Mikä on Nokian merkitys Suomelle? Puretaan puhelin!
Tutkijat purkivat Nokian puhelimen osiin ja osoittivat, että yhtiö on yhä tärkeä Suomen taloudelle.
Vaikka iPhonesta puhutaan paljon, Nokia on edelleen selvästi suurempi älypuhelinten valmistaja kuin sen kilpailijat. Kuva Petri Kaipiainen.
Pärjääkö Nokia? Onnistuuko se siirtymään palvelu- ja internetliiketoimintaan? Muut brändit kuten iPhone jyräävät kalliiden älypuhelinten markkinoilla – koska on Nokian vuoro? Miksei Nokia pärjää Amerikassa?
Siinä kysymyksiä, joita ns. asiantuntijat ja tavalliset ihmisetkin miettivät. Joihinkin on vastaukseksi tarjolla pelkkää spekulaatiota.
Toiset taas on asetettu ainakin osaksi väärin. Esimerkiksi iPhoneen liittyvä hype eli liioittelu on hämärtänyt sen tosiasian, että Nokia on edelleen selvästi suurempi älypuhelinten valmistaja kuin sen kilpailijat.
Nokian osuus älypuhelinten markkinoista oli tämän vuoden tammi-maaliskuussa 39 prosenttia. RIM:n ja Applen vastaavat luvut ovat 19 ja 16 prosenttia. Tänään yhtiö kertoi, että se jakaa liiketoimintansa kolmeen uuteen yksikköön ja laittaa myös johtajat kiertoon.
On kuitenkin myös sellaisia Nokia-ongelmia, joihin on faktoihin perustuvia vastauksia. Sellainen on esimerkiksi tämä kysymys: mikä on Nokian merkitys Suomen kansantaloudelle?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkisti 10. toukokuuta Jyrki Ali-Yrkön toimittaman kirjan”Nokia and Finland in a Sea of Change” (Etla, 2010). Suomeksi kirjan nimi on vapaasti käännettynä jotakin tämäntapaista: ”Nokia ja Suomi muutosten kourissa”.
Kirjan perusviesti on se, että Nokia on edelleen merkittävä yritys Suomen kansantaloudelle, vaikka suomalaiset alihankkijat ja sopimusvalmistajat ovatkin menettäneet asemansa aasialaisille ja jäljelle jääneet suomalaiset alihankkijat ovat siirtäneet tuotantoaan Kiinaan ja Intiaan.
Nokia työllistää 21 500 suomalaista
Yhtiön osuus maan bruttokansantuotteesta on kieltämättä laskenut taantuman takia ja siksi, että tuotantoa on siirretty ulkomaille. Huipussaan se oli noin neljä prosenttia vuonna 2000. Viime vuonna se oli 1,6 prosenttia ja toissa vuonna 2,6 prosenttia.
Toisaalta Nokia on käynyt Suomessa aika ajoin yt-neuvotteluja. Koko konserni – siis verkkotoimittaja Nokia Siemens Networks mukaan luettuna – työllistää kuitenkin kotimaassa edelleen 21 500 työntekijää.
Esimerkiksi Suomen tutkimus- ja tuotekehitysmenoista Nokian osuus nousee 37 prosenttiin. Yhtiön osuus European Patent Officelle jätetyistä patenttihakemuksista on yli 40 prosenttia.
Jos ajattelee asiaa Suomen kansantalouden kannalta, olisi totta kai hyvä, että t&k-toiminta ja patenttien tuottaminen olisi hajautunut laajemmalle.
Tutkijat löysivät N95:stä 600 osaa
Etlan tutkijaryhmä teki Ali-Yrkön johdolla aika erikoisen työn ottaen huomioon, että Nokia-projekti oli kuitenkin ekonomistien hanke.
Se nimittäin purki osiin N95:n, yhtiön joitakin vuosia sitten lanseeraaman älypuhelimen, jota valmistetaan edelleen esimerkiksi Kiinassa suurin määrin. Kuoren alta löytyi noin 600 fyysistä komponenttia.
Laite oli pakko purkaa, jotta saatiin selville, mistä sen arvo muodostuu. 550 euron hinnasta – kysymyksessä on laitteen hinta vuonna 2007 – noin puolet syntyi Nokian omin voimin, kolmannes oli lähtöisin komponenttien valmistajilta ja kauppa vei potista 15 prosentin osuuden.
Kotimaisuusaste peräti puolet
Yli kolmasosa tuotteen koko arvosta oli peräisin Suomesta; kaupan osuus mukaanluettuna kotimaisuusaste nousi 50 prosenttiin.
Nokian oman arvonlisäyksen analyysi osoittaa, että yhtiö ei oikeastaan ole enää teollisuusyritys. Ohjelmistot kahmaisivat leijonanosan Nokian synnyttämästä arvosta. Kokoonpanon osuus koko N95:n hinnasta oli vain kaksi prosenttia. Globaalisti Nokian toiminnasta on tuotantoa noin 40 prosenttia, mutta Suomessa vastaava osuus on vain 16 prosenttia.