Näkökulma: Ilmavoimat sai haaveidensa luksusmallin – F-35:n käyttökulut voivat tuottaa vielä ikäviä yllätyksiä
”Uusien hävittäjien kustannuksista kerrottujen lukujen perusteella joko suomalaisten laskutavat tai neuvottelutaidot ovat poikkeuksellisia”, kirjoittaa HX-hanketta tiiviisti seurannut toimittaja.
Kuuden vuoden työ on tehty ja päätös on virallinen: Suomen uusien hävittäjien malli on F-35. Yhdysvaltalaiset hävittäjät valmistaa Lockheed Martin.
Sanna Marinin (sd) hallitus päätti asiasta tänään valtioneuvoston yleisistunnossa. Päätöksestä tiedotettiin iltapäivällä, ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sai julkaista Suomen valinnan.
Hallitus teki hävittäjäpäätöksen Puolustusvoimien esityksen pohjalta.
Suomi maksaa 64 hävittäjästä ja niiden integroimisesta puolustusjärjestelmään 10 miljardia euroa vuosina 2021–2031. Maksukauden aikana mahdollisesti tapahtuva työn ja raaka-aineiden hintojen nousu sekä valuuttakurssien muutokset voivat lisätä laskuun 1–1,5 miljardin euron indeksikorotukset.
Hävittäjähankinnan muut vaihtoehdot olivat ruotsalainen Gripen, ranskalainen Dassault Rafale, brittiläinen Eurofighter Typhoon sekä yhdysvaltalaiset F/A 18 Super Hornet ja F-35.
Hallituksen päätös oli yksimielinen, mutta siihen jätettiin yksi lausuma. Sen tekivät vasemmistoliiton ministerit Li Andersson ja Hanna Sarkkinen.
”Lausuma koski varmuutta siitä, että nämä käyttökustannukset eivät ylity”, Marin kertoi tiedotustilaisuudessa,
F-35:n valinta ei ole yllätys. HX-kisan ainoaksi viidennen sukupolven hävittäjäksi kutsuttua konetta on pitkään pidetty kisan suosikkina sen teknisen suorituskyvyn ansiosta.
Suomen Kuvalehti kertoi lähteidensä nojalla toukokuussa 2020, että F-35-hävittäjää suositaan tarjouskilpailussa.
”Suomessa näytellään, että hävittäjät kilpailevat tasapuolisesti keskenään. Näytelmän on tarkoitus varmistaa, että suuri yleisö uskoo F-35:n tulleen valituksi kilpailun kautta. F-35:n valinta on ollut Jarmo Lindbergin agendana jo pitkään. Se kuului selvästi hänen kommenteissaan myös hänen toimiessaan Puolustusvoimain komentajana”, HX-hävittäjähankkeessa työskentelevä lähde sanoi toukokuussa 2020.
SK vahvisti lähteen henkilöllisyyden ja arvioi hänen HX-hanketta koskevan asiantuntemuksensa merkittäväksi. Tietoja vahvistettiin myös muilta hanketta eri rooleissa seuraavilta henkilöiltä.
Puolustusvoimain komentajana 2014–2019 toiminut Lindberg ryhtyi huhtikuussa 2020 Lockheed Martinin konsultiksi, mutta sai potkut rikottuaan karenssisopimustaan kolmella viikolla.
Sanna Marin, presidentti Sauli Niinistö ja Antti Kaikkonen paheksuivat Lindbergin konsulttipestiä.
Lindberg ja HX-hankeen johtohahmot kielsivät tuoreeltaan jyrkästi F-35:n suosimisen. Tarjouskilpailun aitoutta ja tasapuolisuutta vakuutettiin myös tämän päivän tiedotustilaisuudessa monella suulla ja useaan kertaan.
HX-hankkeen laaja parlamentaarinen tuki antaa sille legitimiteetin ja hautaa poliittiset soraäänet.
Suorituskyvyllä mitattuna F-35 oli HX-kisan kärkikandidaatti. Ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen kertoi tänään tiedotustilaisuudessa F-35:n saaneen suorituskykyvertailussa keskiarvon 4,47. Toiseksi sijoittuneen hävittäjän nimeä ei kerrottu, mutta sen pisteluvuksi sanottiin oli 3,81.
Yhdysvaltalaisen F-35 oli rasitteena ovat korkeat käyttökustannukset.
”Raporteissa ja muistioissa vähätellään tai ollaan kertomatta F-35:n huonoja piirteitä ja pyritään vastaavasti korostamaan muista piirteitä, jotka painavat niitä valintaprosessissa alas. Poliitikoille ei välttämättä valehdella suoraan, mutta ei myöskään kerrota kaikkea oleellista”, SK:n lähde kertoi toukokuussa 2020.
Politiikan alati suhteellisessa maailmassa rahariita voi syntyä kymmenistä miljoonista euroista. Kymmenien miljardien HX-hankkeessa ei olla köyhiä eikä kipeitä.
Uusien hävittäjien käyttö- ja ylläpitokulut saavat enimmillään olla 10 prosenttia vuotuisesta maanpuolustusbudjetista. Vuonna 2021 se tarkoitti 254 miljoonaa euroa. Koneiden elinkaari on noin 30 vuotta.
Tänään kulukurin pitämistä vakuuteltiin tiedotustilaisuudessa moneen otteeseen.
”Erityisen tarkasti Puolustusvoimissa paneuduttiin arvioon käyttö- ja ylläpitokustannuksista. Mikään tarjous ei ollut merkittävästi muita edullisempi”, sanoi Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen.
Logistiikkalaitoksen johtaja Kari Renko kertoi että järjestelmän vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254 miljoonan euron rajan. ”Elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien resursseilla”, hän sanoi.
Samalla esitettiin varauma: kaikkien koneiden kustannuksiin liittyy epävarmuuksia.
Jos HX-hankkeen johtohahmojen lupaukset pitävät paikkansa, Suomi voi onnitella itseään maailmanluokan diilistä. Alle 250 miljoonan euron vuosittaisilla käyttö- ja ylläpitokuluilla Suomi lentää F-35-koneitaan huomattavaan alennushintaan.
F-35-hävittäjiä jo hankkineen Hollannin ilmavoimien syyskuisen raportin mukaan 46 hävittäjän käyttö- ja ylläpitokulut olisivat vuodessa yli 570 miljoonaa euroa.
Helsingin Sanomien mukaan sveitsiläisten laskemissa 64 hävittäjän operointi maksaisi 30 vuoden käyttöiällä yli 570 miljoonaa euroa vuodessa.
Renko selitti marraskuun lopussa SK:lle Suomeen nähden kaksin- tai kolminkertaisia kululaskelmia erilaisilla kirjanpitokäytännöillä ja eri tavoilla huomioida rahan arvon muutoksia.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajan sijainen Matti Okko ei pitänyt uskottavana, että erilaiset kirjanpitokäytännöt selittäisivät näin suuret kustannuserot.
Logistiikkalaitoksen johtaja Renko toisti oman selityksensä tänään tiedotustilaisuudessa. Hollannin kustannukset selittyvät merkittävissä määrin sillä, että niihin sisällytetään enemmän henkilöstömenoja kuin Suomessa.
Rengon mukaan Suomessa käyttökuluista on julkisuudessa ollut erilaisia lukuja kuin HX-hankkeessa saaduissa tarjouksissa. Hän ei kertonut tarkempia esimerkkejä.
Lockheed Martin on lupaillut käyttökulujen laskevan. Yhtiön Suomen-johtaja Scott Davis vakuutteli lokakuussa Helsingin Sanomille, että Suomen saadessa F-35-koneensa niiden käyttökulut ovat selvästi nykyistä alemmat ja Suomen asettaman kulukaton mukaiset.
Yhdysvaltain valtiontalouden tarkastusvirastolla GAO:lla on toisenlainen näkemys kulujen kehityksestä. GAO:n mukaan F-35-hävittäjien elinkaarikulut ovat vuodesta 2012 kasvaneet 1,1 biljoonasta 1,7 biljoonaan dollariin, vaikka kuluja on yritetty vähentää. Biljoonassa on kaksitoista nollaa.
Scott Davis ei kiistänyt GAO:n tietoja, mutta muistutti niiden olevan yleensä vähintään vuoden vanhoja.
Yhdysvalloissa F-35-koneiden kustannukset ovat herättäneet huolta pitkään.
”Haluan lopettaa rahan heittämisen siihen rotankoloon”, USA:n kongressin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, demokraatti Adam Smith sanoi maaliskuussa ja kritisoi F-35-koneiden suorituskykyä heikoksi.
F-35-hävittäjien kustannustiedoista esitettyjen lukujen perusteella joko suomalaisten laskutavat tai neuvottelutaidot ovat poikkeuksellisia. Muuten on vaikea selittää, miksi yhdysvaltalaisten hävittäjien käyttökustannukset nousevat niiden kotimaassa, mutta tulevat laskemaan Suomessa.
SK kysyi marraskuun lopussa HX-hankejohtaja Lauri Puraselta, kuka kantaa vastuun, jos kulukatto ylitetään. Pitkä ja polveileva vastaus ei ottanut tähän kantaa.
Antti Kaikkonen viskasi tiedotustilaisuudessa päättäväisesti pallon Puolustusvoimille.
”Jos kulut eivät mahdu budjettiin, on Puolustusvoimien tehtävä keksiä ratkaisut”, Kaikkonen sanoi.
”Aika vaikea on tulla enää pyytämään lisää rahaa päättäjiltä.”
Jo aiemmin on linjattu, ettei uusien hävittäjien käyttö- ja ylläpitokuluihin anneta lisää rahaa.
HX-toimijoiden lupauksia on ollut mahdotonta tarkistaa: valtaosa hankkeeseen liittyvästä tiedosta on salattu kansallisen turvallisuuteen tai liikesalaisuuksiin vedoten.
Siinä sivussa Puolustusvoimat on salannut merkittävän osan koko taloudenpidostaan. Sen jälkeen, kun logistiikkalaitos perustettiin vuonna 2015, Maa-, Meri- ja Ilmavoimien toimintamenoista ei ole annettu tietoa. Näin ollen niitä ei voida julkisuudessa vertailla.
Vuonna 2015 aloitettu HX-hanke on kulkenut maaliin upseerien komennossa ja tarkassa ohjauksessa. Poliitikkojen halu ja kyky haastaa sotilaiden asiantuntemusta teknisesti ja taloudellisesti monimutkaisissa asioissa on vaikuttanut olemattomalta.
Julkista keskustelua rauhoittaa se, että merkittävä osa hanketta koskevaa tietoa on määritelty salaiseksi. Asetelmaan on vaikuttanut myös poliittisen kentän laajasti läpäisevä halu hankkia Suomelle uudet, uskottavat hävittäjät.
Tänään tiedotustilaisuudessa toimittajat kysyivät mahdollisuuksista seurata F-35-koneiden tulevia kuluja.
Lupauksia avoimuuden lisäämisestä ei kuultu. Renko taas kantoi huolta siitä, että talouslukujen kertominen voisi auttaa ulkopuolisia toimijoita laskemaan liian tarkasti maanpuolustuksemme kapasiteettia.
Puolustusministeri Kaikkonen vakuutteli medialle, että poliitikot ovat pitäneet rahasäkin nyöreistä tiukasti kiinni. Jos kulut yllättävät, Puolustusvoimien pitää itse etsiä rahat oman budjettinsa sisältä.
”Kyllä henki on se, että on aika vaikea tulla kyselemään lisää rahaa päättäjiltä, jos ei meinaa tämä puoli budjetissa pysyä. Tämä on kyllä tehty selväksi hankkeelle moneen kertaan ja sen perään on katsottu niin hyvin kuin se on näin pitkällä tähtäimellä olevassa hankkeessa ylipäätään mahdollista.”
Onko Suomi todella tehnyt sopimuksen, joka takaa muita pienemmät ja laskevat käyttökulut? Vai onko käsitys kulueroista vain väärinymmärrys, joka selittyy kirjanpitokulttuurien eroilla?
Jos Suomeen aikanaan saapuvat hävittäjälaskut sisältävät ikäviä yllätyksiä, niistä pitää voida käydä avointa julkista keskustelua.