Puolueet hyötyvät poliitikkojen kokouspalkkioiden nostosta

Kunnanvaltuustot nostavat poliitikkojen kokouspalkkioita. Eniten siitä hyötyvät puolueet.

Espoo korottaa poliitikkojen palkkioita. Turun kokouspalkkioihin tulossa reiluja korotuksia. Vantaan valtuusto hyväksyi omien palkkioidensa korotuksen.

Lehtiotsikot kertovat, että kunnissa ei vielä säästetä aivan kaikessa. Uusi valtuustokausi on tarjonnut monille hyvän syyn tarkistaa myös luottamushenkilöiden korvauksia. Suuri osa korotti niitä edellisen kerran neljä vuotta sitten, kun vanhat valtuustot aloittivat.

Korotukset vaihtelevat kunnittain. Helsingissä ja Espoossa rivivaltuutettujen palkkioita on tarkistettu 25 prosentilla, Kuopiossa vajaalla 30 prosentilla ja Oulussa ja Turussa noin 35 prosentilla. Vantaalla, jossa edellinen korotus oli 2001, palkkiot lähes kaksinkertaistuvat.

Suurista kaupungeista vain Tampere pitää palkkiot ennallaan. Lahti tyytyy indeksitarkistukseen ja poistaa samalla pitkistä kokouksista maksetut ekstrakorotukset. Uudessa Suur-Jyväskylässä korotuksista päätetään vasta ensi vuonna.

Valtuutettujen imussa muutkin pääsevät osingoille. Myös kunnanhallitusten ja kunnallisten lautakuntien jäsenille on tulossa reilut kuoppakorotukset.

Korotusten samanaikaisuus on synnyttänyt hauskojakin tilanteita. Vantaalla palkkiot piti alun perin saada samalle tasolle kuin Espoossa. Kesken kaiken kävi kuitenkin ilmi, että Espookin oli päättänyt nostaa niitä, joten vantaalaiset pysyivät edelleen jäljessä.

Huono
ajoitus

Omien palkkioiden nostaminen on poliitikoille perinteisesti yhtä tuskaa. Monissa kunnissa ratkaisut ovatkin syntyneet vasta äänestämällä.

Kun Vantaalla käsiteltiin kokouspalkkiomäärärahaa, Kimmo Kiljunen (sd) ilmoitti olevansa ”henkisesti poissa” eikä äänestänyt lainkaan, vaikka oli läsnä. Valtuuston puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) tulkitsi kuitenkin Kiljusen äänestäneen tyhjää, sillä hänen mukaansa ihminen voi olla poissa vain fyysisesti.

Arvostelijoiden mukaan korotusten ajankohta on huono, kun taantuma pakottaa kunnat samaan aikaan säästämään peruspalveluista.
Palkkioiden nostoa on taas perusteltu sillä, etteivät ne edelleenkään vastaa luottamustoimien vaatimaa työmäärää. Pelkona on, ettei päättäjiksi saada pätevää väkeä, ellei heille makseta kunnolla.

Kuntaliittokin muistutti äskettäin, että luottamushenkilöiden kasvaneiden vaatimusten pitää näkyä myös palkkioissa.

Puolueet
apajilla

Kunnallispoliitikot saavat itse vain pienen osan palkkioistaan. Verottajan lisäksi osansa vievät puolueet, joille niiden mandaatilla valitut maksavat erityistä luottamushenkilömaksua. Sen suuruus on puolue- ja vaalirahoituksesta väitelleen Tomi Venhon mukaan 5-30 prosenttia kunnasta ja puolueesta riippuen.

Helsingissä puoluevero on Sdp:llä 30 prosenttia, vihreillä 20 prosenttia ja kokoomuksella 15 prosenttia bruttopalkkioista. Turussa demarit ja vasemmistoliitto rokottavat edustajiltaan 25 prosentin osuuden ja kokoomus, vihreät ja keskusta 20 prosentin siivun.
Aikaisemmin puolueveroa on kerätty jopa käräjäoikeuksien lautamiehiltä, vaikka oikeuskanslerikin on huomauttanut, että se voi kaventaa luottamusta tuomioistuimien puolueettomuuteen.

Luottamushenkilömaksun puolivirallista asemaa kuvaa, että monet kunnat perivät sen suoraan palkkioista ja tilittävät eteenpäin. Pari vuotta sitten siitä tehtiin myös verotuksessa vähennyskelpoinen.

Puolueverosta ei ole tarkkoja tilastoja, mutta käytännössä uudet korotukset tuonevat puolueille yhteensä miljoonien lisätulot. Helsingissä pelkästään valtuuston palkkioihin on budjetoitu 650 000 euroa, joista puolueet vievät karkeasti viidesosan. Venhon tutkimuksesta käy ilmi, että puolueveron tuotto oli Turussa vuonna 2003 noin 200 000 euroa. Kolmanneksen lisäys siihen on yli 60 000 euroa.

Teksti
Tuomo Lappalainen
Kuva
Markus Pentikäinen