Kenen mandaatilla?
Eduskuntapuolueet päättävät Ylen rahoituksesta ja tehtävistä kevään aikana. Työtä johtava kokoomuksen Matias Marttinen pyrkii yksimielisyyteen. Samaa toivoo Sdp:n Maria Guzenina.
4
MIN
Yleisradion rahoitusta ja tehtäviä tarkasteleva työryhmä alkaa olla tehnyt pohjatyönsä. Seuraavaksi ryhmä sorvaa näkemyksen Yleä mahdollisesti odottavista leikkauksista ja tehtävien rajauksista.
Parlamentaarinen ryhmä nimettiin viime syksynä. Sen kuulemiset asiantuntijoiden kanssa ovat tulossa päätökseen ja mietintöä laaditaan lähiviikkoina, kertoo ryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok).
Työryhmässä ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Marttinen on pääministeripuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Puolueet ovat perinteisesti pyrkineet Yleisradiota koskevissa päätöksissä yksimielisyyteen. Tämä on Marttisen mukaan myös hänen tavoitteensa. Hän kertoo ilmoittaneensa asiasta työryhmässä.
”Teen kaikkeni, jotta työryhmän mietintö on yksimielinen.”
Marttinen korostaa, että parlamentaarisessa työskentelyssä tavoitteena on löytää yhteiset ratkaisut keskeisiin, isoihin kysymyksiin.
”Yleisradion kannalta olennaista on, että puolueet kykenevät yhdessä sopimaan sitä koskevista linjauksista.”
Yksimielisyyden tarpeen kyseenalaistaa työryhmässä istuva perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius.
Hän kritisoi ajatusta siitä, että Yleisradio on pitkälti muusta lainsäädännöstä poiketen alistettu parlamentaariselle valmistelulle.
”Kyllä minä toivoisin, että enemmistöhallitus pystyisi muuttamaan Yleisradion rahoitusta ilman, että se olisi yksimielisyyden tai opposition veto-oikeuden takana”, eduskunnassa ensimmäistä kauttaan istuva Vigelius sanoo.
Hän pitää lähtökohtana sitä, että työryhmän on päätettävä rahoitusleikkauksista Ylelle.
”Millä tavalla leikkaus tehdään ja kuinka suuri se on, niin se on neuvottelukysymys.”
Työryhmässä suurinta oppositiopuoluetta Sdp:tä edustaa kansanedustaja Maria Guzenina.
Hän ei kerro, olisiko Sdp valmis leikkauksiin tai indeksijarruun, jolla Ylen budjettiin on aiemmin puututtu. Guzenina sanoo odottavansa pohjaesitystä ryhmän puheenjohtajalta.
”En lähde julkisesti spekuloimaan tässä vaiheessa, kun neuvottelut ovat täysin auki.”
Guzenina toivoo, että ryhmä saisi työnsä valmiiksi yksimielisenä. Hän luonnehtii Yle-veroa kaukonäköiseksi ratkaisuksi, joka turvaa Ylen toimintaa hallituspohjasta riippumatta.
Rahoituksen ohella työryhmän tehtävänä on ”tarkkarajaistaa” Ylen tehtäviä. Lisäksi hallitus on linjannut haluavansa julkistaa Yleisradion varojen käyttöä nykyistä laajemmin.
Vigeliuksen mukaan Yle talloo kaupallisen median varpaita. Perussuomalaiset haluaisi rajata Ylen toimintaa lakisääteisesti nykyistä kapeammaksi.
Guzenina puolestaan arvioi, että Ylen ja koko suomalaisen mediakentän suurin vastustaja tulee Suomen ulkopuolelta. Hän viittaa muun muassa sosiaalisen median palveluihin, joihin on siirtynyt mainostuloja ja joista seurataan uutisia.
”Millä tavalla vastataan kansainvälisten mediajättien kilpailuun?” hän kysyy.
Ennen eduskuntavaaleja kokoomus ja perussuomalaiset esittivät tuntuvaa leikkausta Ylen rahoitukseen.
Kokoomus esitti noin 125 miljoonan euron leikkauksia. Perussuomalaiset olisi halunnut leikata neljänneksen Ylestä. Summa oli tuolloin 144 miljoonaa, nyt inflaation myötä entistä suurempi.
Viime syksynä myös oppositiopuolue keskusta nosti vaihtoehtobudjetissaan esille, että Ylen tulisi osallistua julkisen talouden tervehdyttämiseen. Puolue esitti, että Ylen rahoitukseen ei toteuttaisi normaalia indeksikorotusta.
Ylen rahoitus kasvaa vuosittain indeksikorotusten mukaisesti. Tarkoitus on kattaa kustannusten nousu.
Viime vuonna korotus oli inflaation laukatessa poikkeuksellisen suuri, 18,9 miljoonaa euroa. Edeltävinä vuosina rahoitus nousi runsaat kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten väläyttämä runsaan sadan miljoonan leikkaus vastaisi siis kerralla noin kymmenen vuoden indeksijäädytyksiä.
Marttinen ei kommentoi kokoomuksen nykyisiä tavoitteita työryhmässä vedoten asemaansa ryhmän puheenjohtajana.
Ylen budjetti koostuu lähes kokonaan erillisen veron tuotoista.
Vuonna 2023 valtio maksoi Ylelle 575,8 miljoonaa euroa. Tästä summasta Yle maksoi 10 prosentin arvonlisäveron takaisin valtion kassaan.
Nykyiseen rahoitusmalliin siirryttiin vuonna 2013. Heti seuraavana vuonna eduskuntapuolueet kuitenkin linjasivat indeksikorotuksen jäädyttämisestä vuodeksi, mikä johti Ylessä yt-neuvotteluihin.
Tuolloin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Petteri Orpo vakuutti, että indeksijäädytyksestä ei tule tapaa leikata Ylen rahoitusta.
Jäädytystä jatkettiin Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella kolmella vuodella. Asiasta sopi nykymuotoinen parlamentaarinen työryhmä.
Aivan kuten silloin, myös Orpon hallitus on jäädyttänyt useita sosiaaliturvan indeksikorotuksia osana säästötoimiaan.
Säästövuosien aikana Ylestä väheni vajaat 400 työntekijää, ja määrä on pysynyt sittemmin suurin piirtein samalla tasolla. Nykyisin Ylellä on vajaat 3 000 vakituista työntekijää.
Yle-ryhmä ollut eduskunnan joulutauon jälkeen koolla lähes viikoittain. Se on kuullut työnsä pohjaksi muun muassa tutkijoita, kaupallisen median ja Googlen edustajia sekä Yleisradion johtoa.
Ryhmällä on työskentelyaikaa kevään loppuun. Sen ei siis tarvitse esittää tuloksia, jotka olisivat osa hallituksen kehysriiheen suunnittelemia uusia säästöjä.
”Minusta on hyvä lähteä siitä, että työryhmä käyttää kaiken sille annetun ajan ja tekee huolellisesti työnsä valmiiksi”, Matias Marttinen sanoo.
Hän johtaa myös työryhmää, joka pohjustaa hallituksen talouspäätöksiä kehysriiheen. Riihi pidetään huhtikuun puolivälissä.