Mainettaan parempi - palveluista tuli Suomen vientivaltti

palvelut
Teksti
Kustaa Hulkko
Palvelualoista suurin on vähittäiskauppa. Kuva Viena Kytöjoki / Lehtikuva.

Ylivoimaisesti suurin osa taloudesta on palveluita. Yhdeksän kymmenestä työssä käyvästä suomalaisesta on palvelutehtävissä, toisin sanoen heidän työnsä ei ole välittömässä yhteydessä tavaroiden valmistukseen. Myös teollisuudessa puolet työtehtävistä on palvelua.

Palveluihin liittyy vanhoja, paikkansa pitämättömiä myyttejä. Palveluita on tapana vähätellä tyyliin ”emme elä toistemme paitoja pesemällä”. Ne ovat kuitenkin taloudellisesti paljon merkittävämpi asia kuin usein kuvitellaan.

Siinä on kirjan Uutta arvoa palveluista perusviesti. Kirjan ovat kirjoittaneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijat Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila. Kirjahanketta ovat tukeneet Palvelualojen työantajat Palta ry ja Tekes.

Valitettavasti viralliset tilastot eivät kuvaa oikein palveluiden merkitystä, koska niissä tavaroiden ja palveluiden määrää mitataan eri perustein. Tilastojen mukaan palveluiden osuus maailmankaupasta on vain 20 prosenttia, kun taas maailman kauppajärjestö WTO arvioi, että niiden todellinen osuus on ainakin puolet.

Kansainvälistä kauppaa vauhdittaa erityisesti digitalisoituminen. Tieto- ja viestintäteknologiaa eli ICT:tä hyödynnetään varsinkin pankeissa, vakuutustoiminnassa, tietotekniikassa ja liike-elämän palveluissa.

Toisaalta palvelut kytkeytyvät tiiviisti teollisuuteen. ”Palvelut ja teollisuus ovat pikemminkin samanlaisia kuin erilaisia elinkeinoja”, sanoo Pekka Ylä-Anttila.

Suurin osa maailmankaupasta on yritysten sisäistä kauppaa, ja siitä taas merkittävä ja nopeimmin kasvava osa ovat nimenomaan palvelut.

Palvelut ovat keskeinen tekijä myös Suomen teollisuusyritysten viennissä, ja toisin kuin tavaravienti, palveluiden ulkomaankauppa tuottaa ylijäämää. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on ollut Suomen suurin palveluita vievä toimiala. Palveluvientiä on esimerkiksi se, että Nokian pääkonttori saa ulkomaisilta yksiköiltä korvausta aineettomista panoksistaan, kuten tuotekehitys-, rahoitus-, hallinto- ja kuljetuspalveluista.

Pajarinen, Rouvinen ja Ylä-Anttila korostavat innovaatioiden merkitystä taloudelle ja yritystoiminnalle: mitä enemmän innovaatiotoimintaa, sitä korkeampi tuottavuus. Palveluyritykset ovat tutkijoiden mukaan melkein yhtä aktiivisia etsimään uusia ideoita ja käytäntöjä kuin teollisuus. Kuitenkin palveluinnovaatiot saavat vähemmän julkista innovaatiotukea. Suomessa tosin teknologiarahoittaja Tekes tukee Serve-ohjelman kautta uusien palvelukonseptien ja liiketoiminnan synnyttämistä.

Tutkijoiden mukaan Suomen luonteva rooli globaalissa työnjaossa on erikoistua korkeaa osaamista edellyttäviin palvelutehtäviin. Tämä trendi näkyy jo nyt lupaavasti tilastoissa. Suomen perinteinen palveluvienti on vuodesta 2000 lähtien kasvanut 1,5-kertaiseksi, mutta ICT:tä hyödyntävien palvelujen vienti on jopa yli kolminkertaistunut. Huiman nousun tärkeä osaselitys on se, että televerkkoyritys Nokia Siemens Networksin pääkonttori tuli Suomeen vuonna 2007.