistä sijoittajaryhmistä ei ole saatavissa yhtä kattavaa tietoa kuin pankeista. Pankkeja koskevaa informaatiota kerää varsinkin Kansainvälinen järjestelypankki BIS. Oheiset faktat ja numerot on poimittu juuri BIS:n tilastoista, jotka kuvaavat maaliskuun lopun tilannetta 2011.

Sitä paitsi pankit ovat KIIPE-maiden velkakriisissä varsin olennainen tekijä varsinkin luotto- ja takausriskien kannalta. Euroalueen velkakriisi on paitsi ylivelkaantuneiden valtioiden myös pankkien kriisi, koska pankeilla on näissä maissa jättimäiset luotto- ja sijoitusriskit.

Kauppalehden ja Forbesin mukaan kymmenen suuren pankki- ja vakuutuskonsernin salkuissa on noin puolet Kreikan valtionbondeista. Mukana on edustava otos Ranskan, Saksan, Italian, Belgian, Hollannin ja Britannian finanssimaailmaa.

Suurin, noin viiden miljardin euron riski on ranskalaisella BNP Paribas’lla. Seuraavina tulevat Dexia, Generali, Commerzbank, Société Générale, Axa, Deutsche Bank ja Royal Bank of Scotland.

Mihin rahat käytettiin?

Luotonannon ja sijoitusten kohteita ovat olleet pankit ja muut yritykset kuten rahoitusyhtiöt, vakuutusyhtiöt ja muut yritykset. Samoin julkinen sektori – valtio, osavaltiot, kunnat ja muut julkiset laitokset – on ollut merkittävä rahoituskohde. Rahaa on lainattu myös kotitalouksille.

Kohteena on ollut siis käytännöllisesti katsoen velkamaiden koko kansantalous.

BIS:n tiedot kattavat ulkomaisten pankkien pääkonttorien saamisten lisäksi myös niiden kohdemaassa toimivien yksiköiden saatavat ja sijoitukset. Siten esimerkiksi Ranskan pankkien Kreikka-saataviin sisältyvät niiden Kreikassa toimivien sivukonttorien ja tytärpankkien paikalliset saatavat.

BIS:n tilasto käsittää myös takaukset. Se merkitsee, että esimerkiksi kreikkalaisen yrityksen saksalaiselta pankilta ottama laina, jonka takaaja on yhdysvaltalainen pankki, esitetään Yhdysvaltain saatavana Kreikalta. Syy on yksinkertainen: riskin kantaa viime kädessä takaaja, jenkkipankki.

BIS käyttää tilastoissaan Yhdysvaltain dollareita. Ne on muunnettu euroiksi maaliskuun 2011 viimeisen pankkipäivän kurssin mukaan.