Rydman tuuraajaksi jo toisen kerran

Mitä politiikassa tapahtui tällä viikolla? Hukkuiko olennainen uutistulvan alle?

Suomen Kuvalehti seuraa ja analysoi politiikan tärkeimmät käänteet. Kerromme, mistä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla. Politiikan toimittaja Ilkka Hemmilä kokosi tämän viikon kiinnostavimmat puheenaiheet.

Tämä hallitsi keskustelua

Perussuomalaisten Wille Rydman palasi hallitukseen perjantaina. Puolue valitsi Rydmanin sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson seuraajaksi. Juuso erosi vedoten työn raskauteen.

Rydmania ei tunneta sotealan poliitikkona. Valinnassa kuitenkin ratkaisivat aikaisempi ministerikokemus ja puheenjohtaja Riikka Purran luottamus.

Sosiaali- ja terveysministerinä Rydman saa etsittäväksi runsaan 200 miljoonan euron säästöt. Hallitus on jo linjannut ministeriöön kohdistuvasta summasta, muttei vielä päättänyt sen tarkasta sisällöstä. Esimerkiksi sosiaalihuoltoon kohdistuva säästölinjaus tuli Juusolle itselleen yllätyksenä.

Kyseessä on toinen kerta tällä vaalikaudella, kun Rydman korvasi puoluetoverinsa hallituksessa. Rydman nousi elinkeinoministeriksi kesällä 2023, kun Vilhelm Junnila joutui jättämään tehtävän aiempien puheidensa takia. Vaalikauden puolivälissä tehtävä siirtyi ennalta sovitusti Sakari Puistolle.

Tämä kuplii pinnan alla

Runsaan kuukauden hiljaiselo ei poistanut jännitteitä Yhdysvaltojen ja Iranin välillä.

Amerikkalaislehti The Wall Street Journal kertoi tällä viikolla, että presidentti Donald Trump harkitsee iskua Iraniin. Lehden myöhään torstaina kertomien tietojen mukaan mahdollinen ensi-isku kohdistuisi sotilas- tai hallintokohteisiin. Yhdysvallat haluaa puuttua Iranin ydinohjelmaan.

Trump puhui iskusta Iraniin jo alkuvuonna, kun maan autoritaarinen hallinto tukahdutti väkivaltaisesti laajoja mielenosoituksia. Monet maat Persianlahdella olivat kuitenkin iskuja vastaan ja ovat kieltäneet Yhdysvaltoja käyttämästä alueillaan olevia tukikohtia niihin.

Tämän jälkeen Yhdysvallat on keskittänyt alueelle sotilaskalustoa, mikä tarjoaisi sille mahdollisuuden iskuun ilman liittolaismaiden tukea.

Tämä jäi vähemmälle huomiolle

Puolueet ottavat ensi askelia kohti kesän puoluekokouksia.

Koolla ovat muun muassa kokoomus, Sdp ja keskusta. Mikään niistä ei oletettavasti vaihda puheenjohtajaa, mutta varapuheenjohtajien paikoista kisataan perinteiseen tapaan.

Kokoomuksen kansanedustajat Janne Jukkola ja Karoliina Partanen asettuivat viikon aikana ehdolle varapuheenjohtajiksi. Tehtävään kaksi vuotta sitten yllättäen noussut Partanen hakee jatkokautta. Myös kansanedustaja Heikki Autto on kertonut pohtivansa ehdokkuutta.

Varapuheenjohtajien paikat kertovat nousevista nimistä, jotka vaalien lähestyessä saattavat tähdätä myös ministereiksi.

Partasen ohella kokoomuksen nykyiset varapuheenjohtajat ovat puolustusministeri Antti Häkkänen ja ulkoministeri Elina Valtonen.

Viikon luku

17. Hallitus esittää kiristyksiä ehtoihin, joilla 17-vuotias voi saada henkilöauton ajokortin poikkeusluvalla.

Vastedes nuorella tulisi olla tarve kulkea töihin, opintoihin tai harrastuksiin vähintään neljä kertaa viikossa. Lisäksi vähimmäismatkaa pidennettäisiin seitsemään kilometriin kävellen tai puoleentoista tuntiin julkisilla kulkuvälineillä.

Kulkemistarve tulisi todistaa esimerkiksi työsopimuksella, oppilaitoksen läsnäolotodistuksella tai lajiliiton todistuksella. Lisäksi huoltajan tulisi vahvistaa tarve.

Samalla 17-vuotiaiden kuljettajien yöaikainen ajaminen kiellettäisiin. Kielto koskisi puolenyön ja aamuviiden välistä aikaa. Kiellon rikkomista voisi seurata sakko ja ajokielto.

Poikkeuslupaa on voinut hakea vuodesta 2018 alkaen. Toissa vuonna niitä myönnettiin runsaat 20 000 kappaletta. Mahdollisuus on lisännyt selvästi 17-vuotiaiden kuljettajien onnettomuuksia. Muihin kulkuvälineisiin liittyvät onnettomuudet ovat puolestaan vähentyneet.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan loppuvuoden aikana.

Kurkistus ensi viikkoon

Ukrainan sodan täysimittaisesta alkamisesta tulee tiistaina kuluneeksi neljä vuotta. Valtioneuvosto liputtaa Suomen ja Ukrainan lipuilla Helsingin Senaatintorilla. Eduskunnan täysistunnossa pidetään hiljainen hetki Ukrainan suurlähettiläs Myhailo Vydoinykin läsnä ollessa.

Niin ikään tiistaina hallitus vastaa keskustan ja liike nytin jättämään välikysymykseen. Kaksi oppositiopuoluetta on penännyt hallitukselta toimia korkean työttömyyden vuoksi.

Keskiviikkona kuullaan eduskuntapuolueiden alustava arvio ensi vaalikauden sopeutustarpeesta. Vasemmistoliitto kertoi jo ennakkoon jättäneensä eriävän mielipiteen laskelmien jatkuvan muuttumisen ja epävarmuuden takia. Puolueiden muodostama finanssipoliittinen työryhmä ilmoittaa päivitetyn tavoitteen vielä joulukuussa ennen vaaleja.

Onko Suomen talous kääntynyt kasvuun? Tähän saadaan näkymää perjantaina, kun Tilastokeskus julkistaa loppuvuoden bruttokansantuotteen (bkt). Ennakkotietojen mukaan bkt kasvoi 0,6 prosenttia viimeisellä neljänneksellä. Kahdella edellisellä neljänneksellä bkt supistui eli Suomi putosi tekniseen taantumaan. Luvut päivittyvät vielä moneen kertaan ennen lopullisia tietoja.