Presidenttikisassa puolueilla alkaa vaikeiden valintojen aika

Tietoa puuttuvien puolueiden ehdokkaista saadaan pitkin syksyä, tästä viikonlopusta alkaen. Ehdokasvalinnat kertovat, keiltä puolueet yrittävät havitella ääniä ratkaisevan toisen kierroksen toivossa.

Teksti
Ilkka Hemmilä

Presidentinvaalin kyttäysvaihe päättyi torstaina, kun Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ilmoitti pyrkivänsä presidentiksi.

Aaltola perusteli ratkaisua muun muassa sillä, että hän on pyörinyt pitkään kärkisijoilla mielipidetiedusteluissa. Tältä osin hän täydentää sarjan.

Gallupeissa kolmen kärjen ovat viime vuodesta asti muodostaneet Aaltola, vihreiden Pekka Haavisto ja keskustan Olli Rehn. He ovat gallup-menestyksensä vuoksi yllätyksetön kolmikko avaamaan kisan Mäntyniemeen, vaikka Haavisto ja Rehn pyrkivät tehtävään Aaltolan tavoin valitsijayhdistyksen kautta.

Keskusta ja vihreät ovat asettuneet omiensa tueksi 20 000 kannattajakortin keräämisessä ja kampanjoinnissa. Toisaalta trio tarvitsee varhaisen aloituksen varmistaakseen korttien saamisen kasaan.

Myöskään Jussi Halla-ahon (ps) tai Hjallis Harkimon (liik) lähtö presidenttikisaan ei ollut varsinaisesti yllätys. Perussuomalaiset valitsee puolueessa messiaan asemaa nauttivan Halla-ahon ehdokkaakseen elokuun puolivälissä. Liike nyt asetti keulakasvo Harkimon ehdokkaaksi jo vuosi sitten, vaikka tämän piti ensin varmistaa jatkokausi eduskunnassa.

Kun ilmiselvien osallistujien lähtö kisaan on varmistunut, huomio kääntyy muihin puolueisiin.

Suoraan oman ehdokkaan saavat asettaa kaikki yhdeksän eduskuntapuoluetta. Viideltä ilmoitusta odotetaan edelleen. Niistä monelle ehdokkaan löytäminen voi olla vaikeampaa kuin omansa jo asettaneille.

Lisätietoa ratkaisuista kuullaan pitkin syksyä, tästä viikonlopusta alkaen.

Selvää kärkiehdokasta on kaivannut jopa pääministeripuolue kokoomus.

Vielä äskettäin hallituksen kasaamiseen keskittyneen puolueen edustajat eivät ole loistaneet gallupeissa. Kokoomus lähtee vaaliin takamatkalta, vaikka nykyinen presidentti Sauli Niinistö nousi Mäntyniemeen puolueen riveistä.

Presidenttikisa on korostuneesti henkilövaali. Yhden puolueen menestys voi vaihdella rajusti. Tarja Halosen (sd) seuraajaksi pyrkinyt Paavo Lipponen (sd) sai vain seitsemän prosenttia äänistä vuonna 2012.

Kokoomuksen riveissä odotetaan ratkaisua professori Alexander Stubbilta ja puolustusministeri Antti Häkkäselt, joka kertoi torstaina harkitsevansa vakavasti ehdokkuutta. Stubbin on spekuloitu tekevän palveluksen puolueelle ennen ensi vuoden komissaarivalintaa. Häkkänen taas nostaisi profiiliaan puheenjohtaja Petteri Orpon seuraajajossittelussa.

Jos kokoomus valitsee heidän välillään, valinta kertoisi, kenet puolue pyrkii haastamaan. Stubb edustaa kokoomuksen liberaalia laitaa, kun taas Häkkänen on konservatiivisempi vaihtoehto. Stubb kalastelisi osin samoja ääniä Haaviston kanssa, Häkkänen Halla-ahon. Aaltola onkii ääniä kokoomuksen ehdokkaalta, on se kuka tahansa – toki muiltakin.

Kokoomus aikoo julkistaa ehdokkaansa lähiviikkoina, kertoo puoluesihteeri Kristiina Kokko. Nimityksen tekee virallisesti ylimääräinen puoluekokous, jonka ajankohta ei ole vielä tiedossa.

Suurin oppositiopuolue SDP osaa tai haluaa kertoa toistaiseksi vain vähän ehdokkaastaan.

Demarit keskittyvät nyt syyskuun alun puoluekokoukseen, jossa puolue uusii johtoaan. Presidenttiehdokkaan nimitys kuuluu puoluevaltuustolle, joka niin ikään valitaan puoluekokouksessa. Uusi valtuusto ei välttämättä järjestäydy pikatahtia.

”Kun lehdet ovat keltaisia”, puoluetoimistolta arvioidaan puoluevaltuuston kokousajankohtaa.

Väistyvä puheenjohtaja Sanna Marin on kieltäytynyt ehdokkuudesta toistuvasti. Katseet puolueessa ovatkin kääntyneet komissaari Jutta Urpilaiseen. Hänelle on kulisseissa pyritty vakuuttamaan, että puolue olisi hänen takanaan, vaikka se äänesti Urpilaisen pois puheenjohtajan paikalta vuonna 2014.

Urpilaisen suosio EU-vuosien jälkeen olisi kysymysmerkki. Kansainvälisten kumppanuuksien komissaarina eli eräänlaisena kehitysyhteistyöministerinä hän on kyllä kerryttänyt ulkopoliittista kokemusta, mutta tehtävä ei ole ollut Suomessa erityisen näkyvä.

Oma haasteensa on sekin, että aikanaan SDP menetti kannatusta kaikissa Urpilaisen johdolla käymissään vaaleissa. Ilman yllätystä demarien uhkana on Haaviston varjoon jääminen.

Pienten puolueiden on valittava presidentinvaaleissa näkyvyys tai helppous. Vaalit ovat niille iso ponnistus.

Ei ole tavatonta, että eduskunnan pienimmät puolueet tukevat jotain muuta ehdokasta. Vasemmistoliitto tuki Tarja Halosta vuonna 2006 ja kristillisdemokraatit Sauli Niinistöä vuonna 2018. Kummallakaan puolueella ei ollut omaa ehdokasta myöskään vuoden 2000 vaaleissa.

Tällä kertaa molemmilta on tulossa oma ehdokas, puolueista viestitään. Kristillisdemokraattien nimeä ehdottaa puoluehallitus jo tänä lauantaina. Ehdokkaan vahvistaa puoluekokous kuun lopulla.

Vasemmistoliiton ehdokas selviää alkusyksyllä. RKP käsittelee omaa ratkaisuaan elokuun lopulla.

”En lähde arvioimaan [asettaako puolue oman ehdokkaan], mutta tietysti meillä on ollut oma ehdokas kaikissa vaaleissa vuodesta 1994, joten tämä on varmasti oletusasetus”, sanoo RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff.

Presidentinvaalin ensimmäinen kierros käydään vajaan puolen vuoden päästä. Toista kierrosta pidetään todennäköisenä, koska kisasta puuttuu selvä suosikkiehdokas.

On täysin mahdollista, että toiselle kierrokselle etenevät nimet löytyvät jo julkistetusta joukosta, jolle ehdokkuus oli vaivatonta. Lisäksi kannattajakorttien keruu toimii Rehnille, Haavistolle ja Aaltolalle kampanjan ensimmäisenä vaiheena.

Korttikierrosta tekevät heidän lisäkseen ainakin keskustan Paavo Väyrynen, totuuspuolueen Jaana Kavonius ja Vapauden liiton tukema Saara Huhtasaari. Työtä hidastaa, että nimet on kerättävä käsin. Myöhäisimmät eivät välttämättä ehdi ensimmäisiin vaalipaneeleihin.

Toisaalta menneet vaalit osoittavat, että tässä vaiheessa vuotta on vielä aikaa toteuttaa onnistunut kampanja. Vuonna 2012 Haavisto aloitti nousunsa Paavo Väyrysen (kesk) ja Timo Soinin (ps) varjosta toiselle kierrokselle vasta joulukuussa, kun vaali häämötti tammikuussa. Äänestäjät voivat kyllästyä kauan toistettuihin nimiin.

Vaalikamppailun todellista käynnistymistä saadaan odotella myös siksi, että ehdokashakemukset on jätettävä vasta 12. joulukuuta, ja ne vahvistetaan sitä seuraavalla viikolla. Siihen asti on aikaa seurata, saavatko lukuisat valitsijayhdistyksen kautta ehdokkuutta tavoittelevat kannattajakorttinsa kasaan. Suomalaisille tarjoutuu oiva tilaisuus pohtia maan seuraavaa presidenttiä joululomillaan.

Presidentinvaalin pitkä kyttäysvaihe on joka tapauksessa päättynyt, kun ilmiselvät halukkaat ovat nyt liikkeellä. Kisa on auki, ja aiemmat gallupit saattavat olla pian pelkkää verryttelyä.