Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri: EU:n reformi voi tuhota pienet pankit

Euroopan unioni
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Pasi Kämäri. Kuva Seppo Saarentola.

EU:ssa on vireillä monia pankkilainsäädännön muutoksia, joiden tarkoitus on vahvistaa pankkien vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta, ehkäistä pankkikriisejä ja minimoida veronmaksajille niistä koituvat riskit. Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Pasi Kämäri, olette huolissanne näistä hyvää tarkoittavista suunnitelmista. Miksi?

”Poliitikot ja viranomaiset yrittävät varmasti vilpittömästi parhaansa. Ongelma on ehkä se, että meneillään on monia kriisejä, ja niitä kaikkia joudutaan ratkomaan yhtä aikaa.”

”Keskeinen tavoite on hallita paremmin ’sifien’ eli ’systeemisesti tärkeiden’ pankkien riskejä, koska niiden kriisit heiluttavat kokonaisia kansantalouksia. Viranomaisten huomio keskittyy siis isoihin pankkikonserneihin. Pelkään, että pienemmät pankit jäävät uuden sääntelyn jalkoihin, ja niiden toimintamahdollisuuksia heikennetään ratkaisevasti.”

Miten tämä liittyy säästöpankkeihin?

”Tuleva sääntely ei tunnista muita yritysrakenteita tai liiketoiminnan harjoittamisen tapoja kuin konsernin tai keskitetyn konserniohjauksen. Säästöpankkiryhmä ei kuitenkaan ole konserni vaan se perustuu itsenäisten säästöpankkien keskinäiseen yhteistyöhön, kumppanuuteen Aktian kanssa ja muihin pitkäaikaisiin yhteistyösuhteisiin.”

”Uusi pankkisääntely ei tunne lainkaan tällaisia verkottuneita liiketoimintamalleja. Julkinen keskustelu ja akateeminen tutkimus arvostavat niitä, mutta viranomaiset näköjään rankaisevat, kun sellaisia esiintyy finanssimaailmassa.”

Mikä ehdotus merkitsee teille suurinta vaaraa?

”On tulossa uutta sääntelyä pankkien maksuvalmiudesta. Siinä asetetaan minimivaatimukset likvidien varojen määrälle.”

”Osa kaikkien pankkien likviditeetistä tulee keskuspankista. Säästöpankkien ja Suomen Pankin välinen maksuliikenne hoidetaan Aktian kautta ja kunkin säästöpankin likvideistä varoista osa on maksuliiketilillä Aktiassa.”

”Jatkossa säästöpankkien likviditeettiä Aktiassa ei enää laskettaisikaan viranomaisten hyväksymäksi maksuvalmiudeksi. On järjenvastaista, että riihikuiva raha ei viranomaisten mielestä olisi enää rahaa. Todennäköisesti joudumme arvioimaan uudelleen tämän yhteistyön jatkoa vain siksi, että joku on unohtanut, että on muitakin pankkitoiminnan rakenteita kuin konsernit tai niiden tapaiset järjestelyt.”

Mitä merkitystä sillä on pankin asiakkaalle?

”Meidän on rakennettava oma likviditeettipuskuri, joka täyttää uudet vaatimukset. Se taas maksaa, joten pitää löytää uusia lähteitä tuloksen parantamiseksi. Pitää siis nostaa hintoja, korottaa asuntoluottojen marginaaleja ja saada aikaan lisää palkkiotuottoja. Se taas heikentää kilpailukykyä.”

Kuinka käy pankkikilpailun, jos tällainen sääntely tulee voimaan?

”Tulevaisuudessa on nähtävissä tilanne, jossa Suomessa on vain kaksi tai kolme suurpankkia, jotka tuottavat ison osan palveluistaan halpamaissa sääntelyn ulottumattomissa. Haluammeko todella, että pankkimarkkinoilla käy samalla tavalla kuin kaupan alalla, missä jäljellä on Keskon ja S-ryhmän muodostama duopoli?”

Säästöpankkien ABC

  • Säästöpankit ovat Suomen vanhin pankkiryhmä, jolla on ikää 190 vuotta. Siihen kuuluu 33 säästöpankkia, keskusjärjestö Säästöpankkiliitto ja palveluyhtiöitä, kuten Sp-Rahastoyhtiö.
  • Pankkiryhmän liikevoitto 2011 oli 65 miljoonaa euroa ja vakavaraisuus 22 prosenttia.
  • Asiakkaita on 600 000. Asiakasmäärän perusteella ryhmä on Suomen neljänneksi suurin.