Kreikan talouskriisi talttui rahalla, mutta pelastuiko euro: PIGS-maat yhä velkaa tuhansia miljardeja
Kuvion saa suuremmaksi klikkaamalla. Kuvitus Katja Saarela
Perjantaina 7. toukokuuta maailman osake- ja velkakirjamarkkinat olivat kaaoksessa. Kysymys ei ollut enää Kreikan, Espanjan ja Portugalin rahoituskriisistä, vaan koko Euroopan pankkijärjestelmän tulevaisuudesta. Ankaran paineen alla Euroopan unioni ja Euroopan Keskuspankki sopivat tukipaketista, jonka ansiosta pahimmat pelot väistyivät.
”Tilanne on todella vakava. Pankkijärjestelmien keskinäiset riippuvuudet ovat niin monimutkaisia, että kukaan ei voi tietää riskien suuruutta. Siitä syntyy paniikki, eli luottamuksen romahdus”, sanoo taloustieteen professori Bengt Holmstöm amerikkalaisesta MIT-yliopistosta.
Hänen mielestään Kreikan velkojen määrä ei ole sinänsä merkittävä asia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa arvonsa menettäneet subprime-asuntolainojen kokonaismäärä ei sinänsä ollut suuri, mutta niiden vaikutuksia koko rahoitusjärjestelmään oli äärimmäisen vaikea arvioida.
”Siitä syntyi luottamuspula ja paniikki. Pystyykö Eurooppa nyt torjumaan tämän pelon maksoi mitä maksoi -asenteella, se nähdään”, Holmström toteaa.
Satojen miljardien lainapaketti pelasti euroalueen sen historian ankarimmasta kriisistä. Epävarmuus yhteisvaluutan tulevaisuudesta ei ole ohi – millaiset ovat euromaiden vaihtoehdot?
1. Uusi uljas euro
Sijoittajien luottamus eurovaltioiden kykyyn hoitaa velkansa palautuu. Valtionlainojen korot laskevat. Velkaisimmatkin maat saavat taas rahaa lähes yhtä edullisesti kuin EU:n veturi Saksa, koska EU:n valtiot takaavat yhteisvastuullisesti niiden lainat.
– Kreikka ryhtyy kurinalaisesti karsimaan kulujaan ja supistamaan budjettivajeitaan. Muut ylivelkaantuneet maat seuraavat Kreikan esimerkkiä.
– Kaikki EU-maat sopivat sitovasta ohjelmasta, jolla valtioiden velat ja budjettivajeet leikataan kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisiin rajoihin.
– EU:n ja rahaliiton säännöt kirjoitetaan uudestaan niin, että holtiton maa joutuu maksamaan leväperäisyydestään. Ankarin vaihtoehto on erottaminen yhteisöstä ja euroalueesta.
– Rahoitusmarkkinoille luodaan kansalliset rajat ylittävä, tehokas valvontajärjestelmä.
2. Kuoppaista kulkua
EU-maiden takaukset ja EKP:n tuki rauhoittavat markkinat toistaiseksi.
– EU:n ja rahaliiton sääntöjen ja instituutioiden uudistamishanke ei onnistu.
– Talous elpyy hiljalleen ja pahin kaaos vältetään, kunnes seuraava taantuma herättää taas sijoittajien epäilyt eurovaltioiden kyvyistä hoitaa velkansa.
3. Piru irti
Kreikan tukipaketin tiukat ehdot ajavat maan negatiiviseen kierteeseen. Elintaso laskee rajusti ja kansa ryntää kaduille. Tiheästi vaihtuvat hallitukset eivät saa maan vajeita leikattua.
– Kreikan tauti tarttuu muihinkin ylivelkaantuneisiin EU- ja eurovaltioihin. Rahaliitto alkaa repeillä reunoistaan.
– Drakmat ja pesetat otetaan uudelleen käyttöön. Eurosta irronneet maat pyörittävät setelipainokoneitaan kiivaasti. Inflaatio syö kansallisten valuuttojen arvoa, eivätkä rahaliitosta eronneet maat kykene hoitamaan euromääräisiä velkojaan.
– Lama iskee rajusti kaikkiin Euroopan maihin. EU:sta tulee kansainvälisen yhteisön hylkiö ja Kiinan mahti kasvaa yli muiden talousalueiden.
– Tämä skenaario ei ole lähitulevaisuudessa todennäköinen nykytiedon valossa.
Lue lisää Suomen Kuvalehden numerosta 19/2010, joka ilmestyy 14.toukokuuta.