Näin suomalaisnuoret sekoittavat päänsä 2000-luvulla
Viisitoistavuotias kajaanilaispoika menehtyi juotuaan lasinpesunestettä sisältänyttä alkoholijuomaa. Nuorilla päihteidenkäyttö ei silti karkaa käsistä yhtä usein kuin 1990-luvulla.
Nuorisoa viettämässä kesäistä päivää Tokoinrannassa Helsingissä vuonna 2009. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva
Pussikaljoittelu ja siiderin lipitys kotibileissä ovat edelleen suomalaisnuorison suosiossa, mutta vähenemässä määrin. Päivittäisten tupakoijien määrä on puolestaan pysynyt vuosien varrella melkein ennallaan: viisitoistakesäisistä viidennes polttaa päivittäin.
Vähäistä on myös muiden päihteiden käyttö, kertoo THL:n vuonna 2009 julkaisema Eurooppalainen koululaistutkimus.
Nykyisin suurin osa 15-16 -vuotiaista nuorista ei juo humalahakuisesti kuten vielä vuonna 2003. Toisaalta pieni vähemmistö teini-ikäisistä juo humalan useita kertoja viikossa.
Olut pitää pintansa
Vaikka maamme nuoret juovat vähemmän kuin ikätoverinsa aikaisemmin, kansainvälisessä vertailussa Suomi ohittaa Ruotsin ja Norjan, joissa alkoholia ei löydy ruokakauppojen hyllyistä. Pohjoismaiden ykkössijalla on Tanska.
Toisaalta 1990-luvulla suomalaisnuoret käyttivät alkoholia kansainvälisestikin vertailtuna erittäin paljon. Nykyinen juomisen väheneminen ei siis välttämättä tarkoita, että nuorten juominen olisi edes tyydyttävän vähäisellä tasolla.
Millä nuoret sitten sekoittavat päänsä? Olut on pysynyt varsinkin nuorten miesten suosikkina jo vuosikaudet. Tytöt taas ovat perinteisesti pitäytyneet siiderissä. Myös lonkeron ja niin kutsuttujen limuviinojen suosio on kasvanut.
Tutkimusprofessori Salme Ahlström THL:n alkoholi- ja huumetutkimusryhmästä kertoo tutkijoiden yllättyneen siitä, ettei alkoholiveron alennus vuonna 2004 ole vaikuttanut nuorten alkoholin käyttöön.
”Nykyään nuoret käyttävät alkoholia verrattain melko harvoin. Jos nuorella ei ole mahdollisuutta juoda niin paljon kuin haluaisi, jotkut säästävät rahaa, jotta voivat ostaa enemmän alkoholia kerralla”, Ahlström kertoo.
Nykyinen taantuma saattaa siis vaikuttaa nuorten juomatapoihin vanhempien antamien viikkorahojen kautta.
”Saattaa olla, että nuorten juominen vähenee lähivuosina entisestään, jos vanhemmilla ei ole varaa antaa entisenlaisia taskurahoja”, Ahlström arvioi.
Salme Ahlström ei usko, että kotitekoiset alkoholijuomat, kuten kilju, kotiviini tai pirtu nousisivat enää nuorten suosioon. Esimerkiksi vuonna 1995 suomalaiset valmistivat suuria määriä kotiviiniä. Buumi vaikutti myös nuorison juomavalintoihin.
Tuolloin tehdyssä ESPAD -tutkimuksessa nuorilta kysyttiin, olivatko he juoneet kotiviiniä viimeisen kuukauden aikana. Kysymykseen vastasi myöntävästi 22 prosenttia. Vuonna 2007 enää 6 prosenttia vastaajista vastasi samaan kysymykseen myöntävästi.
Tietoisuus lisääntynyt
”Viime kyselyssä 44 prosenttia nuorista piti suurten alkoholimäärien juomista isona riskinä” Salme Ahlström kertoo.
Osasyy alkoholinkäytön vähenemiseen lienee yksinkertaisesti se, että nuoret ovat havahtuneet humalajuomisen riskeihin.
Riskitietoisuus on lisääntynyt yli kymmenellä prosentilla 15 vuodessa. Syitä on hankala eritellä tieteellisesti ilman pitkittäistutkimusta, mutta koulun ja kodin valistuksella on varmasti merkitystä.
Muutoksen syynä saattavat olla vanhemmat, jotka valvovat lastensa menemisiä ja kokeiluja entistä tarkemmin.
Myös alkoholiin liittyvä asenneilmasto on kiristynyt, ja se on mahdollisesti heijastunut nuorisokulttuuriin. Enää ei välttämättä ole trendikästä olla kännissä.
Vaikka alkoholi on suomalaisnuorison eniten käyttämä päihde, tutkimukset näyttävät kohtuullisen positiivisilta vakavampien aineiden osalta.
Pilvenpoltto, imppaus tai lääkkeiden käyttö on vain pienen vähemmistön tapa. Usein kysymys on lähinnä kertakokeiluista.