Miksi RAY karsii avustuksiaan? ”Avustusjärjestelmä on laiton”

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

RAY on erikoisessa tilanteessa. Osa sen avustustoiminnasta on jo vuosia saattanut olla laitonta. Moni järjestö menettää tukensa.

Peliautomaatti RAY
Raha-automaattiyhdistyksen peleillä tahkotaan vuosittain noin 300 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työhön. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.

RAY uudistaa avustusstrategiaansa. Monet vuosikymmeniä avustusta saaneet kohteet ovat joko menettäneet avustuksensa tai niiden kohtalosta keskustellaan. Karsinta on ollut käynnissä jo jonkin aikaa, ja se viedään loppuun nyt. Kaikki kohteet, joissa RAY:n voidaan tulkita rahoittavan kunnille lakisääteisesti kuuluvia palveluja tai joissa tuen voisi tulkita haittaavan kilpailua, joutuvat punakynän alle.

RAY selittää tukimuutoksia EU:n kilpailulainsäädännöllä, mutta unohtaa mainita yhden seikan.

Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995, Suomen piti hyväksyttää eli notifioida EU:n komissiolla kaikki olemassa olevat elinkeinotukijärjestelmänsä. Periaatteena oli, että jo olemassa olevia tukimuotoja sai pääsääntöisesti. EU hyväksyikin tuolloin paljon sellaisia tukijärjestelmiä, joita nykyään ei enää saisi läpi.

Raha-automaattiavustusjärjestelmää ei silloin notifioitu, mikä tarkoittaa sitä, että koko RAY:n avustusjärjestelmää ei EU:n näkökulmasta ole olemassa.

“Se on käytännössä katsoen laiton valtiontuki ja on ollut sitä jo vuosia”, sanoo nimettömänä pysyttelevä virkamies, joka ei asemansa vuoksi voi ottaa virallista kantaa RAY-asioihin. Hänen mielestään RAY:n tilanne olisi nyt toinen, mikäli järjestelmä olisi aikanaan notifioitu.

“Liittymisvaiheessa olisi ollut mahdollisuus ikään kuin pyrkiä siihen, että tällainen järjestelmä on olemassa oleva tukijärjestelmä eikä sitä ole syytä muuttaa”, myöntää ylitarkastaja Markus Seppelin sosiaali- ja terveysministeriöstä. “Tosin lopputuloksesta ei kukaan voi sanoa mitään.”

Miksi sitten järjestelmää ei notifioitu?

“Ajatus oli, että EU ei tule vaikuttamaan Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Ei silloin osattu arvioida kaikkia vaikutuksia, jotka tulevat sivukautta, sisämarkkinoiden kilpailulainsäädännön ja muun myötä”, kertoo Seppelin.

Vasta 2000-luvun alussa asiaa alettiin pohtia tosissaan, kun kunnat alkoivat laajamittaisesti ulkoistaa sosiaali- ja terveysalan palveluita. Silloin Suomessakin tajuttiin, että RAY:n tuki vääristää kilpailua ja on sellaisenaan EU-säännösten vastainen.

“Mikäli EU:n komissio toteaisi jonkun tuen laittomaksi valtiontueksi, tuki pitäisi pahimmassa tapauksessa periä takaisin takautuvasti sen myöntämisajalta ja korkoineen. Valtio olisi myös velvoitettu maksamaan kilpailuhaitasta vahinkoa kärsineelle yritykselle tai yrityksille vahingonkorvausta”, sanoo hallitusneuvos Elise Pekkala työ- ja elinkeinoministeriöstä

Pekkala ei halua arvioida, kuinka todennäköinen tällainen skenaario olisi.

“Järjestelmän laillisuus katsotaan vasta siinä tapauksessa, jos joku valittaa. Toistaiseksi kukaan ei ole sitä tehnyt.”

Onko RAY:n tukijärjestelmä laiton vai ei?

“Siinä on tulkinnanvaraisia piirteitä ainakin joidenkin palvelujen osalta”, Pekkala sanoo.

“Olemme ehdottaneet, että järjestelmä pitäisi katsoa kunnolla läpi ja tarvittaessa notifioida.”

Aiheesta lisää Suomen Kuvalehdessä 47/2010, joka ilmestyi 26. marraskuuta.