Ministerit eri linjoilla työelämämuutoksista: ”On menty selvästi hallitusohjelmakirjauksia pidemmälle”
Maahanmuuton rajoittamisessa on noudatettu hallitusohjelmassa sovittuja kompromisseja. Siksi niitä täytyy noudattaa myös työelämää muutettaessa, perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Työministeri Matias Marttinen (kok) kiistää, että keväällä lausuntokierrokselle lähetetyt työmarkkinalait poikkeaisivat hallitusohjelmassa sovitusta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) linjasi maanantaina, että esitykset irtisanomisperusteiden muuttamisesta sekä muun muassa määräaikaisten työsopimusten perusteista eivät ole hallitusohjelman mukaisia. Siksi lakeja ei hänen mukaansa voida säätää esitysluonnoksissa kuvatulla tavalla.
”Se ei ole mitenkään mahdollista”, Purra sanoi perussuomalaisten ministereiden kesäkokouksessa.
Valtiovarainministeri arvioi, että irtisanomisperusteita koskeva hallituksen esitys on valmistelussa ”huomattavasti laajentunut” peruslähtökohdiltaan. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan esimerkiksi alisuoriutumista ei pitäisi kirjata lakiin irtisanomisperusteeksi, koska näin ei ole alun alkaen sovittu.
Määräaikaisten työsopimusten perusteita koskeva esitys taas ei Purran mukaan puutu riittävästi sopimusten ketjuttamiseen. Juuri siihen puuttumisesta on kuitenkin sovittu hallitusohjelmassa.
Työministeri Marttinen kertoo Suomen Kuvalehdelle lähettämässään viestissä, että esitykset on hänen näkemyksensä mukaan valmisteltu hallitusohjelmakirjausten mukaan.
”Keskeinen tavoite on madaltaa työllistämisen kynnystä ja luoda ihmisille lisää mahdollisuuksia päästä mukaan työelämään. Molemmat esitykset on aiemmin kuitattu yhteisesti hallituksessa lausuntokierrokselle”, Marttinen kirjoittaa.
Purra kuitenkin sanoi maanantaina, ettei lakiesityksiä olisi käsitelty poliittisesti hallituksessa ennen lausuntokierrosta. Hänen mukaansa esityksissä on ”menty selvästi hallitusohjelmakirjauksia pidemmälle”.
Valtiovarainministeri vertasi työmarkkinapolitiikkaa ja maahanmuuttopolitiikkaa. Vaikka perussuomalaiset olisivat toivoneet kireämpää maahanmuuttoon liittyvää lainsäädäntöä, on hallitusohjelmassa jouduttu Purran mukaan tekemään kompromisseja. Näitä kompromisseja on noudatettu, ja siksi niitä on hänen mukaansa noudatettava myös työelämälainsäädäntöä valmisteltaessa.
”Kuitenkin tämä esitys menee vielä uudelleen käsittelyyn, jotta siitä saadaan sellainen kuin hallitusohjelmassa on sovittu”, Purra sanoi viitaten irtisanomisperusteita koskevaan lakiesitykseen.
Marttinen kirjoittaa Suomen Kuvalehdelle, että neuvottelut hankkeiden jatkovalmistelusta ”käydään normaalissa prosessissa hallituksen sisällä”.
Irtisanomiskynnystä koskeva esitys piti antaa eduskunnalle kesäkuussa, mutta se on näillä näkymin venymässä syyskuulle.
Petteri Orpon (kok) hallitus on toteuttanut kaudellaan useita muutoksia työelämän lainsäädäntöön. Aiemmin esimerkiksi poliittisten ja tukilakkojen rajoja on tiukennettu.
Tiistaina tuli voimaan uusi yhteistoimintalaki. Lakia on jatkossa noudatettava työpaikoissa, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Aiemmin raja oli 20 työntekijää. Käytännössä siis kevyempi irtisanomisprosessi on nyt mahdollinen suuremmille yrityksille kuin aiemmin.
Myös muutosneuvotteluiden vähimmäiskestot puolittuivat kuudesta kolmeen viikkoon ja kahdesta viikosta yhteen viikkoon.
Kevään kehysriihessä hallitus päätti luopua aikeestaan säätää ensimmäinen sairaspoissaolopäivä palkattomaksi sellaisissa tapauksissa, joissa asiasta ei ole sovittu toisin työehtosopimuksessa. Korvaavana toimena aloitettiin valmistelu muun muassa säästövapaiden pitämisen ajankohtaan liittyvästä lakimuutoksesta.
Hallitus aloitti taannoin myös valmistelun työnantajan koulutuskorvauksen, työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamisesta.
Lausuntoja odotetaan niin ikään esityksestä, jossa työmarkkinajärjestön jäsenmaksun verovähennysoikeus poistettaisiin sekä palkansaajilta että työnantajilta.
Purra toisti maanantaina, että poisto on toteutettava ”symmetrisesti”. Tämä tarkoittaa, että vähennysoikeuden on myös tosiallisesti poistuttava nimenomaan molemmilta osapuolilta.
Julkisuudessa on epäilty, voidaanko vähennys poistaa myös työnantajilta.
Juttua on päivitetty 1.7.2025 klo 11 täydentämällä tietoja yhteistoimintalain muutoksesta.